Hyppää pääsisältöön

18.11. Teeman Elävä arkisto: Sanomalehti

Mies lukee Helsingin Sanomia 1970-luvun alussa.
Mies lukee Helsingin Sanomia 1970-luvun alussa. Mies lukee Helsingin Sanomia 1970-luvun alussa. Kuva: Yle/ Kalle Kultala sanomalehti

2000-luvun mediamurroksen keskellä perinteiset sanomalehdet ovat joutuneet kokemaan suuria muutoksia. Arkisto-ohjelmissa katsotaan 125-vuotiaan Helsingin Sanomien ja vähän muidenkin sanomalehtien menneisyyteen.

Suomalaisille tuttu Hesari perustettiin 125 vuotta sitten nimellä Päivälehti; ensimmäinen näytenumero ilmestyi 16. marraskuuta 1889. Helsingin Sanomien nimellä lehti on ilmestynyt heinäkuusta 1904 lähtien. Lehti oli Nuorsuomalaisen puolueen ja sen jälkeen Kansallisen Edistyspuolueen pää-äänenkannattaja, kunnes julistautui puolueettomaksi vuonna 1932.

Levikin suuri kasvu alkoi sotien jälkeen, ja saavutti huippunsa 1980-1990-lukujen taitteessa. 1990-luvun lamassa lehtiala ajautui kriisiin, kun mainosraha pakeni alalta. Perinteikäs Uusi Suomi lakkautettiin vuonna 1991, ja monien päivälehtien ilmestymistahti hiipui.

Arkistopaketissa tarkastellaan nostalgisesti Helsingin Sanomien kasvun vuosia ja perinteistä lehdentekoa. Suomi-Filmin kolmessa mainoselokuvassa, Suomalainen suurlehti (1943), Täällä Sanomat (1959) ja Jokapäiväinen lehtemme (1963), näytetään kuinka päivän lehti valmistui ja kuinka se toimitettiin lukijoiden ulottuville. Ohjelmien painotukset ovat hiukan erilaiset keskenään, mutta itse lehden teko on vuosien 1943 ja 1963 välillä muuttunut hämmästyttävän vähän. Toimituksessa vilahtavat monet kuuluisat kulttuurihenkilöt, kuten Kari Suomalainen, Erik Tawaststjerna, Eljas Erkko ja Toini Havu.

Lehdistön riippuvuus mainosrahoituksesta ja poliittisista intresseistä näkyy kahdessa muussa mainosiskussa. Uuden Suomen Matti (1939) on Uuden Suomen ilmoitusmyynnin mainos, jolla muistutetaan rivi-ilmoitusten huokeudesta lupsakan Matti-hahmon välityksellä. Mainoselokuva on valmistunut syyskuussa 1939, kun aseet jo puhuivat Euroopassa.

Tulee kun tilaa (1955) muistuttaa työväen lehdistön olemassaolosta, osallistumisen ja tilaamisen tärkeydestä. Brita Polttilan käsikirjoittama ja ohjaama mainostuokio jyrisee, että työmiesten käsistä tuotantoon lähtenyt maamme vihreä kulta eli metsäpuu on muuttunut porvarien sanomalehdistössä aseeksi työmiestä vastaan.

1960-luvun lopulla tuon ajan yleisradiolaiseen henkeen haluttiin puuttua lehdistön kyseenalaiseen vapauteen ja puolueettomuuteen mainosmarkkojen ja teollisuuden kahleissa. Ohjelmassa Sanan vapaus – rahan vapaus (1969) aiheesta haastateltavina ovat Aamulehden päätoimittaja Väinö Peltonen, Kansan Lehden päätoimittaja Vilho Halme, Sanomalehtien liiton toimitusjohtaja Heikki V. Vuorinen, kokoomuksen pääsihteeri Harri Holkeri, SKDL:n pääsihteeri Aimo Haapanen ja apulaisprofessori Olavi Borg, joka edustaa Liberaalista Kansanpuoluetta. Ohjelman lähestymistapa on puhtaasti puolue- ja talouspoliittinen, journalistiseen ja kulttuuripoliittiseen sisältöön siinä ei puututa. Ohjelman ovat suunnitelleet Tampereen yliopiston radio- ja tv-linjan opiskelijat.

Marko Gustafssonin vieraana arkisto-ohjelmia kommentoimassa on Helsingin Sanomien entinen pääkirjoitustoimituksen esimies Antti Blåfield.

  • Arkistovieraana Antti Blåfield
    (2014) Toimittaja Marko Gustafsson. Ohjaaja Minna Tienhaara.
  • Suomalainen suurlehti
    (1943) Kuvaus Yrjö Aaltonen. Selostaja Veikko Itkonen. Suomi-Filmi Oy.
  • Täällä Sanomat
    (1959) Ohjaus Harry Lewing. Käsikirjoitus Juha Nevalainen. Selostus Carl-Erik Creutz. Suomi-Filmi Oy.
  • Jokapäiväinen lehtemme
    (1963) Ohjaus Harry Lewing. Käsikirjoitus Juha Nevalainen. Selostus Martti Silvennoinen. Suomi-Filmi Oy.
  • Uuden Suomen Matti
    (1939) Selostus Turo Karrto. Suomi-Filmi Oy.
  • Tulee kun tilaa
    (1955) Käsikirjoitus ja ohjaus Brita Polttila. Äänittäjä Aarre Elo. Selostaja Veikko Sinisalo. Kansan Elokuva Oy.
  • Sanan vapaus – rahan vapaus
    (1969) Tuottaja Mikko Anttikoski. Suunnittelu Tampereen yliopiston radio- ja tv-linjan opiskelijat. TV2 Dokumenttitoimitus.
Kommentit
  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema