Hyppää pääsisältöön

Anna Laine: Tuntematon venäläinen pop

Toimittaja Anna Laine
Toimittaja Anna Laine Kuva: Yle, Jyrki Valkama anna laine

Osallistuin toissaviikonloppuna Tallinn Music Week -festivaalille, joka on Baltian alueen suurin sisätiloissa järjestettävä festivaali ja musiikkialan konferenssi. Tallinn Music Week täytti jo kuudetta kertaa Viron pääkaupungin lukuisilla konserteilla. Musiikki oli kaikkialla – konserttisaleissa, klubeilla, kirjakaupoissa, gallerioissa ja jopa ostoskeskuksissa. Tänä vuonna festivaalille osallistui yli 200 artistia 21:stä eri maasta. Eniten ulkomaalaisia artisteja tuli Suomesta, mutta mikä mielenkiintoisinta, moni tuli myöskin Venäjältä.

Ai miksi mielenkiintoista? Siksi, että venäläistä pop-musiikkia kuulee niin harvoin meillä lännessä. Tiedämme Tatu:n ja Euroviisuissakin esiintyneen Dima Bilanin. Hieman enemmän asiaan perehtyneet ihmiset tuntevat DDT-yhtyeen, joka on viime vuosina Suomessakin myynyt useita keikkoja loppuun. Mutta sanooko kenellekään esimerkiksi nimi Zemfira yhtään mitään? Kyseessä on yksi Venäjän suosituimmista artisteista, joka on myynyt yli 3 miljoonaa levyä. Yhtyeen keulahahmo on laulajatar Zemfira Talgatovna Ramazanova, joka on syntynyt 70-luvun puolivälissä tataariperheeseen Ufan kaupungissa. Zemfira-bändi perustettiin 90-luvun lopussa ja saavutti oitis suuren suosion.

Koska monikaan ei tiedä koko Zemfiraa, emme tiedä myöskään sitä, että se on konserteissaan ottanut voimakkaasti kantaa Venäjän ja Ukrainan tilanteeseen ja osoittanut tukensa Ukrainalle. Moni muukin tunnettu venäläinen kulttuurivaikuttaja on ilmaissut mielipiteensä aiheesta. Esimerkiksi lännessä parhaiten historiallisista dekkareistaan tunnettu venäläiskirjailija Boris Akunin on kritisoinut blogissaan Venäjää sodanlietsomisesta. Sekä Akuninin kirjat että blogi ovat Venäjällä hyvin luettuja.

Tiedämme esimerkiksi sen, että Janet Jackson on vilauttanut rintaansa jalkapallo-ottelun väliajalla, mutta emme tiedä kuka on Venäjän suosituin artisti.

Me peittelemme itsemme pelkoon jo varsin tottuneesti. Ja se on ihan ymmärrettävää. Mutta tässä tapauksessa uskon, että tieto ei lisää tuskaa. Jos näkisimme edes pieniä välähdyksiä Venäjästä ilman Putinin kasvoja ja panssarivaunuja, voisimme saada eheämmän kuvan, joka ei olisi yhtä pelottava.

Kielimuuri on iso ongelma venäläisen pop-kulttuurin tunnetuksi tulemisessa. Suurin osa venäläisartisteista esiintyy venäjäksi ja venäläistä kirjallisuutta käännetään säälittävän vähän. Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden professori Tomi Huttunen on tehnyt uraauurtavaa työtä kääntäessään muun muassa DDT-yhtyeen sanoituksia venäjästä suomenkielelle. Huttunen on myös julkaissut vuonna 2012 venäläiseen rock-musiikkiin perehdyttävän teoksen Pietari on rock. Suosittelen kirjaa lämpimästi, koska se avaa venäläistä mielenmaisemaa helpostisulatettavalla tavalla.

Päivittäin me suorastaan marinoidumme länsimaisessa, erityisesti yhdysvaltalaisessa, pop-kulttuurissa. Tiedämme esimerkiksi sen, että Janet Jackson on vilauttanut rintaansa jalkapallo-ottelun väliajalla, mutta emme tiedä kuka on Venäjän suosituin artisti. Uskallan väittää, että ymmärrämme yhdysvaltalaista kulttuuria ja sen vivahteita jopa paremmin kuin edes omaamme, sitä joka tulee Suomen sisältä. Vai osaako joku heti nimetä kolme saamelaista laulajaa? Yhdysvaltalaisten joukosta kolmen laulajan mainitseminen on ihan helppo tehtävä.

Mutta mitä jos tuntisimme venäläistä poppia edes hieman paremmin? Mihin se voisi johtaa? Veikkaan, että ainakin pelkojen pienentymiseen. Venäjä ei tarjoa vain raskassoutuista kirjallisuutta, kansanmusiikkia balalaikoilla ja nurkkaan ahdistettua punk-musiikkia. Tallinn Music Weekillä esiintyi muun muassa moskovalaisyhtye Everything is made in China, jonka musiikkia ei suin surminkaan saisi istutettua siihen ajatusmuottiin, joka meillä on venäläisistä ja venäläisyydestä. Heleän elektroninen pop-musiikki sai yleisön unohtamaan politiikan ja keskittymään musiikkinautintoon. Sehän osittain onkin viihteen tehtävä – tehdä vaikeasti ymmärrettävästä todellisuudesta edes viihdyttävää ja hetkellisesti mukavampaa.

Kommentit
  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kymmenen timanttista keikkaa, kymmenen artistia

    Kotimaiset huiput ainutlaatuisilla keikoilla G Livelabissa.

    Timanttinen keikka -musiikkiohjelmassa nähdään kotimaisia artisteja ainutlaatuisella klubikeikalla. Teema tiistaisin 23.10. alkaen klo 22, Areenassa pysyvästi Timanttinen keikka -sarja on kunnianosoitus suomalaiselle musiikkimaailmalle ja tarjoaa elämyksiä, joita ei muuten voi kokea. Artistit esiintyvät akustisesti tai puoliakustisesti ja yllättävilläkin kokoonpanoilla.

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot

    Lasten sankari esitteli DDR:n arkea ja menestystä.

    Itäsaksalainen Nukkumatti tunnetaan kymmenissä maissa. Kylmän sodan aikana se oli Itä-Saksan ja sosialismin lähettiläs, joka kohotti itäblokin arjen hohdokkaaksi, esitteli teknologista edistystä ja matkusti aina avaruuteen asti. Asuin vuoden Berliinissä, olin Nukkumatin jäljillä ja tein aiheesta kolmeosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • “Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Kuu-elokuvien vyöry ei lopu koskaan

    Kävikö Neuvostoliitto Kuussa vuonna 1938?

    Apollo 11:n kuumatkasta on kohta kulunut 50 vuotta. Tuore Ensimmäisenä kuussa -elokuva kertoo astronautti Neil Armstrongin näkökulmasta ihmiskunnan ison askelen tarinan. Avaruuden kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä on synnyttänyt paljon jännittäviä ja jopa kahjoja elokuvia ja dokumentteja. Syöksy kuumatkalle, lähtölaskenta on alkanut!

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.