Hyppää pääsisältöön

Yle API - mikä se edes on?

Kun olin Ylellä TET-harjoittelussa, työpistettäni vastapäätä toisella puolella toimistoa istui merkillinen porukka. Tämä ”porukka” on Ylen, Reaktorin ja Affecton API-koodaustiimi.

Ylellä on ongelma, ja se ongelma olen minä. Tai oikeastaan kuulun Ylen ongelmaan eli 15–29 vuotiaisiin. Nuoret katsovat entistä vähemmän TV:tä, sillä kaikki ohjelmathan löytää myös netistä. Tämän lisäksi nuorten TV:n katselusta yhä pienempi prosentti kuluu Ylen kanavilla, mikä tarkoittaa, että Yle menettää relevanssia. Eivätkä ne Ylen ongelmat siihen lopu. Kun nuorten median kulutus suuntautuu entistä enemmän nettiin ja mobiililaitteille, syntyy aivan uusi ongelma: päätelaitteiden fragmentaatio. ”Huh, mikä termi”, saattaa heikkohermoisin jo puuskahtaa, mutta pelottavasta nimestä huolimatta ongelma on helppo ymmärtää.

Päätelaitteiden fragmentaatio tarkoittaa siis sitä, että erilaisia tietokoneita ja mobillilaitteita on niin monia, että sovellusta tehtäessä siitä pitää tehdä tuhansia erilaisia versioita, jokaisella alustalle omansa. Tämä ei ole helppoa eikä varsinkaan halpaa, joten Ylen voimavarat eivät riitä siihen, että kaikille laitteille tehtäisiin oma versio samasta sovelluksesta. Tässä kohtaa kuvaan astuu minua vastapäätä juuri tälläkin hetkellä istuva joukko koodaajia. He ovat sankarit APIen taustalla.

”API, mikä se edes on?” kysyy moni lukija itseltään, ja totta puhuakseni en itsekään aivan täysin ymmärrä, mutta jotenkin näin se menee: Sinä, hyvä lukija, et ole tyytyväinen Ylen nettisivujen uutispalveluun ja haluat tehdä siitä hyvän mobiiliversion, joten saat Ylen apin kautta tarjolla olevaa dataa, joka on tietokoneelle helposti luettavassa ja käsiteltävässä muodossa. Tämä data voi olla esimerkiksi jokin yksittäinen artikkeli tai vain artikkelin teksti. APIn saatuasi kirjoitat sen ympärille koodia, josta tulee ulkoasu sovelluksellesi, ja sovellus on valmis.

Voit kuvitella APIn ruokalistana ravintolassa. Tässä ravintolassa asiakkaina ovat sivustot ja sovellukset. Ravintolassa asiakkaat eivät tiedä, mitä keittiössä tapahtuu, he vain saavat ruokalistan eteensä ja tilaavat mitä listalla lukee. API toimii samalla tavoin, kuin ruokalista. Sivustot ja sovellukset saavat valita ruokalistalta, millaista dataa haluavat. Eli siis API on kuin dataruokalista, joka peittää taustalla olevaa monimutkaisuutta tehden tiedon jakelun ja käsittelyn helpoksi.

Miten APIt siis ratkaisevat Ylen ongelman ja mitä muuta ne mahdollistavat? No, jos jollain koodaustaitoisella on mobiililaite, johon ei vielä ole tehty vaikkapa Yle Areena-sovellusta, hän voi hakea APIn kautta datan, kirjoittaa pätkän koodia ja julkaista sovelluksen. Yle säästyy uuden sovelluksen kehitykseltä ja ylläpidolta, ja voi keskittyä laadukkaan sisällön tuottamiseen.

No, tällä hetkellä Ylen APIt eivät ole vielä julkisia, mutta töitä tehdään kovaa tahtia julkaisun eteen. Ja juuri tästä syystä työpistettäni vastapäätä, toisella puolella toimistoa, istuu merkillinen porukka, ja tämä porukka tekee kovasti töitä mahdollistaakseen median jakelun alustasta riippumatta mahdollisimman suurelle kohderyhmälle.

  • Yleisön toiveista, arkiston aarteista – radiodraamatoiveita ystävänpäivään

    Toivekuunnelmissa selvitetään rikoksia ja ihmissuhteita.

    Helmikuun kuuntelijatoiveissa seikkaillaan, jännitetään ja rakastetaan. Kauko Helovirta vie Majuri Marraksena kuulijat poliittisiin selkkauksiin Ylä-Safaniin. Tauno Palon ja Eeva-Kaarina Volasen tähdittämässä kuunnelmassa herätellään henkiin rakkaus vuosikymmenten takaa. Olavi Susikoski selvittää kauppaneuvoksen rouvan murhaa ja Laura Tervonen näyttelijättären kuolemaa. Vahtosen vanha murhamysteeri herätetään eloon kuunnelmassa Vahtonen muistoissamme.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.