Hyppää pääsisältöön

Laulaja Maestro Harnoncourtin opissa

Basso Mika Kares Wienissä
Basso Mika Kares kaksoisroolissa Wienissä. Basso Mika Kares Wienissä Kuva: Mika Kares mika kares

Tampereella esitetyn Figaron häiden ensi-iltaa seuranneena aamuna tieni vei Wienin kautta St. Georgenin kaupunkiin, Itävaltaan. Kyse oli Theater an der Wienin tuottamasta Don Giovanni- produktiosta, jonka kapellimestarina toimi legendaarinen Nikolaus Harnoncourt.

Teoksen kaikki solistit olivat kutsuttuja Maestro Harnoncourtin kotiin kahden päivän mittaisiin harjoituksiin. Meille piirrettiin tarkka kuva siitä, millainen produktio olisi tulossa. Tämän 85- vuotiaan ilmeikkäät, ellei suorastaan demoniset silmät omaavan kapellimestarin tulkinta oli juuri sellainen, jollaiseksi hän sitä meille etukäteen lähettämässään kirjeessä kuvaili - "Jotain aivan erityistä".

Wienin koulukunta

Herra Harnoncourt aloitti harjoituksemme viittaamalla tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin tutkimukseen Don Juanista eli Don Giovannista. Hän totesi, että toteutuksemme lähtökohtainen ajatus on, että "Figaron häiden Cherubino on nuori Don Giovanni". Seuranamme olivat ensimmäisestä harjoituksesta lähtien myös paikallisen Yleisradion eli ORF:in tv- kamerat sekä valokuvaaja. He kuvasivat samalla dokumenttia Maestrosta, ja myös lopullisen esityksemme haastatteluineen.

Basso Mika Kares Wienissä
Basso Mika Kares Wienissä - (Copyright: Mika Kares) Basso Mika Kares Wienissä Kuva: Mika Kares mika kares
Nikolaus Harnoncourtin tulkinta Don Giovannista oli selkeästi valtavirrasta poikkeava, mutta erittäin hyvin perusteltu. Hän etsii itselleen laulajia ja muusikoita, jotka ovat riittävän korkealla tasolla pystyäkseen tekemään äärimmäisiä tulkintoja ja toisaalta omaavat positiivisen hulluuden yrittää asioita taitojensa äärirajoilla. Yksi hänen tärkeimmistä iskulauseistaan oli "Kaikkein herkullisin tulkinta on vain hiuskarvan päässä katastrofista". Hän puhui meille paljon oopperan esitysperinteestä ja erityisen rakas aihe hänelle oli musiikin dynamiikka ja sen kunnioittaminen. Esitysohjeiden ohella nämä päivät olivat täynnä musiikin historiaa, jota hän jaksoi meille loputtomasti jakaa.

Harnoncourt on varmasti yksi "wieniläisen koulukunnan" tärkeimmistä ja jämäkimmistä tyylipoliiseista. Hän halveksuu suurta osaa nykyisistä orkestereista, laulajista ja instrumentalisteista, jotka esittävät hänen mukaansa "vain väritöntä ja forseerattua mezzofortea". Vastaavanlainen pianissimoiden ja herkkyyden kunnioitus oli tullut minulle tutuksi jo viime syksynä ollessani Wienin filharmoonikkojen solistina. Perusprinsiippeinä Harnoncourt toisti erityisesti seuraavia lauseita: "Kuuntele kollegoita, kuuntele orkesteria" ja "Tunnista, milloin oma stemmasi on solistinen ja milloin sen tehtävä on tukea toista".

Polvillaan yleisön edessä

Tämän tehoviikonlopun jälkeen varsinainen harjoitusperiodi ja esitykset tapahtuivat maaliskuun lopussa Theater an der Wienissä. Teoksen piti alkuperäisesti olla konserttiesitys, mutta monien vaiheiden jälkeen lopullinen esitys oli puolinäyttämöllinen.

Massetto
Massetto - (Copyright: Mika Kares) Massetto Kuva: Mika Kares mika kares
Itselläni oli tuplarooli Komtuurin (Il Commendatore) ja Masetton rooleissa. Tämä kombinaatio on historiankirjoituksen mukaan Mozartin alkuperäisten toiveiden ja suunnitelman mukainen.
Komtuurin tuli olla majesteetillinen ja hyytävä hahmo, jonka laulaminen on pitkälinjaista ja olemus "hyytävä kuin Frankenstein".

Maalaispoika Masetton taas tuli olla tulisen temperamentin omaava yksinkertainen mies. Tämä piti ilmaista myös musiikillisesti tempoa rikkomalla ja unohtamalla sävelien liittäminen toisiinsa legatolla. Puhelaulu eli resitatiivit piti Harnoncourtin idean mukaan laulaa vain viitteellisesti säveltasoja kunnioittaen. Tärkeintä olivat tekstin värit ja merkitys.

Maestro halusi myös, että laulan ns. hautausmaakohtauksen orkesterimontun sivustolla olevasta pölyisestä käytävästä. Tämä tosiaan teki Komtuurin ääneen "haudan takaa" tulevan vaikutelman. Oopperan kuuluisa loppukohtaus, jossa Komtuuri ilmestyy patsaana, toteutettiin valoefektillä ja minut sijoitettiin laulamaan katsomon puolella olevaan sivuloosiin. Theater an der Wien
on vanha arvokas teatteri, jonka aitiot eivät ole turhan korkeat; pian törmäsimmekin siihen ongelmaan, että pääni oli kiinni katossa. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä Maestrolla oli ratkaisu tähänkin ongelmaan. "Laulakaa polviltanne, herr Kares" ja minä tein työtä käskettyä.

Sedät jaksaa heilua

Wien on varmasti Euroopan merkittävin ja arvostetuin kulttuurillinen keskus. Tämän huomasi yleisön innokkuudessa ja esityksiä seuranneiden tiedotusvälineiden määrästä.

Mika Kares ja Theater an der Wien
Mika Kares ja Theater an der Wien - (Copyright: Mika Kares) Mika Kares ja Theater an der Wien Kuva: Mika Kares mika kares
Ensi-iltaa seuraavana aamuna jo kymmenisen lehteä oli julkaissut arvostelut teoksestamme.

Tästä produktiosta tuli minulle henkilökohtaisesti eräs suurimmista menestyksistäni. Ihan kuin olisin saanut Wienin kulttuuripiirien hyväksytty-leiman sille, että Kares osaa ammattinsa. Sen tuoman nosteen ansiosta olen saanut tarjouksia monista muista merkittävistä oopperataloista.

Tärkein kiitos oli kuitenkin Maestro Harnoncourtin omat sanat esityksen jälkeen, jolloin hän totesi, että "Toivottavasti teemme yhteistyötä jatkossakin". Vain paria päivää myöhemmin tämä konkretisoitui, kun minulle tuli tiedustelu: "Haluaisitteko tehdä Fidelion tammikuussa 2016 Mr. Harnoncourtin kanssa?". Lisälauseena viestissä oli, että "Maestro miettii vielä hetken lopullista suostumistaan produktioon, koska hän täyttää tuolloin 87 vuotta".

Olen saanut Nikolaus Harnoncourtin ohella etuoikeuden tehdä töitä myös Lorin Maazelin ja Zubin Mehtan kanssa. Näiden kolmen herran keski-ikä on 85 ikävuoden paikkeilla, mutta pakko todeta iskelmän sanoin ja suurella kunnioituksella: On äärettömän hienoa, että "Sedät jaksaa heilua!".

Mika Kares

Katso Itävallan yleisradioyhtiön ORFin traileri Don Giovanni -produktiosta

  • Lawson lähestyy paikoin hissimusiikkia - mutta onnistuu silti liikuttamaan

    Lawson lähestyy paikoin hissimusiikkia - mutta onnistuu silt

    Pianisti-säveltäjä Chad Lawson julkaisi ensimmäisen soololevynsä reilu kymmenen vuotta sitten. Vuosien varrella yhdysvaltalaispianisti on etsiskellyt omaa ilmaisuaan monin tavoin akustisen pianon soundimaailmaa elektronisesti laajentaen. Samalla hän on julkaissut tasaisen ahkerasti ja varmasti uutta musiikkia.

  • Uuno Klami etsi jo varhain tuotannossaan ranskalaisia sointivärejä

    Uuno Klami etsi jo varhain ranskalaisia sointivärejä

    Uuno Klami (1900-1961) oli venäläis-ranskalaisen orkesterityylin taitaja, jolla oli hyvä vainu aikansa kansainvälisistä tyylisuuntauksista. Liian usein ei nykyisin kuitenkaan Klamin musiikkiin äänitemarkkinoilla törmää. Klamin tuotannon esittämiseen ja taltioimiseen keskittyvä Uuno Klami -ensemblen tuorein äänite ilmestyy sopivasti kunnioittamaan säveltäjän syntymän 120-vuotisjuhlaa.