Hyppää pääsisältöön

Sokean miehen tarinassa on hopeareunus

Räjähdeonnettomuudessa sokeutuneen miehen arjen täyttävät mustat pilvet. Näköaistin menettäminen synnyttää epätoivon kierteen. Suomen Filmiteollisuuden dramaattinen lyhytelokuva esittelee Sokeain Keskusliiton toimintaa vuonna 1952.

Tietolaatikko

Sokeain Keskusliitto perustettiin vuonna 1928. Keskusliittoa katsotaan edeltäneen Sokeain Ystävät -yhdistys (1887) ja näkövammaisten perustama Suomen Sokeain Liitto (1907). Sokeain Keskusliitto muutti nimensä Näkövammaisten Keskusliitto ry:ksi vuonna 1980 ja se toimii Suomen näkövammaisyhdistysten kattojärjestönä.

"Ampu tulee — varokaa!" kuuluu huuto ja miehet juoksevat pois paikalta. Yksi miehistä on kuitenkin liian lähellä ja saa osuman. Hän menettää onnettomuudessa pysyvästi näkönsä.

Sairaalasta kuntouduttua alkaa miehen henkinen kuntoutuminen. Mikään ei sujukaan kuten aiemmin. Sokea mies tuntee itsensä hyödyttömäksi eikä pysty päästämään irti kurjasta kohtalostaan. Tilannetta ei helpota vaimon turhautuminen kömpelöön mieheensä.

Lopulta kauhu sekä suru keittävät yli ja mies marssii ulos elämästään. Onneksi apu löytyy ennen kuin on liian myöhäistä.

Ystävällinen herra ohjaa miehen Sokeain Keskusliiton huomaan. Lopulta mies oppii lukemaan pistekirjoitusta ja oppii ymmärtämään elämän arvon, oli näköaistia tai ei. Sokeus rajoittaa, mutta ammattivaihtoehtojakin löytyy monia.

Erityismaininnan elokuvassa ansaitsevat taidokkaat trikkikuvat. Elokuvan runollisesta selostuksesta vastaa sen ohjaaja ja käsikirjoittaja Eino Ritari.

Teksti: Ville Matilainen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto