Hyppää pääsisältöön

25.11. Teeman Elävä arkisto: Rauhanliike

Mielenosoittajia, lapsia ja naisia kokoontuneena Helsingin Hakaniementorilla. Kyltti, jossa iskulause "Rauha ei tapa elämää" ja rauhanmerkki. Mielenosoitus rauhan puolesta.
Rauhanmarssi 1981. Mielenosoittajia, lapsia ja naisia kokoontuneena Helsingin Hakaniementorilla. Kyltti, jossa iskulause "Rauha ei tapa elämää" ja rauhanmerkki. Mielenosoitus rauhan puolesta. Kuva: Yle/Martti Juntunen rauhanaate

Pentti Linkola arveli pasifismin kuolevan ihmisrakkauden myötä 1970-luvun alussa, mutta 1980-luvun massiiviset rauhanmarssit puhuivat toista kieltä.

”Tämä maapallo ja tämä maa joskus vuonna 1960 oli vielä aika neitseellinen paratiisi verrattuna tähän paljaaksi ryöstettyjen metsien, rikkikaasujen, saasteiden, jätteiden ja toisiaan romuttavien autovirtojen maapalloon vuonna 1970”, toteaa aktivisti Pentti Linkola ohjelman Mitä nyt rauhanliike? aluksi.
Hänen oma pasifisminsa on perustunut ihmisrakkauteen, mutta ihmisen tuhovoiman edessä koko ajatusrakennelma on alkanut horjua: ”Kyllä on kauhean vaikea rakastaa ihmistä, eikä se taida minulta enää onnistua.”

Ohjelmassa luodaan katsaus tuon ajan suomalaisiin pasifistisiin järjestöihin, joiden johdolta kysytään, mikä on rauhanliikkeen tila ja tulevaisuus. Suomen rauhanliitto, Sodanvastustajat Suomessa ry, Suomen Rauhanpuolustajat ry ja Sadankomitea ajoivat kaikki maailmanrauhan asiaa, mutta suhtautuminen kehitysmaiden kriiseihin ja vallankumouksiin oli monesti ristiriitainen. Koska väkivalta on oikeutettu, vai onko koskaan? Tuskin kukaan järjestöjen johtohahmoista olisi voinut uskoa, että kymmenen vuoden kuluttua rauhanaate saavuttaa lähes massahysterian mittasuhteet.

Väkivallaton, puolueista ja poliittisista ääriliikkeistä vapaampi rauhanaate alkoi levitä 1980-luvun alussa maailmanlaajuisten rauhanmarssien myötä. Ronald Reaganin Tähtien sota –ohjelma, Neuvostoliiton asevarustelu ja uusien joukkotuhoaseiden kehitys johtivat siihen, että suursodan uhka leijui kylmän sodan vallitsemassa maailmassa, ja ihmiskunnan uskottiin tuhoutuvan ydinsotaan. Pimeydessä järjestettiin rauhaa rakastavia kynttiläkulkueita.

A-raportti Valoa yöhön kertoo lokakuun 1982 rauhanmarsseista, jotka saavuttivat melkoisen mittavat raamit: Helsingissä marssijoita laskettiin olevan 38 000, Turussa 10 000, Kuopiossa 3 000 ja marssijoita riitti kaikissa muissakin kaupungeissa. Myös pienemmillä paikkakunnilla osallistuttiin: Juuassakin marssijoita oli yli 100. Marssien tunnelma reportaasiohjelmassa on huumaava, lähes hurmoksellinen, ja marssijoiden usko asiaansa liikuttavan väkevä. Ensi kertaa marsseissa oli ritirinnan eri puolueita, kirkon ja armeijan edustajia, eläkeläisiä ja nuorisojärjestöjä. Päivän sanoja olivat aseistariisunta, ydinaseeton Pohjola ja solidaarisuus.

Mielenosoittajia, lapsia ja naisia kokoontuneena Helsingin Hakaniementorilla. Kyltti, jossa iskulause "Rauha ei tapa elämää" ja rauhanmerkki. Mielenosoitus rauhan puolesta.
Mielenosoittajia, lapsia ja naisia kokoontuneena Helsingin Hakaniementorilla. Kyltti, jossa iskulause "Rauha ei tapa elämää" ja rauhanmerkki. Mielenosoitus rauhan puolesta. Kuva: Yle/Martti Juntunen rauhanaate
    .
  • Mitä nyt rauhanliike? (1971) Toimittaja Seppo Jokipii. Haastateltavina mm. Pentti Linkola ja Paavo Rintala.
  • Valoa yöhön - rauhanmarssi (1982) Tuotanto ja ohjaus: Anna-Maija Eräkangas ja Mikko Valtasaari. Toimittajat Armi Kyynäräinen, Petteri Väänänen, Pertti Hintikka, Jyrki Lindström, Jussi Nurmi.
Kommentit
  • Historia synnyttää musiikkia, musiikki tekee historiaa

    Sarja historiallisista tapahtumista musiikin kautta.

    Millaista musiikkia soi viime vuosikymmenten historiallisten tapahtumien taustalla? Millaisiin lauluihin kuulennot, sodat ja mullistukset ovat innoittaneet lauluntekijöitä? Kahdeksanosainen sarja tarkastelee lähihistorian merkkihetkiä musiikin kautta, Vietnamista Berliinin muurille, Apollo-lennoista New Yorkin homojen Stonewall-mielenosoituksiin.

  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema