Hyppää pääsisältöön

Pohjanmaalla pääsiäisnoidat karkotetaan – Itä-Suomessa kielletään

Pääsiäisperinteet ovat Suomessa sekoitus kristinuskoa, taikauskoa ja kevään juhlintaa. Itä-Suomessa ortodoksisessa kodissa virvotaan hyvää onnea ja siunausta ilman noita-akkapukuja, kun taas Länsi-Suomessa Pohjanmaalla trullitetaan ja poltetaan kokkoja. Mirja Metsolan dokumentti Suomi juhlii – Pääsiäinen vuodelta 2005 seuraa monimuotoisia perinteitä.

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee ja osuu milloin maalis- milloin huhtikuulle. Gregoriaanisen kalenterin mukainen pääsiäispäivä sijoittuu kevätpäivän tasauksen jälkeistä täyttäkuuta seuraavaan sunnuntaihin. Suomessa ortodoksit juhlivat pääsiäistä samaan aikaan muun Suomen kanssa, mutta ulkomailla useat ortodoksikirkot ajoittavat juhlansa vanhan juliaanisen kalenterin mukaan.

Pääsiäisperinteissä yhdistyvät uskonnolliset ja pakanalliset perinteet. Lapset virpovat, trullittavat ja keräävät palkaksi pääsiäismunia. Palmusunnuntain perinteisiin on liittynyt virpominen. Pajunoksat ovat symboloineet aasilla ratsastaneen Jeesuksen eteen heitettyjä palmunlehviä. Eritoten Pohjanmaalla taas on viikkoa myöhemmin ollut liikkeellä pääsiäisnoitia eli trulleja. Sittemmin perinteet ovat sekoittuneet, ja asuinpaikasta riippuen saattaa noidiksi puketuneita virpojia ilmestyä ovelle joko palmusunnuntaina tai seuraavana viikonloppuna lankalauantaina.

Ortodoksisessa kirkossa pääsiäinen on vuoden tärkein juhla. Palmusunnuntaina muistetaan Jeesuksen ratsastamista aasilla Jerusalemiin, palmunlehvien sijaan siunausta toivotetaan koristelluin pajunvitsoin. Vitsat siunataan kirkossa ennen palmusunnuntaita ja jaetaan seurakuntalaisten koteihin. Ortodoksisessa kodissa virpominen toivottaa hyvää onnea ja siunausta virvottavalle. Pajunvitsan paikka on ikonin takana.

Hiljaisella viikolla käydään kirkossa hiljentymässä ja valmistellaan pääsiäistä ja tehdään pashaa. Ensimmäistä pääsiäispäivää edeltävänä suurena perjantaina ortodoksisissa kirkoissa on kolme jumalanpalvelusta: aamupalvelus, ehtoopalvelus, jossa muistellaan Kristuksen kuolemaa ja ristiltä ottamista, ja illalla vietetään hautausjuhlaa. Silloin kirkon ympäri kannetaan Jeesuksen hautakuvaa ja astutaan kirkkoon kirkonkellojen ja voimakkaan laulun säestämänä. Kirkkojuhlan jälkeen seuraa yöllinen ruokailu, ja nyt saa syödä herkkuja, joista paaston aikana pidättäydyttiin. Silloin nautitaan myös virpomisesta ansaitut karamellit.

Noidat nappasivat onnen navetasta

Vanhan uskomuksen mukaan noidat kulkivat pääsiäisen aikaan kylän navetoissa hakemassa hyvää onnea talon eläimiltä omaan navettaansa. Uskottiin, että mitä teki yhdelle osalle eläimestä, tapahtuu koko eläimelle. Taikausko liittyi jokapäiväiseen elämään, mutta erityisesti pääsiäiseen.

Pääsiäiskokko on pohjalainen perinne. Pohjanmaalla tehdään yhteisvoimin iso kokko, ”valakia”, joka sytytetään lankalauantaina. Kokoilla häädettiin noitia. Mitä suurempi oli kokko, sitä sankempi savu ja noidilla huonompi näkyvyys lentää.

Pääsiäisen aikana navetta ja tupa suojattiin pahoilta hengiltä laittamalla hopearahoja ja raamatun sivuja kynnyksen alle. Uskottiin, että nämä suojelevat pahoilta hengiltä sillä aikaa, kun Jeesus roikkui ristillä. Myöhemmin pakanaperinteen noidiksi pukeutuneille kiertäjille on tullut käteen kristillisen perinteen virpomisoksat.

Teksti: Hannele Yli-Viitala ja Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto