Hyppää pääsisältöön

Pietarsaari on jalkapallokaupunki

Pieni kaupunki Pohjanmaalla on intohimoisen jalkapalloyleisön koti. Pietarsaaren jalkapallon lippulaiva FF Jaro on tuttu näky Suomen korkeimmalla sarjatasolla, vaikka välillä vauhtia on haettu alempaa.

Jalkapallo saapui Pietarsaareen vuonna 1903 skotlantilaisen George Wylie Eastonin mukana. Skotti oli liiketoimiensa ohessa kova urheilumies, ja ryhtyi opettamaan paikallisille jalkapallon perusteita.

FF Jaro perustettiin kaupungin jalkapallon lippulaivaksi vuonna 1965, kun useassa lajissa pietarsaaressa toimiva IF Drott lopetti jalkapallotoimintansa. Uusi seura aloitti kilpailun kolmannessa divisioonassa seuraavana vuonna.

Tästä alkoi vakaa kehittyminen kohti korkeampia sarjatasoja. Nousu huipentui vuonna 1988, kun Jaro nousi ensimmäistä kertaa pääsarjaan kaatamalla Myllykosken Pallon nousukarsintaottelussa.

Kausi 1989 oli siis Jaron ensimmäinen pääsarjassa. Urheiluruutu vieraili Jaron harjoituksissa uuden kauden alla. Päähuomion vei Jaron kakkosdivisioonasta liigaan nostanut englantilainen pelaajavalmentaja Richard Wilson. Uusista vahvistuksista huolimatta kausi oli vaikea. Wilson erotettiin kesken kauden, ja Jaro putosi takaisin ykkösdivisioonaan.

Visiitti alas jäi vuoden mittaiseksi, sillä pietarsaarelaiset pelasivat jälleen pääsarjassa kaudella 1991, ja onnistui tällä kertaa myös pitämään paikkansa.

Menestyksen nälkää

Vuonna 1995 FF Jaro oli jokseenkin vakaa pääsarjaseura. Tuolloin seuran historiaan ja nykypäivään tutustuttiin lyhyen dokumentin muodossa. Osansa sai myös Jarosta vuonna 1993 omaksi seurakseen irtautunut naisjalkapalloilijoiden FC United.

Naisten jalkapallolla on pitkät perinteet Pietarsaaressa, mutta naisten liigamatsin sijoittaminen hiekkakentälle nurmen sijaan ei kerää kehuja pelaajilta.

FF Jaron kapteeni Kari Korkea-Aho tietää, että jalkapalloijat tunnistetaan kaupungilla.

”Kun menee hyvin, niin taputtelijoita riittää. Jos tulee takkiin, ei kuljeta rinta rottingilla.

Kriittisyydellä on syynsä, Korkea-Ahon mukaan jalkapallo on uskomattoman tärkeä asia Pietarsaaressa.

Edustusjoukkueen päävalmentaja Antti Muurinen tarjoaa ulkopuolisen näkökulman paikalliseen jalkapalloon. Myöhemmin huimaa menestystä Helsingin Jalkapalloklubin peräsimessä niittänyt valmentaja korostaa Jaron potentiaalia.

”Pietarsaari ei ole ehkä vielä pystynyt luomaan sellaista tilannetta, jossa voitaisiin puhua jalkapallokulttuurista. Pietarsaaren vahvuus on, että se on nälkäinen ja innokas etsimään menestystä.”

Alas ja ylös

Vuonna 1998 vuorossa oli paluu alemmalle sarjatasolle kolmeksi vuodeksi. Nousu takaisin parrasvaloihin olikin riemukas tapahtuma. FF Jaro kohtasi FC Jokerit nousukarsintaottelussa syksyisenä päivänä Helsingissä vuonna 2001. Paikalle oli matkustanut runsaasti äänekkäitä Jaron kannattajia.

Maali-iloittelun päätteeksi Jaro vei voiton 4-3 ja nousi liigaan, vaikka Jokereiden riveissä pelannut pietarsaaren oma poika Alexei Eremenko Jr. oli vahvalla pelipäällä.

Pitkään Jaroa palvellut valmentaja Keijo Paananen jätti jäähyväiset ottelun jälkeisessä haastattelussa.

"Toivon, että seura vakiinnuttaa paikkansa liigassa ja esittää yhtä iloista futista, mitä meidän oman kaupungin pojat ovat esittäneet."

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.