Hyppää pääsisältöön

Sokean miehen tarinassa on hopeareunus

Räjähdeonnettomuudessa sokeutuneen miehen arjen täyttävät mustat pilvet. Näköaistin menettäminen synnyttää epätoivon kierteen. Suomen Filmiteollisuuden dramaattinen lyhytelokuva esittelee Sokeain Keskusliiton toimintaa vuonna 1952.

Tietolaatikko

Sokeain Keskusliitto perustettiin vuonna 1928. Keskusliittoa katsotaan edeltäneen Sokeain Ystävät -yhdistys (1887) ja näkövammaisten perustama Suomen Sokeain Liitto (1907). Sokeain Keskusliitto muutti nimensä Näkövammaisten Keskusliitto ry:ksi vuonna 1980 ja se toimii Suomen näkövammaisyhdistysten kattojärjestönä.

"Ampu tulee — varokaa!" kuuluu huuto ja miehet juoksevat pois paikalta. Yksi miehistä on kuitenkin liian lähellä ja saa osuman. Hän menettää onnettomuudessa pysyvästi näkönsä.

Sairaalasta kuntouduttua alkaa miehen henkinen kuntoutuminen. Mikään ei sujukaan kuten aiemmin. Sokea mies tuntee itsensä hyödyttömäksi eikä pysty päästämään irti kurjasta kohtalostaan. Tilannetta ei helpota vaimon turhautuminen kömpelöön mieheensä.

Lopulta kauhu sekä suru keittävät yli ja mies marssii ulos elämästään. Onneksi apu löytyy ennen kuin on liian myöhäistä.

Ystävällinen herra ohjaa miehen Sokeain Keskusliiton huomaan. Lopulta mies oppii lukemaan pistekirjoitusta ja oppii ymmärtämään elämän arvon, oli näköaistia tai ei. Sokeus rajoittaa, mutta ammattivaihtoehtojakin löytyy monia.

Erityismaininnan elokuvassa ansaitsevat taidokkaat trikkikuvat. Elokuvan runollisesta selostuksesta vastaa sen ohjaaja ja käsikirjoittaja Eino Ritari.

Teksti: Ville Matilainen

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto