Hyppää pääsisältöön

Skitsofreniaa tutkitaan Turussa

Tuoreen tutkimustiedon mukaan psykoosiin sairastuu suomalaisista jossain elämänsä vaiheessa 3,5 prosenttia. Skitsofreniaa sairastaa noin yksi sadasta ja se kohtaa erityisesti nuoria aikuisia.

Turun yliopistossa psykoositutkimuksella on pitkät perinteet ja tutkimus skitsofrenian aivokemiasta on vilkasta. Tavoitteena on saada tietoa psykoosien syntymekanismeista sekä työkaluja mm. psykoosiin sairastuneiden diagnoosia ja ennustetta varten.

Skitsofrenia on oireyhtymä, jota pidetään luonteeltaan osittain biologisena. Se ei periydy suoraan, mutta sairastumiseen vaikuttaa perinnöllinen alttius yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Skitsofreniaan liittyy sekä psykoosioireita että vaikeuksia tiedonkäsittelyssä.

– Ajatellaan, että skitsofrenia on kehityksellinen häiriö, jossa keskushermoston kehitys ei mene ihan niin kuin sen pitäisi ja syntyy psykoosialtis hermoverkko. Epäsuotuisissa ympäristöolosuhteissa voi käydä niin, että psykoosi puhkeaa, selvittää psykiatrian professori Jarmo Hietala Turun yliopistosta.

Turun yliopiston psykiatrian klinikalla perehdytään nyt yhteistyössä eurooppalaisen monikeskustutkimuksen kanssa mm. psykoosien biologisiin taustatekijöihin sekä psykoosien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen. Tutkimukseen osallistuu nuoria ensi kertaa psykoosiin sairastuneita ja psykoosiriskissä olevia potilaita sekä terveitä vertailuhenkilöitä.

– Skitsofreniassa ennakoivan oireilun vaihe kestää keskimäärin 4-5 vuotta. Jos apua hakeva ihminen kävisi läpi tutkimuspaketin, voisimmeko ennakoida, mikä on hänen riskinsä sairastua varsinaiseen psykoosiin ja mikä hoidollinen menetelmä olisi hyvä, kertoo Hietala toiveikkaasti.

Skitsofrenia ja rasvat

Edelleenkään ei tiedetä tarkkaan, kuinka psykoosi syntyy. Magneetti- ja PET-laitteilla kuvataan aivojen rakenteita ja välittäjäainejärjestelmiä syntymekanismin selvittämiseksi.

Yle Akuutti

– Avoimen psykoottinenkin ihminen voi osallistua aivojen kuvantamistutkimukseen. Meillä on tutkimuksessa potilaita, jotka pystyvät kertomaan, että he kuulevat ääniä nyt, ja sitten ei kuulu ja nyt taas kuuluu. Tällä tavalla voidaan tutkia nopeitakin ilmiöitä, kuvailee Hietala.

Jo 1920-luvulla todettiin, että skitsofreniapotilailla glukoosin sieto oli heikentynyt. Lähes joka kolmannella skitsofreniaa sairastavalla potilaalla on metabolinen oireyhtymä, johon liittyvät vyötärölihavuus, sokeri- ja rasva-aineenvaihduntahäiriö sekä kohonnut verenpaine. Siksi tutkijoiden katse on jälleen kiinnittynyt myös rasvoihin.

– On teorioitakin skitsofreniasta, että solukalvoissa on paljon rasvoja ja hermosolujen solukalvoissa olevat rasvat ikään kuin härskiintyvät tai hapettuvat liikaa ja seuraa hermosolujen välinen kommunikaatiohäiriö. Tätäkin hypoteesia voidaan nyt tutkia paremmin, pohtii Jarmo Hietala.

PET-menetelmällä eli positroniemissiotomografialla tarkastellaan myös elimistön oman kannabinoidijärjestelmän vaikutuskohtia aivoissa.

– Tiedetään, että kannabiksen käyttö on psykoosin selkeä riskitekijä. Väestön 1 prosentin riski kasvaa noin 2 prosenttiin kannabiksen käyttäjillä. Joillakin hyvin alttiilla kannabiksen psykoosiriskiä lisäävä vaikutus voi olla suurikin, se voi nostaa riskin jopa kaksikymmenkertaiseksi. Kliinisesti aika moni potilas on kokeillut kannabista jossain vaiheessa ennen ensimmäistä psykoosia. Se on tietysti huono idea, mutta tällaisia potilaita näkee käytännön kliinisessä työssä valitettavankin usein, Hietala harmittelee.

– Toinen asia, jonka takia tutkimme kannabinoidijärjestelmää eli näitä elimistön omia kannabiksen kaltaisia aineita on, että ne liittyvät metabolia-asiaan ja rasva-aineenvaihduntaan. Elimistön omat kannabiksen kaltaiset aineet ovat rasvahappojohdannaisia, linkki löytyy sitä kautta. Ajatellaan, voisiko tämä järjestelmä säädellä metabolisia asioita potilaalla. Liittyykö se voimakkaaseen lihomiseen psykoosilääkkeen vaikutuksesta tai jopa etiologisiin kysymyksiin, syntymekanismeihin, jatkaa professori Hietala.

Yle Akuutti

Paraneeko skitsofrenian ennuste?

Tutkimusten eräs tavoite on kehittää diagnostisia tutkimusmenetelmiä psykoosiriskissä oleville sekä tutkia ensipsykoosiin, masennukseen ja psykoosiriskiin sairastuneiden ennustetta. Myös hoitoja halutaan tulevaisuudessa räätälöidä yksilöllisemmin.

Lääkehoitojen kehittämisessä tärkeää on saada lääkkeitä, joilla olisi nykyistä vähemmän sivuvaikutuksia sekä lääkkeitä, jotka vaikuttaisivat erityisesti ns. negatiivisiin oireisiin eli aloitekyvyttömyyteen ja tunteiden latistumiseen. Kun niihin saadaan apua, tilanne ennusteen osalta tulee paranemaan oleellisesti, kertoo psykiatrian professori emeritus Raimo K.R. Salokangas Turun yliopistolta.

– Pystymme nyt hoitamaan varsin hyvin avoimet psykoottiset oireet, psykoosilääkkeet tehoavat niihin hyvin, mutta negatiivisiin oireisiin varsin huonosti. Toinen ongelma on, että ns. kognitiiviset ajatteluun liittyvät tulokset näiden lääkkeitten käytössä eivät kyllä ole parhaat mahdolliset, Salokangas jatkaa.

– Nyt kehitellään uusia hoitomenetelmiä, esimerkiksi tietokoneohjelmien avulla voidaan parantaa muistia, ratkaisuntekokykyä jne. Toinen psykososiaalisten hoitojen puolella tärkeä seikka on sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen parantaminen tai palauttaminen, jonka moni potilas on jo menettänyt, lisää Salokangas, joka pitää hoitohenkilöstön vaihtuvuutta suurena ongelmana.

Yle Akuutti

Lääkkeet saattavat myös jäädä ottamatta esimerkiksi potilaalta aika ajoin puuttuvan sairaudentunnon vuoksi. Silloin pitkävaikutteinen injektio on mahdollinen.

– Ennen pitkäaikaisinjektioita annettiin potilaille, joilla ongelmana oli huono hoitomyöntyvyys. Saattoi olla sairaantunnottomuutta ja haluttiin taata lääkityksen perillemeno. Nykyään injektiolääkkeitä voivat käyttää muutkin. Se on helppo tapa käyttää lääkitystä, saa injektion kerran kuukaudessa ja asia on sillä selvä, toteaa Jarmo Heikkilä.

Tunnista varhaisoireet

Raimo Salokangas kehottaa puolestaan ottamaan vakavasti psykoosia ennakoivat oireet.

– Jos kokee ympäristössä tapahtuvaa outoa muutosta ja usein vielä niin, että se uhkaa tai viittaa itseen - televisiossa tai lehdissä alkaa olla itseä koskevaa ohjelmaa - silloin kyllä kannattaa hakea mahdollisimman nopeasti apua. Näin usein alkaa psykoosi ensi vaiheissaan. Jos silloin päästään hoitamaan, tulokset ovat jo pientenkin tutkimusten perusteella varsin hyviä. Nykyään Suomessa tunnistetaan varhaisvaiheet jo huomattavasti paremmin ja pystytään niitä myös hoitamaan, rohkaisee Salokangas.

Skitsofrenia ei ole toivoton sairaus ja psykososiaaliset hoidot kehittyvät jatkuvasti.

– Sairaus on melko krooninen, mutta skitsofreniasta voi myös parantua. Pieni osa paranee, että kuva ei ole mitenkään toivoton. Paremmin osataan hoitaa, mutta vielä on tekemistä, summaa Hietala.

Asiantuntijat:

JARMO HIETALA, psykiatrian professori, Turun yliopisto

RAIMO K.R. SALOKANGAS, psykiatrian professori, emeritus, Turun yliopisto

Toimittaja: LEA FROLOFF

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 10.12.2015