Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Halvat ja heikkolaatuiset kodinkoneet vieneet kuluttajien uskon laatuun

Mikroaaltouuni
Mikroaaltouuni Kuva: tab62 Shutterstock kodinkone

Kuluttajat ovat vankasti sitä mieltä, että tänään kotiin kannettu kodinkone ei kestä käyttöä muutamaa vuotta pidempään. Myös valmistajat myöntävät, että kymmenien vuosien käyttöikiä nykyisillä koneilla tuskin saavutetaan. Silti valmistajat moittivat kuluttajia maksuhaluttomuudesta.
Kun tuotetaan halpaa ja lyhytikäistä niin markkinat pyörivät ja kaatopaikat täyttyvät. Miksi määrä on korvannut laadun?

Vanhat kodinkoneet olivat kestäviä, mutta miksi?

Sähkökäyttöiset kodinkoneet alkoivat yleistyä 1950-luvulla. Ensin tulivat liedet, sitten jääkaapit, pölynimurit ja muut keittiön pienkoneet. Aluksi valmistussarjat olivat pieniä. Yksittäisiä osiakaan ei kannattanut tehdä sarjatuotantona. Muovimuotteja ei käytetty, koska ne olivat edullisia vain suurien sarjojen valmistuksessa.

Osat valmistettiin itse metallista.

- Useat komponentit valmistettiin itse metallista ja ainevahvuudet olivat todella paksut tarpeeseen nähden. Näin koneiden mekaanisista rakenteista tuli hyvin lujia, kertoo Upo Finlandin huoltopäällikkö Erkki Mäkikoski.

Ensimmäiset kodinkonevalmistajat suunnittelivat mallinsa omalla suunnitteluosastollaan alusta saakka. Ei ollut edes mahdollisuutta kopioida malleja muilta. Aluksi mietittiin ongelma, johon kodinkoneen oli tarjottava ratkaisu. Samaa mallia valmistettiin vuosikausia ja paranneltiin pikkuhiljaa.

Kenwoodin vanha mainos
Kenwoodin vanha mainos Kenwoodin vanha mainos Kuva: Kenwood kodinkonemainos

Suomen Sähkötuonti Oy:n markkinointijohtaja Riikka Löfgren tähdentää suunnittelun merkitystä lopputuloksen kannalta.

- Hyvän kodinkoneen tuotanto on lähtenyt ja lähtee edelleen hyvästä suunnittelusta, jonka pohjana on loppuun mietitty käyttötarkoitus. Sitten pitää valita oikeat materiaalit, jotka kestävät käyttöä.

- Jos tuotannon kustannuksissa halutaan pihistellä, etsitään kaikkein halvin tehdas, tyydytään halpoihin materiaaleihin ja laaduntarkkailusta joustetaan. Halpatuotannossa ei ole omaa suunnittelua, vaan kopioidaan jo markkinoilla olevaa kiinatuotantoa.

Hyvän koneen tuotanto lähtee hyvästä suunnittelusta.

Menneinä vuosikymmeninä työvoima oli pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa halpaa. Kokoonpanotyö tehtiin käsipelillä.

Aikanaan Siniviiri oli Upon lippulaiva...
Aikanaan Siniviiri oli Upon lippulaiva... Aikanaan Siniviiri oli Upon lippulaiva... Kuva: Kaarina Tonteri vanhat kodinkoneet

Kodinkonekorjaaja Mikko Ranta ihastelee Upon Siniviiri –pesukonetta 1970-luvulta:

- Tuo on tehty Asea Scandian tehtaalla Ruotsissa. Nykyään tuollaiset koneet kokoaa robotti Sloveniassa.

Mikko Ranta muistuttaa myös, että ennen vanhaan ihmiset arvostivat koneitaan ihan eri tavalla kuin nykyään:

- Esimerkiksi pesukoneet maksoivat tuolloin rahassa mitattuna yhtä paljon kuin nykyäänkin, mutta ihmisten tilipussi oli paljon kevyempi. Pyykkikone oli arvokas ja kallis hankinta. Niinpä sitä huollettiin ja hoidettiin, sitä pidettiin melkein perheenjäsenenä.

Voiko Kaukoidän halpatuotantoa syyttää laadun katoamisesta?

Laatua etsivä kuluttaja perinteisesti on vilkaissut laitteen valmistusmaata ennen ostopäätöstä. Mikko Rannan mielestä eri maiden tuotantokulttuureissa on eroja. Tilanne ei ole kuitenkaan ihan yksiselitteinen.

- Kaukoidässäkin tuotetaan erittäin laadukkaita ja kestäviä laitteita. Niitä vain ei tuoda Suomeen, koska ne ovat kalliita. Monen mielestä kiinalainen pesukone saa maksaa enintään 199, muuten se jää kauppaan. Ei sellaisella hinnalla tehdä laatua edes Kiinassa.

Valmistajat peräänkuuluttavat maksuhalukkuutta

Laitevalmistajien mukaan kaupoista löytyy kodinkoneita, joiden suunnittelussa tai materiaaleissa ei ole tingitty ja jotka tehdään yhtä laadukkaasti kuin menneinä vuosikymmeninä. Hyvä ja kestävä laite on kuitenkin kallis.

Markkinoilla on laitteita, jotka kestävät käytössä ja joihin löytyy varaosia.

- Kuluttajien pitäisi olla valmiita maksamaan melko lailla nykyistä enemmän, jotta laitteet olisivat yhtä laadukkaita kuin ennen. Markkinoilla on tällä hetkelläkin laitteita, jotka kestävät käytössä ja joihin löytyy varaosia. Mutta sitten on paljon niitä laitteita, jotka pitää saada äkkiä ja halvalla ulos kampanjatuotteina ja jotka eivät ole käyneet kaikkia niitä prosesseja läpi, joita laadukas lopputuote edellyttäisi, kertoo Suomen sähkötuonti Oy:n markkinointijohtaja Riikka Löfgren.

Upo Finlandin huoltopäällikkö Erkki Mäkikoski on samoilla linjoilla. Hän ottaa esimerkiksi Upon legendaarisen ja erittäin pitkäikäiseksi osoittautuneen mankelin:

Vielä nykyisinkin voitaisiin teknisesti valmistaa näin, mutta hinta muodostuisi niin korkeaksi, ettei kukaan ostaisi.

- Kaikki hammaspyörät valmistettiin valuraudasta ja koneistettiin tarvittavin osin toisiinsa sopiviksi. Vielä nykyisinkin mankeli voitaisiin teknisesti valmistaa näin, mutta hinta muodostuisi niin korkeaksi, ettei kukaan kyseistä mankelia ostaisi.

Valmistajien neuvot kestävän laitteen valintaan

Jos kestäviä kodinkoneita kauppojen hyllyltä löytyy, niin mistä ne oikein tunnistaa? Kaikki haastateltavat ovat yksimielisiä siitä, että hinta on yleensä myös laadun tae.

Jos tietää, että laitetta tarvitsee silloin tällöin, mutta ei kuitenkaan jatkuvasti, voi tyytyä myös halvempaan vaihtoehtoon. Mutta esimerkiksi pyykkikone, jota käytetään vähintään kerran viikossa, kannattaa valita laadukas eikä pihistellä hinnassa.

Ennen hintapohdintoja kannattaa kuitenkin miettiä hyvin tarkkaan omat tarpeensa: Mitä koneella tulen tekemään? Paljonko sitä käytän? Miksi sitä tarvitsen?

Esimerkiksi kaikkia lisäosia ei kannata hankkia heti varmuuden vuoksi, koska ne vaikuttavat hintaan ja vievät käyttämättöminä turhaan tilaa.

Mitä koneella tulen tekemään? Paljonko sitä käytän? Miksi sitä tarvitsen?

Etukäteen on myös syytä ottaa selvää, onko laitetta markkinoivilla väitteillä mitään merkitystä käytännön kannalta.

- Nykyään laitteita markkinoidaan niin ja niin monen Wattin teholla. Teholla ei kuitenkaan ole todellisuudessa kovin paljon merkitystä, oleellista on voima, jolla kone jaksaa työtään tehdä, varoittaa Riikka Löfgren vatkain- tai yleiskonekaupoille lähtijöitä.

Internetistä löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa: testejä, vertailuja, muiden käyttäjien kokemuksia ja laitevalmistajan tarjoamaa informaatiota.

Vanhat ja tunnetut tuotemerkit viestivät yleensä myös jostain laatutasosta. Varaosiakin on todennäköisimmin saatavissa, jos malli on ollut tuotannossa pidempään. Halpoja kampanjatuotteita on mahdollisesti tehty vain kertaerä.

Kaupassa laitetta kannattaa tunnustella ja kokeilla sen painoa. Laitteen tulisi tuntua kädessä tukevalta, ylimääräisiä helinöitä sisältään päästävä laite ei tule olemaan pitkäikäinen. Paino kertoo myös valmistusmateriaaleista: muovi on kevyttä, metalli raskasta.

Valmistajat muistuttavat myös, että käyttöohjeiden noudattaminen, laitteen puhdistaminen ja muut mahdolliset huoltotoimenpiteet vaikuttavat suoraan laitteen käyttöikään.

Tutustu myös:

Tässä on Suomen vanhin edelleen toimiva kodinkone
Miksi nämä 10 kodinkonetta kestävät vuodesta toiseen?

Katso kuvat:

Onko sinulla Suomen vanhin edelleen toimiva kodinkone? - kuvagalleria yleisön lähettämistä valokuvista

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.