Reijo Perälä
Yle
Kun talvisota alkoi, Suomessa käytettiin vielä puupyöräisiä panssarivaunuja. Nämä Ranskasta vuonna 1919 ostetut Renault-panssarivaunut olivat talvisodan alkaessa jo museokalustoa. Juuri muutakaan aseistusta ei ollut kuitenkaan olemassa.
Renault-panssarivaunuja ostettiin ensimmäisenä kalustohankintana 32 kappaletta. Mannerheimin käskystä perustettiin ensimmäisten vaunujen myötä tankkirykmentti, josta tuli panssarijoukkojen alku.
Vuonna 1938 armeija teki toisen hankinnan, kun Englannista ostettiin Vickers-vaunuja. Säästösyistä vaunuihin ei kuitenkaan ostettu tykkejä, ja sotaan oli pakko lähteä tilapäisillä aseilla varustettuna.
Alun perin Vickers-vaunut piti varustaa 37 mm:n Bofors-tykeillä, mutta ne korvattiin Valtion tykkitehtaan kanuunoilla. Talvisodan jälkeen vaunuihin asennettiin 45 mm:n neuvostoliittolaiset sotasaalistykit.
Nämä ja monet muut panssarijoukkojen historiaan liittyvät yksityiskohdat tulevat tutuiksi Parolan panssarimuseossa. Hattulassa sijaitseva aselajimuseo avattiin 1961. Oheinen museon toimintaa esittelevä filmi on tehty pari vuotta myöhemmin.
Nykyisin panssarimuseon kokoelmissa on yli 50 panssarivaunua, noin 30 panssarintorjunta-asetta ja yksi panssarijuna. Museon arvokkainta esineistöä ovat puna-armeijalta vallatut panssarivaunut, joilla Suomen armeija sodan aikana täydensi kalustoaan.
Venäläisten järein panssarivaunu oli talvisodassa T-28. Suomalaiset saivat näitä vaunuja sotasaaliiksi viisi kappaletta, ja niistä muodostettiin Suomen armeijan raskaan kaluston runko.
T-28 oli lempinimeltään ”Postijuna”. Siinä on kolme tornia ja aseistuksena yksi tykki ja neljä pikakivääriä.
Jatkosodan järeintä venäläisten kalustoa oli T-34, jonka suomalaiset ristivät ”Sotkaksi”. Tätä panssarivaunua pidetään maailmansodan parhaana panssarivaununa, ja hyvän arvosanan sotasaalina saadut vaunut saivat myös suomalaisilta.
Vaunun lempinimen antoi alikersantti Lauri Heino, joka totesi Syväriltä sotasaaliksi saadusta vanusta, että T-34 lipuu kuin sotka sulavan muotonsa ansiosta.
Teksti: Reijo Perälä
Katso myös
- Parolan panssarimuseo (panssarimuseo.fi)
- Panssarimuseo, Wikipedia (fi.wikipedia.org)
