Hyppää pääsisältöön

26.8. Teeman Elävä arkisto: Aseistakieltäytyjät

Ase jonka päälle on vedetty punainen kieltosymboli
Ase jonka päälle on vedetty punainen kieltosymboli Kuva: YLE aseistakieltäytyminen

Siviilipalvelus ja aseeton palvelus ovat laissa säädettyjä vaihtoehtoja aseelliselle varusmiespalvelukselle. Jos asevelvollinen kieltäytyy minkäänlaisesta palveluksesta, hänet tuomitaan totaalikieltäytyjänä ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Arkisto-ohjelmissa tarkastellaan asevelvollisuutta ja aseistakieltäytymistä 1960-luvulta 1990-luvulle.

Suomen siviilipalveluslaki syntyi vuonna 1931 yhden aseistakieltäytyjän sinnikkyyden herättämän huomion vuoksi. Pasifisti Arndt Pekurisen tuomio, syömälakko ja huono kohtelu vuonna 1929 herättivät suurta kansainvälistä huomiota, ja vetoomuksen hänen puolestaan allekirjoittivat muun muassa H.G. Wells ja Albert Einstein.

Arndt Pekurinen oli juvalaisen torppariperheen lahjakas poika, joka joutui jättämään koulunkäynnin kansakoulun neljänteen luokkaan taloudellisista syistä. Kotkassa nuorena satamatyöläisenä Pekurinen lueskeli itsekseen Arvid Järnefeltin ja Leo Tolstoin pasifistisia kirjoituksia, ja omaksui antimilitaarisen ja väkivallattoman maailmankuvan. Hän toimi aktiivisesti rauhanliikkeissä ja väisteli kutsuntoja 1920-luvun lopulla. Vuonna 1929 hänet vangittiin ja tuomittiin niskuroinnista vankeuteen. Tuomiota pidennettiin nälkälakosta ja muista syistä johtuen niin, että Pekurinen vapautui vasta tammikuussa 1932, jolloin hänen mukaansa nimetty siviilipalveluslaki Lex Pekurinen oli ollut voimassa jo 8 kuukautta.

Arkisto-ohjelmista vanhimmassa, Käsky käy armeijaan (1968), siviilipalvelus käsitellään yhtenä asepalveluksen vaihtoehtona: halutaan valistaa, miten ”omantunnonarat” voivat suorittaa kansalaisvelvollisuutensa. Nuortenohjelma Anna palaa (1982) omisti yhden kokonaisen jakson esittelemällä asepalveluksen rauhanomaisia vaihtoehtoja: rauhanaate olikin hyvin elinvoimainen koko 1980-luvun ajan. Vuoden 1990 dokumentti Armoa vai oikeutta? kertoo totaalikieltäytyjä Jyri Kallioluomasta, joka suorittaa rangaistustaan Vilppulan varavankilassa.

Kokonaisuutena ohjelmat piirtävät valaisevan kuvan aseistakieltäytymisen lähihistoriasta ja asenteiden muutoksesta 1980-luvun aikana. Vielä 1970-ja 1980-luvun alussa asepalveluksesta kieltäytyvä joutui perustelemaan ratkaisuaan uskonnollisilla tai eettisillä syillä, jotka oli todistettava päteviksi lautakunnan edessä. Vuonna 1987 siviilipalveluksesta päättävä tutkintalautakuntamenettely lakkautettiin, ja sen jälkeen nuorukaiset ovat voineet suoraan valita siviilipalveluksen pelkällä ilmoituksella.

Arndt Pekuriselle maailma ei ollut yhtä armollinen. Talvisodan aikana hän kieltäytyi edelleen tarttumasta aseeseen, ja hänet teloitettiin marraskuussa 1941. Pasilan Rauhanaseman viereinen puisto on nimetty Arndt Pekurisen mukaan.

  • Käsky käy kutsuntaan (1968) Tuottajat ja toimittajat Tarmo Ropponen ja Esko Kitula. Tuotanto TV1.
  • Anna palaa: Asevelvollisuus (1984) Tuotanto ja ohjaus Vesa Saarinen, toimittaja Pentti Kasurinen. Tuotanto TV1 Asiaohjelmat.
  • Armoa vai oikeutta? (1990) Ohjaus ja käsikirjoitus Liisa Akimoff, kuvaus Kari Aromaa, leikkaus Jorma Höri. Tuotanto TV1 Nuortenohjelmat.
Kommentit

Yle Teema