Hyppää pääsisältöön

Lastenohjelmien tekijöiden muistoja Niksulasta Galaxiin

Miten kuva lapsesta on mediassa muuttunut 50 vuodessa? Television lastenohjelmien juhlavuonna 2014 tekijät muistelevat ohjelmia oman aikakautensa lapsina. Niksulasta Galaxiin -dokumenttia varten tehdyissä haastatteluissa ovat muistelemassa mm. Tenavatuokion Arja-täti Arja Virtanen, Noppa-ohjelman juontaja Heikki Takkinen, Ransuna tunnettu lastenohjelmien päällikkö Pertti Nättilä ja Katti Matikaisena hauskuuttava Silja Sillanpää.

Tietolaatikko

Ylen lastenohjelmat lasketaan syntyneiksi vuonna 1964, jolloin alkoivat lastenohjelmien säännölliset lähetykset ja Lasten ja nuorten toimitus perustettiin virallisesti.

Ensimmäisenä vuonna Yleisradion lastenohjelmia olivat Sirkus Papukaija ja Niksulan TV. Hieman myöhemmin laukkasi ratsu reima Tenavatuokiossa. Vuonna 1977 aloitti ikiklassikko Pikku Kakkonen. Sen jälkeen on ollut Hurrikaania, Boforia ja Galaxia; Gommia ja Pommia, Pertsaa ja Kilua, Ansaa ja Oivaa.

Arja Virtasesta tuli Tenavatuokion Arja-täti vuonna 1968. Arja Virtanen huomasi ensin lehti-ilmoituksen ja tuli koekuvauksien kautta valituksi lastenohjelman juontajaksi ja leikittäjäksi. Tenavatuokio perustui brittiformaattiin, joten alkuun kuului myös koulutusta Lontoossa. Arja Virtanen muistelee liikuttuneena, miten ohjelmassa mukana olleet lapset eläytyivät täysin sadun ja leikin maailmaan. Kun laululeikissä laukattiin ratsun reiman selässä, näkivät lapset pian jo varsoja ja lehmiäkin laiduntamassa.

Heikki Takkinen lupautui vuonna 1974 tekemään vain muutamaa Noppa-ohjelmaa. Pestin jatkumisen petasi palaute, että lastenohjelmien miespuolisen juontajan tulisi olla sellainen, ettei tämä kilpailisi kotona olevan isän kanssa. Kun Nopan tekijätiimissä sitten heitettiin, että juontajan tulisi olla "pieni, tukeva ja epämääräisen näköinen" kääntyivät katseet Heikkiin. Heikki Takkinen suostui ulkoisten avujensa saattelemana jatkamaan vielä muutaman jakson, ja Noppa-ohjelmassa vierähtikin sitten useita vuosia. Noppa käsitteli ajankohtaisia aiheita ja pyrki antamaan oppimisvalmiuksia koulua varten. Tavoitteena oli poistaa eriarvoisuutta, jotta lapset eri puolilla Suomea oppisivat samat koulussa tarvittavat käsitteet. Nopassa muistutettiin, että vaikka kyseessä on lastenohjelma ei lapsen tulisi katsoa ohjelmaa yksin. Katsojille opastettiin myös, että televisiossa on nappi, josta sen saa kiinni.

Eeva-Leena Pokela aloitti esiintymisen laulavana lapsitähtenä. Tuolloin Eveliinana tunnettu tyttö esiintyi lukuisissa lastenohjelmissa, mm. Sirkus Papukaijassa ja leikitti aikuisiällä lapsia Sormileikit-ohjelmassaan. Niksulasta Galaxiin -dokumenttia varten tehdyssä haastattelussa Eeva-Leena Pokela muistelee monivaiheista musiikillista tv-uraansa.

Jaana Saarinen on leikkinyt lapsuutensa tv-kameroiden edessä. 1960-luvulla Niksulan TV:ssä Jaana esiintyi yhdessä pikkusiskonsa kanssa. Jaana Saarinen kertoo lapsuutensa leikeille hyväntahtoisesti nauraen, miten kotona leikeissä oltiin usein "todella köyhiä, todella sairaita mutta hirveän hyviä ihmisiä". Tähän ihannerooliin sopikin pääosa Oiva Paloheimon Tirlittan – orpotyttö ihmisten ihmemaassa -kirjaan perustuvassa tv-näytelmässä 1969.

"Hauskaa elämää! Ihanaa työtä!" kuvailee Raili Rusto vuosiaan Ylen lastenohjelmien parissa. Rusto toimi lasten ja nuorten ohjelmien ohjaajana 1965–1993. Jo tätä ennen hän oli tehnyt ohjauksia freelancerina ja palasipa vielä kertaalleen eläkkeeltäkin ohjaustöihin. Rusto ohjasi useita äidin tyttären välisiä suhteita käsitteleviä elokuvia, jotka "tekivät äidin helpommaksi sietää." Lastenelokuva Äiti menee naimisiin sai ensimmäisen palkinnon Prix Jeunesse -festivaaleilla Münchenissä vuonna 1974. Raili Ruston ohjauksia ovat myös mm. Villahousupakko, Koko kaupungin Vinski, Aikapoika ja mono, Reetta Robinson ja lukuisat muut lasten arkea ja mielikuvitusta yhdistelevät draamat.

Silja Sillanpää aloitti työnsä lastenohjelmien parissa Pikku Kakkosessa 1999. Sittemmin Siljaa on nähty omilla kasvoillaan juontajana, kissapuvussa Katti Matikaisena sekä myös mm. Syrhämä-fantasiaseikkailun ja Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoihin pohjautuvan animaatiosarjan käsikirjoittajana.

Niksulasta Galaxiin -dokumentin haastatteluissa lastenohjelmien vaiheista kertovat myös mm. Ransuna tunnettu lastenohjelmien päällikkö Pertti Nättilä, Pikku Kakkosen Eila-mummi Eila Roine, näyttelijä Ola Tuominen, Lohikäärme Justuksen, Taikuri Savisen ja monen muun vaha-animaation tehnyt Tuula Pukkila, Ansan ja Oivan käsikirjoittaja Timo Parvela sekä uuden vuosituhannen Galaxista tuttu Jari Mäkipää.

Jaana Semerin ohjaama ja käsikirjoittama Niksulasta Galaxiin -dokumentti nähtiin Yle TV1:ssä huhtikuussa 2014, kun television lastenohjelmat juhlivat 50-vuotista taivaltaan. Lastenohjelmien tekijöiden haastattelut on tehnyt Sohvi Sirkesalo ja kuvannut Niina Mattus.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.