Hyppää pääsisältöön

Kirjojen lainaukset vähenivät

Ihmisiä kirjastoautossa.
Ihmisiä kirjastoautossa. Ihmisiä kirjastoautossa. Kuva: Yle/ Tuula Nyberg kirjastoauto

Kirjojen kokonaislainaus supistui runsaat 2 miljoonaa kappaletta viime vuonna. Suomenkielisiä kirjoja lainattiin miljoona vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys oli kaunokirjoissa ja tietokirjoissa. Ruotsinkielisiä kirjoja lainattiin hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna.
Lasten tietokirjojen lainaus on ilahduttavasti kasvanut.

Kirjastoissa kävijöitä oli lähes 1,5 miljoonaa vähemmän kuin v. 2012. Silti jokainen suomalainen kävi kirjastossa edelleen 9,5 kertaa vuoden mittaan.
Tiedot ilmenevät kirjastot.fi sivuille kerätyistä tiedoista vuodelta 2013.

Salon kirjasto. Kirjaston asiakas valitsee luettavaa.
Salon kirjasto. Kirjaston asiakas valitsee luettavaa. Kuva: Yle kirjoja

Lukutoukat ja kirjoja karsastavat
Ahkerimmat lukijat löytyvät Ranuan kunnasta. Siellä kuntalaiset lukivat keskimäärin 26 kirjaa/ asukas, toiseksi eniten Pyhännältä ja kolmanneksi eniten Nurmeksesta, molemmissa n. 25 kirjaa/asukas.
Laiskimmat lukijat löytyvät Pyhärannasta, jossa asukkaat lukivat keskimäärin vain n. 4 kirjaa vuoden aikana.

Musiikki ja elokuvat eivät vedä
Selvä vähennys on käynyt musiikkiäänitteiden ja dvd, blue-ray levyjen lainauksissa, vaikka kirjastot ovat kasvattaneet dvd ja blue-ray-kokoelmiaan.

Nuori poika istuu pöydällä ja lukee kirjaa. Hänen takanaan on paljon ihmisiä selin.
Nuori poika istuu pöydällä ja lukee kirjaa. Hänen takanaan on paljon ihmisiä selin. Kuva: Yle/Miska Reimaluoto, lukea

Lukeminen lapsille vähenee
Kirjastot ostivat lastenkirjoja viime vuonna yli 55.000 kappaletta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lastenkirjojen valikoimia supistivat myös kirjastojen poistot, lastenkirjoja oli lainattavissa viime vuonna runsaat 122.000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Poistojen runsauteen vaikuttaa myös se, että lastenkirjat kiertävät usealla lukijalla ja kuluvat nopeammin, kertoo sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Kaikkien kirjojen hankintoja kirjastot vähensivät edelleen. Uusia kirjoja kirjastoihin ostettiin n. 60.000 kappaletta vähemmän kuin v. 2012.

Poistot supistavat kokoelmia
Kirjastojen kokonaisaineistot pienenivät poistojen kautta koko maassa yhteensä yli 600.000 kappaletta. Edellisvuotena vähennys nimikemäärässä oli n. 500.000 ja v. 2010-2011 n. 350.000 kappaletta.
Eniten kirjavarastot pienenivät Oulussa n. 50.000 nimikettä ja Savonlinnassa n. 36.000 ja Lahdessa kolmanneksi eniten.
Kirja-aineistojaan kasvattivat sen sijaan eniten Hyvinkää – lähes 4.000 nimikettä enemmän sekä Alavus ja Riihimäki n. 3.500.

Kirjaston kirjahyllyjä
Kirjaston kirjahyllyjä Kuva: Yle/ Raili Tuikka kirjoja

Koko maan kirjastokulut ovat kasvaneet n. 2,5 miljoonaa euroa. Eniten menoja ovat kasvattaneet tilakulujen kallistuminen. Henkilöstökulut sen sijaan vähenivät ja kirjojen hankintakulut pienenivät myös jonkin verran.

