Hyppää pääsisältöön

Yle API - mikä se edes on?

Kun olin Ylellä TET-harjoittelussa, työpistettäni vastapäätä toisella puolella toimistoa istui merkillinen porukka. Tämä ”porukka” on Ylen, Reaktorin ja Affecton API-koodaustiimi.

Ylellä on ongelma, ja se ongelma olen minä. Tai oikeastaan kuulun Ylen ongelmaan eli 15–29 vuotiaisiin. Nuoret katsovat entistä vähemmän TV:tä, sillä kaikki ohjelmathan löytää myös netistä. Tämän lisäksi nuorten TV:n katselusta yhä pienempi prosentti kuluu Ylen kanavilla, mikä tarkoittaa, että Yle menettää relevanssia. Eivätkä ne Ylen ongelmat siihen lopu. Kun nuorten median kulutus suuntautuu entistä enemmän nettiin ja mobiililaitteille, syntyy aivan uusi ongelma: päätelaitteiden fragmentaatio. ”Huh, mikä termi”, saattaa heikkohermoisin jo puuskahtaa, mutta pelottavasta nimestä huolimatta ongelma on helppo ymmärtää.

Päätelaitteiden fragmentaatio tarkoittaa siis sitä, että erilaisia tietokoneita ja mobillilaitteita on niin monia, että sovellusta tehtäessä siitä pitää tehdä tuhansia erilaisia versioita, jokaisella alustalle omansa. Tämä ei ole helppoa eikä varsinkaan halpaa, joten Ylen voimavarat eivät riitä siihen, että kaikille laitteille tehtäisiin oma versio samasta sovelluksesta. Tässä kohtaa kuvaan astuu minua vastapäätä juuri tälläkin hetkellä istuva joukko koodaajia. He ovat sankarit APIen taustalla.

”API, mikä se edes on?” kysyy moni lukija itseltään, ja totta puhuakseni en itsekään aivan täysin ymmärrä, mutta jotenkin näin se menee: Sinä, hyvä lukija, et ole tyytyväinen Ylen nettisivujen uutispalveluun ja haluat tehdä siitä hyvän mobiiliversion, joten saat Ylen apin kautta tarjolla olevaa dataa, joka on tietokoneelle helposti luettavassa ja käsiteltävässä muodossa. Tämä data voi olla esimerkiksi jokin yksittäinen artikkeli tai vain artikkelin teksti. APIn saatuasi kirjoitat sen ympärille koodia, josta tulee ulkoasu sovelluksellesi, ja sovellus on valmis.

Voit kuvitella APIn ruokalistana ravintolassa. Tässä ravintolassa asiakkaina ovat sivustot ja sovellukset. Ravintolassa asiakkaat eivät tiedä, mitä keittiössä tapahtuu, he vain saavat ruokalistan eteensä ja tilaavat mitä listalla lukee. API toimii samalla tavoin, kuin ruokalista. Sivustot ja sovellukset saavat valita ruokalistalta, millaista dataa haluavat. Eli siis API on kuin dataruokalista, joka peittää taustalla olevaa monimutkaisuutta tehden tiedon jakelun ja käsittelyn helpoksi.

Miten APIt siis ratkaisevat Ylen ongelman ja mitä muuta ne mahdollistavat? No, jos jollain koodaustaitoisella on mobiililaite, johon ei vielä ole tehty vaikkapa Yle Areena-sovellusta, hän voi hakea APIn kautta datan, kirjoittaa pätkän koodia ja julkaista sovelluksen. Yle säästyy uuden sovelluksen kehitykseltä ja ylläpidolta, ja voi keskittyä laadukkaan sisällön tuottamiseen.

No, tällä hetkellä Ylen APIt eivät ole vielä julkisia, mutta töitä tehdään kovaa tahtia julkaisun eteen. Ja juuri tästä syystä työpistettäni vastapäätä, toisella puolella toimistoa, istuu merkillinen porukka, ja tämä porukka tekee kovasti töitä mahdollistaakseen median jakelun alustasta riippumatta mahdollisimman suurelle kohderyhmälle.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Hyvästit flashille

    Ei enää flashia

    Flash-playerin tarve Areenan web-palvelussa loppuu. Viime viikolla Areenassa saavutettiin jonkinlainen merkkipaalu, kun suorista tv-lähetyksistä muodostettavat tallenteet siirtyivät käyttämään uutta julkaisualustaa.

  • Kirjaudu Yle Tunnuksella äly-tv-laitteesi Areena-sovellukseen

    Helpompi Yle Tunnus -rekisteröityminen äly-tv-laitteilla

    Yle Areenan tv-sovellukset ovat päivittyneet. Uusituilla sovelluksilla on aiempaa helpompi kirjautua Yle Tunnuksella, jolloin käyttäjä saa huomattavasti helpommin käytettävän palvelun. Uusissa Yle Areena -sovelluksissa kirjautuminen tehdään yksinkertaisesti liittämällä äly-tv-laite käyttäjän olemassaolevaan Yle Tunnus -tiliin.