Hyppää pääsisältöön

Tekijänä Evelin Kask

Kuvajournalisti Evelin Kask syntyi Viron Rakveressä vuonna 1989. Hän on työskennellyt lehtikuvaajana Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa. Kaskin kuvia on julkaistu esimerkiksi Kuukausiliitteessä ja Sunnuntaisuomalaisessa.

Evelin Kask aloitti valokuvaamisen parikymppisenä. Yhteiskuntatieteen kandidaatti opiskelee kuvajournalismia Tampereen yliopistossa.

Kask on osa palkittua 11-kuvaajakollektiivia, joka syntyi tarpeesta tehdä laadukasta kuvajournalismia reiluilla työehdoilla.

Kuvaajan suuret projektit ovat käsitelleet kuolemaa ja menetystä – ja samalla elämää. Hänen ensimmäinen projektinsa käsitteli oman isän kuolemaa. Yhdysvalloissa ja Meksikossa aiheena oli raja-alueiden paperittomien ihmisten humanitäärinen kriisi.

– Kuolema on elämän päätepisteenä tosi luonnollinen asia. Kaikki kuolevat aikanaan. Mutta paperittomuusprojektissa ahdisti se, että ihmiset ovat kuolleet väkivaltaisesti. Ei kenenkään pidä kuolla janoon aavikolla.

Kaskin viimeisin projekti After / Jälkeen on osa dokumenttia Näin unta elämästä, jossa tavataan itsemurhaa yrittäneitä ja henkensä menettäneiden läheisiä.

Minulta kysytään, miksi aiheeni ovat niin synkkiä. En osaa vastata siihen.

– Tässä itsemurhaprojektissa ei oikeastaan puhuta kuolemasta vaan elämästä. Monissa haastatteluissa on käynyt ilmi, että läheisen pahoinvoinnin voi aistia ja nähdä, mutta on vaikeaa mennä lähelle ja ravistella ihmistä: "onko sulla kaikki hyvin?"

Joskus oma jaksaminen vaikeiden aiheiden äärellä tuntuu ylittyvän. Silloin motivoi aiheiden yhteiskunnallinen tärkeys: hän ei halua vaieta aiheista.

– Ihmiset kysyvät välillä, että mites toi elämä, kun sun aiheet on niin synkkiä. Se on hyvä kysymys, koska en osaa vastata siihen.

Valokuvaaja Evelin Kask
Valokuvaaja Evelin Kask Kuva: Yle Kuvapalvelu evelin kask

Nuorelle naiselle on tärkeää tuntea olevansa vapaa valokuvaaja, joka voi tehdä mitä haluaa. Tärkeimmät tavarat kulkevat mukana matkalaukussa, ja suuri osa omaisuudesta on säilössä äidin luona.

– En usko, että musta tulee lehtikuvaaja perinteisessä mielessä, että hakisin toimitukseen lehtikuvaajaksi. Mulla on selkeä tunne, että olen kuvajournalisti ja teen dokumentaristista valokuvaa.

Kun valokuvaajan identiteetti ei ole vielä täysin ehtinyt muodostua, on tärkeää olla avoin ajatuksille. Mihin suuntaan lähtisi seuraavaksi?

– Mä toivon, että omat aiheet löytyvät. Enkä näe, miksi niin ei kävisi.

Tekijänä Evelin Kask maanantaina 28.4.2014 Yle Teemalla kello 21.30. Voit keskustella sarjasta Twitterissä hashtagilla #tekijana.
Sarjan jakson on ohjannut Maria Seppälä.

Lisää aiheesta:

Tekijänä Yle Areenassa
Yle Teema: Tekijänä
Facebook: Tekijänä

Evelin Kaskin kotisivut
Yksitoista-valokuvaajaryhmä

Etelä-Saimaa artikkeli: Etelä-Saimaan entinen valokuvaaja jakoi Pariisissa kukkia ohikulkijoille

Artikkelia muokattu 16.11.2015 klo 17.12 : Linkki Etelä-Saimaan artikkeliin lisätty

Kommentit
  • Miten Minna Canth ehti?

    Mikä mahdollisti Minna Canthin valtavan elämäntyön?

    Palvelijoiden ja kauppa-apulaisten saatavilla olevan ja edullisen työpanoksen ansiosta Minna Canthilla oli mahdollisuus kirjoittaa tasa-arvoa edistäviä artikkeleita ja näytelmiä.

  • Avaruusromua: Palmut, hiekkaranta ja tähtikirkas yö

    Mitä on eksotiikka musiikissa?

    Mitä on eksotiikka? Mitä on eksotiikka musiikissa? 1950-luvulla se oli viihdyttäviä viuluja, intensiivistä tunnelmaa, villejä rytmejä ja salaperäisiä ääniä. Tuolloin levyillä soivat tunnelmat eksoottisilta kaukomailta: Aasiasta, Havaijilta, Amazonilta, Andeilta ja Afrikasta. Mutta musiikki ei ollut mitään kansanmusiikkia tai etnoa, vaan aitoa eskapistista viihdettä. Se oli eksoottista fantasiaa. Se oli epäaitoa muka-musiikkia. Se oli musiikillista kolonialismia. Mutta hyvin viihdyttävää, ja nykyään kuunneltuna mitä viehättävintä kitschiä ja campia. Ja eksotiikka viehättää yhä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Ne oli suunniteltu muuttuvaan maailmaan

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi.

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi. Niiden ei ollut tarkoitus olla ikuisia, vaan niiden rooli oli väistyä, kun tilalle tulisi jotakin uudempaa ja ehkä parempaa. Ne ovat värikkäitä ja sulavasti muotoiltuja tuoleja 1960-luvun alusta. Punainen, keltainen ja sininen. Edessä matala pöytä. Värikkäiden huonekalujen yläpuolella kuvassa lukee suurilla valkoisilla kirjaimilla: Optimistic Modernism. Optimistista modernismia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Asterix opettaa latinaa

    Asterix-kirjoja lukemalla voi suorastaan sivistyä.

    Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri