Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mihin katosi suomalainen leikkoruusu?

Ruusuja Ali-Marttilan kasvihuoneessa.
Ruusuja Ali-Marttilan kasvihuoneessa. ruusun viljely

Norma Jeane ei ole vain Marilyn Monroen syntymänimi. Se on myös yksi Ali-Marttilan ruusutilalla kasvava valkoinen, suurikukkainen ruusulajike. Nykyään on harvinaista, että leikkoruusu tuoksuu, sillä suurimmasta osasta se on hävinnyt jalostuksen myötä.

Martti Marttila lajittelee kotitilansa ruusuja.
Martti Marttila lajittelee kotitilansa ruusuja. Martti Marttila lajittelee kotitilansa ruusuja. martti marttila

Ali-Marttilan ruusutila Kangasalla on ainoa suomalainen ruusutila, joka edelleen toimittaa kukkia jälleenmyyntiin. Muutamilta pienemmiltä tiloilta ruusuja myydään suoraan kuluttajille. Elinkeinona kotimaisen ruusuviljelyn tila on lohduton. Vuonna 2002 suomalaisia ruusuviljelmiä oli 137 kappaletta, mutta viime vuoden lopulla ruusua viljeltiin enää 20 suomalaistilalla.

- Kotimaisen ruusun valtti on se, että se on lähituote ja että sillä on lyhyt kuljetusketju. Kuluttajan se saavuttaa nopeimmillaan päivässä, sanoo Matti Marttila, Ali-Marttilan tilalta.

Ruusu on suosikkikukka

Ruusu on edelleen suomalaisten suosikkikukka ja juhlien ehdoton ykkönen, mutta onnitteluruusu kasvaa enää vain harvoin Suomessa. Kun Suomi vuonna 1996 liittyi Euroopan unioniin ja kukkien suojatullit poistuivat, ulkomaista leikkokukkaa alkoi virrata maahan. Tullin tilastojen mukaan ruusun tuonti kolminkertaistui vuodesta 2002 vuoteen 2013.

Helsingin kukkatoimitus on Suomen suurin kukkatukku.
Helsingin kukkatoimitus on Suomen suurin kukkatukku. Helsingin kukkatoimitus on Suomen suurin kukkatukku. kukat

Helsingin kukkatoimitus on Suomen suurin kukkatukku. Valtavat rekat kuljettavat kukkia jatkuvassa tahdissa Hollannista Vantaan logistiikkakeskukseen. Kaikki Euroopan ulkopuolelta tulevat kukat kiertävät aina Hollannin kautta, jossa ne vaihtavat ilmakuljetuksesta rekkoihin. Kukkien hinta määräytyy Hollannin kukkahuutokaupassa. Helsingin kukkatukussa, josta kukkakauppiaat käyvät hakemassa myytävät kukat, kotimaisen ruusun osuus on enää noin 10 prosenttia.

Pahin yksittäinen isku suomalaiselle ruusuviljelylle oli Keskon vuonna 2006 lanseeraama Pirkka Reilun kaupan ruusu. Kun kuluttajat siihen saakka olivat ostaneet ruusuja pääasiassa kukkakaupoista, joissa tarjolla oli sekä kotimainen että ulkomainen vaihtoehto, marketeista kotimaista ruusua ei saanut. Vuonna 2009 Kesko möi Keniasta tulevia Reilun kaupan ruusuja 1,2 miljoonaa 10 ruusun kimppua. Reilun kaupan yhdistyksen Janne Sivonen näkee asian toisin.

Janne Siivonen Reilun kaupan yhdistyksestä
Janne Siivonen Reilun kaupan yhdistyksestä Janne Siivonen Reilun kaupan yhdistyksestä janne siivonen

- Kyllä suomalaisen leikkoruusun ahdingon taustalla on Suomen EU-jäsenyys ja poistuneet suojatullit. Käsittääkseni suomalaisen ruusun viljelypinta-ala lähti laskuun jo ennen kuin ensimmäistäkään reilun kaupan ruusua oli Suomessa myyty.

Keskosta kerrotaan, että ketju kävi neuvotteluja myös kotimaisten tuottajien kanssa, mutta kotimainen ruusu oli heidän mielestään vääränlaista. Siksi Kesko päätyi tuomaan kukkaa suurissa erissä Keniasta. Pirkka Reilun kaupan ruusu on tyypiltään lyhytvartista kimppuruusua, kun taas Suomessa oli keskitytty viljelemään pitkävartisia onnitteluruusuja.

Reilu ruusu tulee plantaaseilta

Reilu kauppa lupaa pienviljelijöille markkinahinnasta riippumattoman takuuhinnan. Sen tarkoitus on taata tuottajalle vakaa, markkinoiden heilahteluista vapaa hinta. Ruusukaupassa näin ei kuitenkaan ole, sillä ruusuja ei tuoteta pienillä perhetiloilla, vaan suurilla plantaaseilla. Sen sijaan Reilu kauppa takaa kukkaplantaasien työntekijöille maan lakisääteinen minimipalkan ja asialliset työolot.

Kukkapuntissa reiluutta enintään 0,15 €/nippu

Ruusujen Reilussa kaupassa tuottajahinnan päälle maksetaan 10 prosentin Reilun kaupan lisä, jonka käytöstä viljelmien työntekijät saavat päättää. Keskon mukaan Keniassa Reilun kaupan lisällä on mm. rakennettu kouluja ja terveysasemia sekä porattu kaivoja.

Reilun kaupan ruusukimpun hinta kuluttajalle.
Reilun kaupan ruusukimpun hinta kuluttajalle. Reilun kaupan ruusukimpun hinta kuluttajalle. reilu kauppa

Koska Reilun kaupan lisä maksetaan tuottajan kaupalta saamasta hinnasta, kuluttaja ei hintalapun perusteella voi päätellä, kuinka paljon yhdestä kukkakimpusta maksetaan Reilun kaupan lisää.

Kesko ei kerro Reilun kaupan ruusujen tuoreita myyntilukuja, mutta vuonna 2009 yhtiö kertoi myyneensä 1,2 miljoonaa 10 ruusun kimppua. Viime vuodelta Kesko kertoo tilittäneensä ruusuista Reilun kaupan lisää 175 000 euroa. K-marketissa 10 ruusun kimppu maksaa nykyisin 5,60 euroa. Lukujen perusteella voi arvioida, että yhdestä nipusta ruusuja Reilun kaupan lisää kertyy noin 15 senttiä.

Kenian ruusutiloilla ympäristöongelmia

Reilun kaupan sertifikaatti velvoittaa ruusutiloja panostamaan ympäristön hyvinvointiin. Keniassa siihen on tarvetta, sillä kukkatilat ovat aiheuttaneet paljon ympäristöongelmia, erityisesti Naivasha-järvellä. Sen vettä on käytetty holtittomasti viljelmien kasteluun ja järven pinta on aika ajoin laskenut dramaattisesti. Lisäksi järveen on päässyt valumaan lannoitteita sekä kasvinsuojeluaineiden jäämiä.

Afrikkalaisen ruusuplantaasin työntekijöitä
Afrikkalaisen ruusuplantaasin työntekijöitä Afrikkalaisen ruusuplantaasin työntekijöitä Kuva: MOT/Yle afrikkalainen ruusuplantaasi

Peter Otieno johtaa Naivasha-järvellä CSO-järjestöön kuuluvaa Labour and Environmental watch -aktivistiryhmää, joka valvoo mm. ihmisoikeuksia, työoloja, sekä ympäristöasioita. Otieno kertoo, että tällä hetkellä alueen suurimpia ongelmia on puhtaan veden saanti. Alueelle on rakennettu porakaivoja, mutta niistä saatu vesi on liian fosforipitoista ja se on aiheuttanut ihmisille pahoja terveysongelmia.

Alueen kukkatiloista vain alle viidenneksellä on Reilun kaupan sertifikaatti. Näillä tiloilla järven vettä pyritään kierrättämään, mutta tilojen välillä on eroja, kertoo Otieno.

Professori David Harper Leicesterin yliopistosta on myös tutkinut Naivasha-järven tilaa. Hänen mukaansa Reilun kaupan tilojen ja muiden kukkatilojen välillä ei ole suurta eroa.

- Keniassa eroa ei juuri huomaa. Eroa syntyy eniten eurooppalaisten kuluttajien tunteissa, Harper vastaa.

Kotimainen kasvihuoneruusu häviää hiilijalanjäljessä

Ongelmistaan huolimatta kenialainen ruusu päihittää eurooppalaisen kasvihuoneruusun, kun mittarina on hiilijalanjälki. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vahvistaa, että kun otetaan huomioon ruusukasvatuksen prosessi kokonaisuudessaan, Keniasta lentokoneella ja rekalla tuotujen ruusujen hiilijalanjälki on pienempi, kuin esimerkiksi Hollannissa kasvatettujen ruusujen. Euroopassa kasvihuoneiden lämmittäminen ja valaiseminen kuluttavat eniten energiaa, kun taas Keniassa niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on vähäinen.

Suomalaisen Ali-Marttilan ruusut kasvavat noin 160 kilometrin päässä Helsingistä. Tilan kaksi kasvihuonetta lämpiää paikalliselta metsäyhdistykseltä ostetulla puuhakkeella jota poltetaan omassa lämpövoimalassa. Toistaiseksi suurin kuluerä tilalla on sähkö, mutta suunnitelmissa on siirtyä led-valoihin, jolloin sähkönkulutus pienenisi huomattavasti. Pääasiallisena valon- ja lämmönlähteenä myös kotimaisella ruusulla on aurinko.

Reilu kauppa on auttamista

Reilu kauppa pyrkii edistämään eettistä kuluttamista ja se lupaa tarjota kolmansien maiden viljelijöille ja plantaasien työntekijöille paremman toimeentulon. Reilu kauppa on kuitenkin myös globaalia bisnestä jossa liikkuu paljon rahaa.

Reilun kaupan tuotteita markkinoidaan niiden reiluudella.
Reilun kaupan tuotteita markkinoidaan niiden reiluudella. Reilun kaupan tuotteita markkinoidaan niiden reiluudella. reilu kauppa

Koska Reilun kaupan kantava voima on kuluttajien halu auttaa, sen toiminnan on oltava erityisen läpinäkyvää. Eniten Reilun kaupan toimintaa on arvosteltu valvontakäyntien osalta. Kuinka hyvän kuvan tilojen toiminnasta antaa ennalta sovitut, lyhyet tarkastuskäynnit?

Reilun kaupan periaatteet ovat yleisesti ottaen kannatettavia, mutta ongelmatonta sen toiminta ei ole. Onkin vaikea sanoa, onko reilumpaa tukea kotimaista lähiruusutuotantoa vai globaalia ruusubisnestä. Se on kuitenkin selvää, että kotimainen ruusu on aina tuoreempi kuin nippu afrikkalaisia ruusuja.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.