MOT-kysely: Suomalaiset merkkivaatteet riskimaista

Suomalaiset vaatebrandit Bangladeshissa, MOT-kysely Kuva: Yle, MOT mot kysely suomalaiset vaatebrandit

Julkaistu 14.04.2014 - 20:07. Päivitetty 21.09.2015 - 05:20

MOT:n tekemästä kyselystä käy ilmi, että iso osa tunnetuista suomalaisista vaatemerkeistä valmistetaan niin kutsutun BSCI-luokituksen mukaan maissa, joissa voi olla puutteita muun muassa ihmisoikeuksien toteutumisessa, poliittisessa vakaudessa tai korruption torjunnassa.

Kysely vaatetuonnista riskimaista sekä Bangladeshista lähetettiin 12 tunnetulle suomalaiselle vaateyritykselle. Kaikki 12 vastasivat kyselyyn.

Esimerkiksi Reimalla riskimaiden osuus kaikesta yhtiön tuonnista on sata prosenttia. Stockmann-konsernilla vastaava osuus on 96, L-Fashion Groupilla 95, Haltilla 90, SOK:lla 79, Texmodalla 78 ja Nansolla 75 prosenttia.

Suomalaisten vaatemerkkien tuotantomaista riskimaihin kuuluvat muiden muassa Bangladesh ja Kiina

"Meillä on käytössä evaluointiprosessi, jossa mahdolliset alihankkijat arvioidaan ensin kirjallisen kyselyn perusteella ja myöhemmin myös muita kriteerejä käyttäen (mm. kaupalliset ehdot, tuotantonäytteet, tehdasvierailut, jne)", vastaa Reiman operatiivinen johtaja Juha Alitalo.

"Tärkeimpiä kriteereitä toimittajan valinnassa ovat: yhteensopivuus Stockmann-konsernin tarpeisiin, tehtaan osaaminen ja toimituskyky, tuotannon laatu ja hintayhteiskuntavastuu (erityisesti työolosuhteet ja ympäristöasiat) ja mahdollisuus pitkäaikaiseen kumppanuussuhteeseen", vastaa puolestaan Stockmannin yhteiskuntavastuun asiantuntija Johanna Stenbäck.

BSCI (Business Social Compliance Initiative) on vaateteollisuuden oma tarkastusjärjestelmä, jossa maailman maita jaetaan riski- ja alhaisen riskin maihin.

Suurimman riskin maita ovat Somalia, Kongon demokraattinen tasavalta ja Myanmar. Suomalaisten vaatemerkkien tuotantomaista riskimaihin kuuluvat muiden muassa Bangladesh ja Kiina.

Suomalaisyritysten vaatetuotanto
BSCI-luokituksen mukaisissa riskimaissa

Yritys	Tuotantoa riskimaissa (%)	Tuotantoa Bangladeshissa (%)
Nanso	75 %	0 %
Reima	100 %	alle 2,5 %
Turo Tailor	10 %	0 %
SOK	79 %	5 %
M.A.S.I. Company Oy	27,8 %	0 %
Marimekko Oyj	30 %	0 %
Veljekset Halonen Oy	ei mainintaa	0,2 %
Kesko Oyj	20 %	0,25 %
Stockmann-konserni	96 %	22 %
Halti Oy	90 %	0 %
Texmoda Fashion Group	78 %	2,8 %
L-Fashion Group	95 %	alle 1 %

Stockmannilla 22
eri toimittajaa

Suomalaisista merkeistä Bangladeshissa valmistetaan Reiman, S-ryhmän, Keskon, Stockmannin, (Stockmannin omistamien Seppälän ja Lindexin) Halosen ja Texmodan (Moda-ketjun ja nuorisovaateketjun Jim&Jill) vaatteita. Stockmannilla on Bangladeshissa 22 toimittajaa ja niillä yhteensä kolmekymmentä tehdasta tai tuotantoyksikköä.

Stockmannilla Bangladeshin-tuotannon osuus konsernin omien muotimerkkien tuotteista on 22 prosenttia.

"Kaikki Bangladeshista hankittavat tuotteet hankitaan (pääkaupungissa) Dhakassa sijaitsevan konsernin oman ostokonttorin kautta, jolloin yhteydenpito alihankkijoihin on tiivistä", yhteiskuntavastuun asiantuntija Stenbäck kertoo.

Stockmannilla Bangladeshin-tuotannon osuus konsernin omien muotimerkkien tuotteista on 22 prosenttia. Stockmann on ainut suomalainen vaateyritys, joka on allekirjoittanut Bangladeshissa palo- ja rakennusturvallisuutta edistävän Accord-sopimuksen. Accordissa on mukana pitkälti toistasataa länsimaista yritystä sekä ammattiyhdistysliike ja Bangladeshin viranomaiset. Sopimuksen mukaan 1 500 tehtaan rakennus- ja paloturvallisuus tarkistetaan syyskuuhun mennessä.

S-ryhmällä on neljä
bangladeshilaista tavarantoimittajaa

"Emme ole allekirjoittaneet Bangladeshin Accordia, mutta emme ole myöskään tehneet kielteistä päätöstä asian suhteen. Olemme halunneet katsoa, onko järjestelmä toimiva ja millaista käytännön vaikuttavuutta sillä on", sanoo S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Lea Rankinen.

Lea Rankisen mukaan, S-ryhmä on vuoden aikana puolittanut tuontinsa Bangladeshista ja siirtänyt sitä muun muassa Intiaan.

"He pesevät kätensä eivätkä kanna vastuutaan", sanoo bangladeshilainen ay-liikkeen johtohahmo Kalpona Akter.

"Siirtyminen Intian kaltaiseen toiseen matalapalkka- ja riskimaahan ei ole mikään ratkaisu. Nyt kun olemme viimein yhdessä parantamassa tehdasten turvallisuutta Bangladeshissa, te lähdette pois. Hävetkää!" Akter jatkaa.

Vaateyritykset, MOT Kuva: Yle/MOT mot kysely suomalaiset vaatebrandit

Rana Plaza
herätti

Vuosi sitten sattunut Rana Plazan tehdasonnettomuus on saanut suomalaisiakin yrityksiä tarkistamaan toimintatapojaan. Reimalta kerrotaan, että onnettomuus "lisäsi kriittisyyttämme toimittajavalintaa tehtäessä".

"Palo- ja rakennusturvallisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomioita", S-ryhmä ilmoittaa.

Emme ole käyneet henkilökohtaisesti paikan päällä. Valehtelisin, jos väittäisin, että olemme pystyneet valvomaan.

Halonen ilmoittaa "olevansa entistä varovaisempi valitessaan tehtaita ja tehneensä päätöksen, että toistaiseksi tehtaiden määrää Bangladeshissa ei lisätä".

Texmoda on vastikään liittynyt BSCI:n tarkastusjärjestelmään. Ennen sitä se ei kuulunut mihinkään tarkastusjärjestelmään. Texmodan edustajat eivät ole koskaan käyneet Bangladeshin tai Kiinan tehtaillaan. ”Emme ole käyneet henkilökohtaisesti paikan päällä. Valehtelisin, jos väittäisin, että ollaan pystytty valvomaan”, sanoo Texmodan toimitusjohtaja Beni Kauhanen MOT:n haastattelussa.

"Kyllä me ylipäätään haluamme kiinnittää tähän asiaan enemmän huomiota. Ja meidän asiakkaat haluavat kiinnittää tähän asiaan enemmän huomiota."

MOT:n kysely vaateteollisuuden yhteiskuntavastuusta riskimaissa (pdf)

Lisää aiheesta