Yle Radio Suomi: Ajantasa 24.4. -14 klo 10.30
Yle Radio1: Kultakuume 24.4. -14 klo 15.05

Kirjastot.fi - Suomen yleisten kirjastojen tilastot
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Kirjastoalaan liittyviä tilastoja

Yle Uutiset kokosi listan, josta voit tarkistaa oman kuntasi kirjaston tilanteen, kuinka paljon kunta on käyttänyt rahaa kirjahankintoihin ja kuinka paljon kirjastosta kirjoja lainataan.
Yle Uutiset: Kuntien kirjarahat hupenevat – katso oman kirjastosi tilanne

  • Ihmisen elämä on yksi iso treenileiri

    Aimo ja Köpi soutavat 700 km Kustavista Hailuotoon parissakymmenessä vuorokaudessa. Näin teki myös Juha Hurme ystävänsä kanssa. Fyysisen rutistuksen aikana miehet keskustelevat taiteesta ja yleensäkin ihmisenä olemisesta. Näin syntyi Hurmeen romaani Nyljetyt ajatukset. - Kyllä se hiukan raskasta oli, mutta se oli myös ihanaa.

  • Meri Kuusisto: Amerikkalainen

    Amerikkalainen jalkapallo vaippoihin lastenvaunuihin ja kaupungille. Siinä asetelma ajatusleikille, jolla esikoiskirjailija Meri Kuusisto testaa lukijoiden käsityksiä äitiydestä ja naiseudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kirjat

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Kukaan ei usko, mutta Kalle Päätalo on supersankari – ja kyborgi

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Joskus teen niin, että kun joku kirja tuntuu tarpeeksi vieraalta, alan lukea sitä tarkoituksella väärin. Toimii aina! Kun olin lukenut Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki -teosta (1995) tarpeeksi pitkään scifi-teoksena, sen arvo alkoi avautua minulle suomalaisuuden tulevaisuutta koskevana kysymyksenä. Kuuntele tai lue uusin Pietari K. kävi täällä -essee

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Olipa kerran valkoinen mies, jota kaikki kirjat kuvasivat. Ja nytten se kuolisi.

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Suomalaisen kirjallisuuden historia on täynnä valkoihoisia kirjailijoita ja heidän luomiaan valkoihoisia henkilöhahmoja. Koko Hubaran vuonna 2017 ilmestynyt teos Ruskeat tytöt laittoi kerralla uusiksi käsityksen siitä, kenelle kirjoja Suomessa kirjoitetaan. Lue Pietari K. kävi täällä -essee tai kuuntele podcast

  • Kenellä on totuus luonnosta – Uusissa tietokirjoissa puolustetaan juntteja ja lahopuita

    Kenellä on totuus luonnosta?

    Luonto, metsä, maaseutu. Kesällä voi taas kilpailla siitä, kuka oikeasti tuntee ne. Kuka rakastaa metsää eniten, talousmetsän hoitaja vai aarnimetsän suojelija? Kuka ymmärtää maaseutua parhaiten, runoilija vai tilallinen? Tänä keväänä julkaistut tietokirjat James Rebanksin Elämäni paimenena sekä Jukka Mikkosen Metsäpolun filosofiaa käsittelevät kamppailua siitä, kellä on totuus luonnosta.

  • Sähkökirjojen myynti kasvoi alkuvuonna

    Jenni Haukion toimittama teos on alkuvuoden hitti

    Jenni Haukion kokoama runoteos Katso pohjoista taivasta, Eve Hietamiehen Hammaskeiju ja muutamat ulkomaiset dekkarit ovat siivittäneet alkuvuonna kirjamyynnin nousuun pitkän alamäen jälkeen. Katso pohjoista taivasta on myynyt jo alkuvuonna enemmän kuin moni kirja tulee koko vuonna myymään.

  • Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.

    Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!

    Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlat pitäisi keskeyttää sairauslomaan, sillä olemme pahanlaatuisen historiataudin vallassa. Postmoderni aikakausi ei tarkoita sitä, että historia olisi päättynyt. Halu verrata nykyaikaa menneisyyteen nimittäin vain kiihtyy. Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä -esseeseen!