Hyppää pääsisältöön

Kimmo Pohjonen oivalsi, että kaikki pitää tehdä itse

Kun Kimmo Pohjonen kiinnostui harmonikan soitosta, oli nuori hanuristi vielä harvinaisuus. Vanhojen pelimannien seurassa ja harrastuksestaan pilkkaa sietäen alkoi muusikon tie, joka vei lopulta maailman maineeseen.

Tietolaatikko

Kimmo Pohjonen syntyi Viialassa 16.8.1964.

Opiskeli Kruunuhaan musiikkilukiossa, Helsingin konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Tärkeimpiä opettajia mm. Heikki Laitinen.

Opiskeluaikana keikkaili Sinitaivas-yhtyeen hanuristina ja vuonna 1989 perusti Pinnin pojat -yhtyeen viulisti Arto Järvelän kanssa.

Soittanut mm. yhtyeissä: KTU, Kimmo Pohjonen Kluster, Pinnin Pojat sekä Ismo Alanko Säätiö.

Pohjosen ensimmäinen soolokonsertti oli vuonna 1997 ensiesitetty "Palkeenpaljastuksia".

Soittanut tai säveltänyt yli sadalla levyllä ja julkaissut kymmenisen levyä eri koonpanoilla sekä soolona.

Saanut useita palkintoja ja tunnustuksia, valittu vuoden kansanmuusikoksi vuosina -96, -97 ja -98, Pro Finlandia- mitali vuonna 2012.

Arto Nybergin haastatteluun Kimmo Pohjonen saapuu suoraan keikalta Berliinistä. Saksa oli kyseisenä vuonna jo 16. maa pitkässä keikkalistassa.

Isänsä jalanjäljissä harmonikkaan tarttunut poika, ei tuolloin arvannut, mitä olisi vielä edessä. Alku tuntui vaikealta, hän oli ainut nuori vanhojen pelimannien joukossa ja häpeili usein harrastustaan.

Lopettaminen oli mielessä monta kertaa vielä aikuisiälläkin.

Kimmo aikoi syventyä klassiseen musiikkiin ja taidemusiikkiin, kunnes opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa tie kansanmusiikin pariin löytyi uudestaan.

Opettaja innosti improvisointiin ja Kimmo oivalsi, että voisi säveltää itse. Sellaista musiikkia, joka olisi häntä itseään. "Jota kukaan muu ei voisi määritellä tai arvottaa", hän sanoo.

Pohjonen ryhtyi säveltämään kaiken musiikkinsa, soittiminaan hänellä oli akustinen sekä elektroninen harmonikka.

Oma tyyli on iskenyt maailmalla ja Pohjonen on esiintynyt yli kuudellasadalla kansainvälisellä festivaalilla ja konserteissa. Yksi lempinimistä on "Haitarin Hendrix".

Pohjonen on uransa aikana toteuttanut monia kunnianhimoisia ja omaperäisiä musiikkiprojekteja. Nybergin haastattelussa hän mainitsee haaveilevansa painin ja haitarimusiikin yhdistämisestä. Pohjonen innostui ajatuksesta kuultuaan, että 1900-luvun alussa Suomessa oli tapana soittaa haitaria painiotteluissa. Sittemmin haave toteutui.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto