Hyppää pääsisältöön

19.8. Teeman Elävä arkisto: Kun ATK tunkeutui kaikkialle

Yleisradion ATK-keskus. Huoltoteknikko Nordlund työssä Yleisradion ATK-keskuksessa Kesäkadulla. GE 415-16 on keskisuuri tietokone.
Huoltoteknikko Nordlund työssä Yleisradion ATK-keskuksessa Kesäkadulla vuonna 1968. GE 415-16 on keskisuuri tietokone. Yleisradion ATK-keskus. Huoltoteknikko Nordlund työssä Yleisradion ATK-keskuksessa Kesäkadulla. GE 415-16 on keskisuuri tietokone. Kuva: YLE /Håkan Sandblom historia

Sähköaivot eli tietokoneet tulivat osaksi monien suomalaisten työelämää hiljalleen jo 1960-luvun aikana, lähinnä valtionhallinnossa, korkeakouluissa ja suuryrityksissä. Automaattinen tietojen käsittely oli uusinta uutta laskennan ja kirjanpidon saralla, ja vuoden 1972 opetusohjelmasarjassa Kaikkialla ATK valistetaan koko kansaa ja hälvennetään tietokoneisiin liittyviä ennakkoluuloja.

Suomi astui tietokoneaikaan jo 1950-luvun lopulla. Vuonna 1958 Postisäästöpankki hankki IBM 650-tietokoneen, lempinimeltään Ensi. Teknillinen korkeakoulu valmisti suomalaisen ESKO-koneen vuosina 1954-1960.

ESKO oli lyhenne nimestä Eletroninen Sarjakomputaattori. Laitteista käytettiin tuolloin muun muassa nimiä reikäkorttikone, sähköaivo, tietojenkäsittelykone ja matematiikkakone. Sanaa tietokone ehdotettiin ensimmäisen kerran virallisesti Suomen Akatemian kielilautakunnan kokouksessa 14.12.1959. Jo seuraavana vuonna Reikäkorttiyhdistys muutti nimensä Tietokoneyhdistykseksi, ja alan uutisia välittävä Reikäkortti-lehti muuttui Tietokone-lehdeksi vuoden 1961 alussa. Jos Jyväskylän yliopiston professori Päivö Oksala olisi saanut tahtonsa läpi, käsissämme olisi tietokoneen sijaan tiedin.

Vaikka varhainen tietokonevalistus näyttääkin nykyperspektiivistä hillittömän absurdilta ja koomiselta, oli Ylen Koulu-TV ajan hermolla, sillä 1970-luvun alussa tietokonetekniikan lopullinen läpimurto ihmisten arkeen oli vain ajan kysymys. Opetussarjassa Kaikkialla ATK kerrotaan ihmisille kädestä pitäen, mikä tietokone on, ja mitä sillä voi tehdä. Toimittaja Timo Louhenkilpi kertoo tietokoneiden historiasta, ja Timo Koski esittelee niiden käyttöä ja toimintaa. ”Tietokone, kuten palveluskoirakin, on ihmisen apulainen. Sille on käskyt annettava sen ymmärtämässä muodossa, sille on ohjeet annettava, se on ohjelmoitava”, tiivistää Timo Koski demonstroituaan ensin palveluskoiran käyttäytymistä erilaisten käskyjen aikana. Muutenkin vaikeita asioita pyritään koko ajan konkretisoimaan apuvälineitä käyttäen.

Tietokone, kuten palveluskoirakin, on ihmisen apulainen.

Nuo tietokoneen käyttötavat eivät vielä mullistavan monipuolisilta vaikuta: erilaisten laskenta- ja tilastointitehtävien lisäksi pääpaino on reikäkorttitoiminnassa. Monikaan ei varmaan voinut aavistaa, että kymmenen vuoden kuluttua mikrotietokoneet saapuisivat myös suomalaisiin koteihin. Ohjelman lopussa nähdään kyllä pieni enne tietokoneen tulevasta viihdekäytöstä: juontaja tekee lopputekstien aikana näytölle yksinkertaisen tietokonegrafiikan ja ohjelmoi sen liikkumaan näytöllä!

  • Kaikkialla ATK 1 (1972) Tuottaja Claire Kurkimies, toimittajat Timo Louhenkilpi ja Timo Koski. Tuotanto YLE Koulu-TV.
  • Kaikkialla ATK 2 (1972) Tuottaja Claire Kurkimies, toimittajat Timo Louhenkilpi ja Timo Koski. Tuotanto YLE Koulu-TV.
  • Kaikkialla ATK - tietokonelaitteistot (1973) Tuottaja Claire Kurkimies, toimittajat Timo Louhenkilpi ja Timo Koski. Tuotanto YLE Koulu-TV.
Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa