Hyppää pääsisältöön

Karamellin makea historia - lääkkeestä herkuksi

suklaata
suklaata suklaa

Kun varhaiskeskiajan arabiapteekkarit askartelivat pastilleja, karkkitankoja, marsipaanimakeisia tai kumikarkkeja, he tekivät sen ihmisen parasta ajatellen.

Sokerin uskottiin olevan yksi tehokkaimpia lääkkeiden vaikutuksen tehostajia, joita sen ajan tieteellä oli tarjota tautien nujertamiseen. Itse asiassa lähes kaikki nykyiset karamellit ovat olleet alun perin lääkkeitä.

Makean aineen uskottiin parantavan ihmisen ruoansulatuksen toimintaa, lisäävän kehon kykyä nujertaa taudit ja lisäksi sen ajateltiin vielä tuottavan lämpöä elimistöön. Toki se teki karvaat lääkerohdot myös paremman makuisiksi.

Lääkkeistä viihdekäyttöön

Sokerin viihdekäyttö alkoi sekin melko varhain, jo paljon ennen arabiapteekkareiden aikaa. Sokeriruoko on peräisin Tyynen meren alueilta, ja jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua tiedetään ihmisten siellä imeskelleen sokeriruokoja sellaisenaan.

Myöhemmin niiden neste opittiin kuivattamaan rakeiksi ja silloin voi sanoa sokerin syntyneen. Ensimmäiset maininnat sokerista löytyvät intialaisista teksteistä noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

sokeriruoko
sokeriruoko sokeriruoko sokeriruoko

Eurooppaan sokeri löysi tiensä, kun Aleksanteri Suuren sotajoukot löysivät sokeriruokopellon Indus-joen laaksosta 300-luvulla eaj. ja toivat viljelyskasveja mukanaan palatessaan sotaretkeltä kotiin. Siihen saakka makeaa oli maisteltu lähinnä vain hunajan muodossa. Amerikkaan sokerinviljely matkasi jo Kolumbuksen mukana.

Kun vaativana viljelyskasvina tunnetun sokeriruo’on rinnalle saatiin sokerijuurikkaan viljely, uudenlainen makea löysi vihdoin tiensä myös tänne pohjolaan. Juurikas oli toki ollut täällä jo pitkään tunnettu, mutta vasta nyt siitä opittiin jalostamaan kunnon sokeria.

Sokerin käytön levitessä ja hinnan laskiessa sen käyttö lääkkeenä vähitellen unohtui ja siitä tuli yleinen keittiöissä käytettävä mauste. Keskiajalla karamelleista ja konvehdeista tuli varsinkin rikkaiden herkku. Erityisen suosittuja olivat sokeripäällysteiset mausterakeet. Makeiset valmistettiin käsityönä, joten niiden hinnat pysyivät pitkää korkeina.

Suklaalevy tuli maailmaan

Uusi vaihe makeisten historiassa alkoi 1800-luvulla, kun aiemmin lähinnä juomana käytetyn kaakaon jalostuksessa tehtiin innovaatio. Hollantilainen kemisti ja suklaatehtailija Coenraad Johannes Van Houten keksi silloin, miten kaakaon jauhe ja voi erotetaan toisistaan – eikä aikaakaan, kun Britanniassa oivallettiin, millainen makuelämys syntyy, kun se yhdistetään sokeriin ja luotiin ensimmäinen suklaalevy. Näin perusainekset lopulliselle makean maailmanvalloitukselle olivat valmiina.

Karkkeja
Karkkeja Karkkeja karkkeja

Makeiset ovat siis kulkeneet pitkän tien lääkkeistä herkuttelun välineiksi, mutta nykytieteen mukaankin joillain niistä todella on terveysvaikutuksia. Esimerkiksi minttu ja piparminttu tehostavat ruoansulatusta ja tumman suklaan on todettu voivan vähentää sydäntautiriskiä.

Mutta ei makeisia enää terveystuotteina pidetä. Sokerin vahingollisuus hampaille huomattiin jo pian sen käytön yleistyttyä ja pitkään sitä pidettiin aineen oikeastaan ainoana terveyshaittana. Myöhemmin kävi ilmi myös yhteys muihin terveysongelmiin. Ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että WHO pitää sokeria yhtenä merkittävistä maailman terveysongelmien aiheuttajista.

pelkkien karkkien syytä tämä ei ole
Silti pelkkien karkkien syytä tämä ei ole: sokeria saadaan niin monista lähteistä, että kokonaismäärä nousee helposti liian suureksi, vaikka ei pistäisi ensimmäistäkään makeista suuhunsa – ja toisinpäin: kohtuukäyttäjä voi yhä nautiskella laatumaisensa hyvällä omatunnolla, kunhan pitää sokerin kokonaiskäytön suositusten rajoissa.

Sokerista ja sen tervsysvaikutuksista puhutaan Prisma Studiossa tiistaina 22.4. klo 20.00, TV1

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.