Hyppää pääsisältöön

10 kirjaa, jotka muuttivat maailmaa

Toimittaja Timo Harakka keskustelee asiantuntijavieraansa Anna Kortelaisen ja tunnettujen suomalaisten kanssa teoksista, joista kukin muutti omalla tavallaan maailmaa.

Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla

Täällä Pohjantähden alla on suuri kertomus Koskelan suvusta, Pentinkulman kylästä ja Suomesta aina tsaarinajasta Kekkosen tasavaltaan asti. Suomen historiasta tuli kaikkien historiaa, toteaa Anna Kortelainen Väinö Linnan romaanista. Linna julkaisi yhteiskunnallisen trilogiansa vuosien 1959 - 1962. Presidentti Tarja Halonen myötäili Kortelaisen näkemystä koko kansan historiasta lisäämällä, että puolikkaasta tuli kokonainen.

George Orwell: Vuonna 1984

Orwellin vuonna 1984 oli julkaisuvuonnaan 1949 sensaatio. Sodanjälkeisessä maailmassa moni lukija uskoi teoksen kertovan Neuvostoliitosta. Timo Harakan mielestä se voisi olla myös kuvaus monesta muustakin totalitaristisesta valtiosta. Se piirsi realistisen kuvan tulevaisuudesta, jossa totalistarismi hallitsee maailmaa. Suomen Pankin johtaja Sinikka Salo pitääkin tärkeänä, että teosta luetaan, jotta ymmärtäisimme pysäyttää totalistaristisen kehityksen.

Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu

Peppi-kirjat ovat Ruotsissa niin suosittuja, että Pepistä ei saa sanoa mitään pahaa, muuten käy huonosti, tietää Mark Levengood. Ja mitä pahaa näistä kirjoista, joissa tytöstä tulee oman elämänsä sankari, voisi sanoa? Anna Kortelaisen sanoin ehkä sen, että lapset eivät ole miniaikuisia tai että lapsilla on oikeus lapsuuteen. Vaikuttaisi nimittäin siltä, että nämä näkökulmat Peppi-kirjoista puuttuvat.

Salman Rushdie: Saatanalliset säkeet

Rushdien Saatanalliset säkeet oli kuin sodan julistus 1980-luvun lopussa kristityn lännen ja islaminuskoisten maiden välille. Iranin uskonnollinen johtaja Ajatollah Khomeini langetti kirjailijalle kuolemantuomion ja kustantajia sekä kääntäjiä uhkailtiin monissa maissa. Anna Kortelaisen mukaan tulehtuneet suhteet johtivat siihen, että mikään ei ole ollut entisellään uskonnollisen sananvapauden tai tait,eellisen vapauden suhteen. Muusikko Paula Vesala pohtiikin, mitkä erityiset seikat teoksessa vaikuttivat välirikkoon.

Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva

Dorian Grayn muotokuvan tapahtumapaikka on viktoriaanisen ajan Lontoo. Se saikin ajan moraalikäsitysten perusteella tylyn vastaanoton. Ja vaikka romaanissa usein nähdään joitakin homoseksuaalien alakulttuurin piirteitä, siinä nostetaan esiin ennen kaikkea ihmisen moraalin ja omantunnon merkitys kaikessa inhimillisessä toiminnassa. Sauli Niinistö tutustui romaaniin jo teini-iässä ja se teki häneen lähtemättömän vaikutuksen.

Maksim Gorki: Äiti

Gorkin Äiti on keski-ikäisen naisen tarina. Gorki kirjoitti teoksen vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen. Romaani on kertomus maalaisnaisen muuttumisesta vallankumoustaistelijaksi. "Se on hyvä kirja siksikin, että se näkee tulevaisuuteen", toteaa Anni Sinnemäki. Mutta toisaalta, onko maailma oleellisesti muuttunut kaikkien kumoustenkaan jälkeen?

Erich Maria Remarque: Länsirintamalta ei mitään uutta

Remarquen romaani Länsirintamalta ei mitään uutta sijoittuu ensimmäiseen maailmasotaan. Romaani ei suinkaan ollut ylistys sodalle vaan pikemminkin se teki mahdottomaksi kuvata sotaa kauniiksi tai yleväksi. Harakan vieraana ollut kalastaja Pentti Linkola kuitenkin näki romaanin annin pasifismille olemattomaksi, sillä toisen maailmasodan syttymiseen tai sodan julmuuksiin se ei vaikuttanut.

Minna Canth: Työmiehen vaimo

Ohjaaja Auli Mantila suosittelee Minna Canthin Työmiehen vaimoa (1885) luettavaksi jo siksikin, sillä jos nyt tuntuu siltä, että menee huonosti, Canthin teos osoittaa, kuinka ennen meni vielä huonommin. Työmiehen vaimo -näytelmällä oli todellisuudessa konkreettisia vaikutuksia. Se nimittäin muutti muutaman vuoden kuluttua ilmestymisestään lopullisesti naisen ja miehen keskinäistä suhdetta suomalaisen lain edessä. Lakiin kirjattiin pykälä, jonka mukaan jopa naimisissa oleva nainen sai hallita omaisuuttaan ja tulojaan.

Harriet Beecher Stowe: Setä Tuomon tupa

Yhdysvalloissa 1800-luvun puolivälissä julkaistu Harriet Beecher Stowen romaani Setä Tuomon tupa käsitteli mustien orjuutta Yhdysvalloissa. Romaanin väitettiin olleen kimmoke maan sisällissodalle ja samalla se vaikutti myös orjuuden lakkauttamiseen. Miljoonasade-yhtyeen Heikki Salolle romaani oli paitsi jännittävä ja opettavainen lukukokemus, joka kertoi niin historiasta kuin nykypäivästäkin.

Markiisi de Sade: Justine

Ranskalaisen markiisi de Saden Justine on kuvataiteilija Teemu Mäen mukaan teos, joka kannattaa lukea, koska siinä oppii ymmärtämään ihmistä tavalla, joka ei anna rauhaa. Timo Harakka kuvailee 1700-luvun lopussa julkaistua teosta naisen loputtomaksi nöyryytykseksi hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan kautta. Anna Kortelainen huomauttaakin, että de Sade irrottaa Justine-teoksessaan seksin romanttisesta rakkaudesta. "Kulttuurihistoriallisesti ajatellen de Sade yritti kirjoittaa filosofista kirjallisuutta saadakseen tolkkua sietämättömiin filosofisiin ja metafyysisiin ongelmiin", toteaa Mäki.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto