Hyppää pääsisältöön

Lastenohjelmien tekijöiden muistoja Niksulasta Galaxiin

Miten kuva lapsesta on mediassa muuttunut 50 vuodessa? Television lastenohjelmien juhlavuonna 2014 tekijät muistelevat ohjelmia oman aikakautensa lapsina. Niksulasta Galaxiin -dokumenttia varten tehdyissä haastatteluissa ovat muistelemassa mm. Tenavatuokion Arja-täti Arja Virtanen, Noppa-ohjelman juontaja Heikki Takkinen, Ransuna tunnettu lastenohjelmien päällikkö Pertti Nättilä ja Katti Matikaisena hauskuuttava Silja Sillanpää.

Arja Virtasesta tuli Tenavatuokion Arja-täti vuonna 1968. Arja Virtanen huomasi ensin lehti-ilmoituksen ja tuli koekuvauksien kautta valituksi lastenohjelman juontajaksi ja leikittäjäksi. Tenavatuokio perustui brittiformaattiin, joten alkuun kuului myös koulutusta Lontoossa. Arja Virtanen muistelee liikuttuneena, miten ohjelmassa mukana olleet lapset eläytyivät täysin sadun ja leikin maailmaan. Kun laululeikissä laukattiin ratsun reiman selässä, näkivät lapset pian jo varsoja ja lehmiäkin laiduntamassa.

Heikki Takkinen lupautui vuonna 1974 tekemään vain muutamaa Noppa-ohjelmaa. Pestin jatkumisen petasi palaute, että lastenohjelmien miespuolisen juontajan tulisi olla sellainen, ettei tämä kilpailisi kotona olevan isän kanssa. Kun Nopan tekijätiimissä sitten heitettiin, että juontajan tulisi olla "pieni, tukeva ja epämääräisen näköinen" kääntyivät katseet Heikkiin. Heikki Takkinen suostui ulkoisten avujensa saattelemana jatkamaan vielä muutaman jakson, ja Noppa-ohjelmassa vierähtikin sitten useita vuosia. Noppa käsitteli ajankohtaisia aiheita ja pyrki antamaan oppimisvalmiuksia koulua varten. Tavoitteena oli poistaa eriarvoisuutta, jotta lapset eri puolilla Suomea oppisivat samat koulussa tarvittavat käsitteet. Nopassa muistutettiin, että vaikka kyseessä on lastenohjelma ei lapsen tulisi katsoa ohjelmaa yksin. Katsojille opastettiin myös, että televisiossa on nappi, josta sen saa kiinni.

Eeva-Leena Pokela aloitti esiintymisen laulavana lapsitähtenä. Tuolloin Eveliinana tunnettu tyttö esiintyi lukuisissa lastenohjelmissa, mm. Sirkus Papukaijassa ja leikitti aikuisiällä lapsia Sormileikit-ohjelmassaan. Niksulasta Galaxiin -dokumenttia varten tehdyssä haastattelussa Eeva-Leena Pokela muistelee monivaiheista musiikillista tv-uraansa.

Jaana Saarinen on leikkinyt lapsuutensa tv-kameroiden edessä. 1960-luvulla Niksulan TV:ssä Jaana esiintyi yhdessä pikkusiskonsa kanssa. Jaana Saarinen kertoo lapsuutensa leikeille hyväntahtoisesti nauraen, miten kotona leikeissä oltiin usein "todella köyhiä, todella sairaita mutta hirveän hyviä ihmisiä". Tähän ihannerooliin sopikin pääosa Oiva Paloheimon Tirlittan – orpotyttö ihmisten ihmemaassa -kirjaan perustuvassa tv-näytelmässä 1969.

"Hauskaa elämää! Ihanaa työtä!" kuvailee Raili Rusto vuosiaan Ylen lastenohjelmien parissa. Rusto toimi lasten ja nuorten ohjelmien ohjaajana 1965–1993. Jo tätä ennen hän oli tehnyt ohjauksia freelancerina ja palasipa vielä kertaalleen eläkkeeltäkin ohjaustöihin. Rusto ohjasi useita äidin tyttären välisiä suhteita käsitteleviä elokuvia, jotka "tekivät äidin helpommaksi sietää." Lastenelokuva Äiti menee naimisiin sai ensimmäisen palkinnon Prix Jeunesse -festivaaleilla Münchenissä vuonna 1974. Raili Ruston ohjauksia ovat myös mm. Villahousupakko, Koko kaupungin Vinski, Aikapoika ja mono, Reetta Robinson ja lukuisat muut lasten arkea ja mielikuvitusta yhdistelevät draamat.

Silja Sillanpää aloitti työnsä lastenohjelmien parissa Pikku Kakkosessa 1999. Sittemmin Siljaa on nähty omilla kasvoillaan juontajana, kissapuvussa Katti Matikaisena sekä myös mm. Syrhämä-fantasiaseikkailun ja Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoihin pohjautuvan animaatiosarjan käsikirjoittajana.

Niksulasta Galaxiin -dokumentin haastatteluissa lastenohjelmien vaiheista kertovat myös mm. Ransuna tunnettu lastenohjelmien päällikkö Pertti Nättilä, Pikku Kakkosen Eila-mummi Eila Roine, näyttelijä Ola Tuominen, Lohikäärme Justuksen, Taikuri Savisen ja monen muun vaha-animaation tehnyt Tuula Pukkila, Ansan ja Oivan käsikirjoittaja Timo Parvela sekä uuden vuosituhannen Galaxista tuttu Jari Mäkipää.

Jaana Semerin ohjaama ja käsikirjoittama Niksulasta Galaxiin -dokumentti nähtiin Yle TV1:ssä huhtikuussa 2014, kun television lastenohjelmat juhlivat 50-vuotista taivaltaan. Lastenohjelmien tekijöiden haastattelut on tehnyt Sohvi Sirkesalo ja kuvannut Niina Mattus.

Tietolaatikko

Ylen lastenohjelmat lasketaan syntyneiksi vuonna 1964, jolloin alkoivat lastenohjelmien säännölliset lähetykset ja Lasten ja nuorten toimitus perustettiin virallisesti.

Ensimmäisenä vuonna Yleisradion lastenohjelmia olivat Sirkus Papukaija ja Niksulan TV. Hieman myöhemmin laukkasi ratsu reima Tenavatuokiossa. Vuonna 1977 aloitti ikiklassikko Pikku Kakkonen. Sen jälkeen on ollut Hurrikaania, Boforia ja Galaxia; Gommia ja Pommia, Pertsaa ja Kilua, Ansaa ja Oivaa.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.