Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kännykkäsäteilyn mahdolliset terveyshaitat vaativat lisätutkimusta

Lapsi matkapuhelin korvalla
Lapsi matkapuhelin korvalla säteily

Viranomaisten mukaan matkapuhelimien säteily ei aiheuta terveydelle riskejä. Monissa maissa säteilyä kuitenkin neuvotaan välttämään, varsinkin lasten kohdalla. Tiedämmekö säteilystä tarpeeksi?

Liki kuusi miljardia ihmistä maailmassa käyttää kännykkää päivittäin. Suomessa käytännössä ”kaikilla” on kännykkä tai älypuhelin, monilla jopa kaksi. Matkapuhelin lähettää puhelujen aikana korvalla pidettäessä radioaaltoja. Säteilyturvakeskuksen mukaan matkapuhelimista on tullut ihmisten merkittävin radiotaajuisen säteilyn lähde.

Matkapuhelimien pitkäaikaiskäytön vaikutuksista kaivataankin lisää tietoa. Matkapuhelimia on käytetty vasta parikymmentä vuotta ja sinä aikana ne ovat kehittyneet huimaa vauhtia. Jättimäisistä kannettavista matkapuhelimista on tullut monipuolisia minitietokoneita, joita käytetään koko ajan.

Nykytiedon valossa viranomaisten linja kansainvälisesti on, että kännyköistä ei ole terveyshaittoja. Eri maiden viranomaiset kuitenkin suhtautuvat tutkimustiedon puutteeseen eri tavoin.

Matkapuhelimia pöydällä
Kännykkäsäteily on luokiteltu mahdolliseksi karsinogeeniksi. Matkapuhelimia pöydällä karsinogeeni

Esimerkiksi Venäjän terveysministeriö suositteli jo kymmenen vuotta sitten rajoittamaan alle 18-vuotiaiden kännykän käyttöä. Belgiassa on tämän vuoden maaliskuusta lähtien kielletty lastenkännyköiden myynti ja markkinointi alle 7-vuotiaille. Ranskassa taas kännyköiden mainonta on kielletty alle 14-vuotiaille eivätkä he myöskään saa käyttää kännyköitä koulussa.

Myös Maailman terveysjärjestön, WHO:n, kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) luokitteli vuonna 2011 matkapuhelimien säteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi.

Ranskassa kännyköiden mainonta alle 14-vuotiaille on kielletty.

Euroopassa vaikutetaan olevan muutenkin Pohjolaa huolestuneempia matkapuhelimien mahdollisista terveysriskeistä. Vuoden 2010 Eurobarometrin mukaan kaksi kolmasosaa eurooppalaisista oli huolissaan matkapuhelimien mahdollisista terveyshaitoista. Suomessa ei paljon huolehdita. Nelisen vuotta sitten Suomessa saatiin ensimmäisiä tuloksia edelleen meneillään olevasta kännykän käyttäjien seurantatutkimuksesta: vain 15 % koki vähintään kohtalaista huolta matkapuhelimen käytön mahdollisista terveyshaitoista.

Kännykän hyödyt ovat niin suuret, että sen mahdollisia haittoja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi.

SAR-arvo ilmaisee kännykän säteilyaltistusta

Kännyköiden säteilyaltistusta mitataan SAR-arvolla. Sillä määritetään radiotaajuisen energian, eli käytännössä lämmön, määrää, joka imeytyy matkapuhelimesta kehoon. Päähän imeytyvän tehon SAR-arvon yläraja on kaksi wattia kiloa kohden (2 W/kg). Turva-arvon määritteli kansainvälinen säteilysuojelutoimikunta ICNIRP jo vuonna 1998.

SAR-arvoa mitataan robotin avulla. Ihmisen päätä simuloi muovinen malli, jonka sisällä on nestemäistä, aivoja kuvaavaa ainetta. Pieni antenni liikkuu nesteessä ja mittaa energian imeytymistä kudoksiin. Samanaikaisesti tietokone havainnollistaa tästä kuvan.

Helsingin yliopiston dosentti Dariusz Leszczynski kritisoi SAR-mittausta.

Dosentti Dariusz Leszczynski
Dosentti Dariusz Leszczynski Dosentti Dariusz Leszczynski haastateltava

- Otetaan semmoinen sanko, missä on suolaa ja sokeria, eli hyvin karkea malli. Menetelmä otettiin käyttöön vuosia sitten, kun tietokoneet olivat erittäin hitaita. Oli pakko ottaa hyvin helppo malli, että silloiset tietokoneet pystyivät laskemaan arvot. Mutta sitten se malli jäi käyttöön, Leszczynski sanoo.

Leszczynski työskenteli Säteilyturvakeskuksessa (STUK) kaksikymmentäkaksi vuotta vuoteen 2013. Hän oli myös yksi maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntijoista, jotka kolme vuotta sitten arvioivat radiotaajuisen säteilyn mahdolliseksi syöpäriskiksi. Leszczynskin mielestä SAR-arvo ilmaisee kännykkäsäteilyn vaikutuksia kapea-alaisesti.

- ICNIRP:in mukaan ainut vaikutus, minkä kännykkäsäteily voi aiheuttaa, on lämpövaikutus. Siellä ei oteta huomioon ollenkaan mitään ns. ei-lämpötilavaikutuksia.

Säteilyturvakeskus testaa laboratoriossaan markkinoille tulevia matkapuhelimia pistokokein. STUK:in tutkimusprofessori Kari Jokela vakuuttaa, että SAR-arvo palvelee myös kuluttajia.

- Tietoisuus siitä, että matkapuhelimia valvotaan ja mitataan, on keskeinen tekijä kuluttajien turvallisuuden varmistamisessa.

Tutkimusprofessori Kari Jokela
Tutkimusprofessori Kari Jokela Tutkimusprofessori Kari Jokela haastateltava

Jokela istuu myös ICNIRP:issä, jonka turvastandardeja useimmat maat noudattavat. STUK:in mukaan Suomessa myytävien kännyköiden SAR-arvot vaihtelevat 0,2:sta 1,4:ään. Turvaraja on 2,0, joten turvamarginaalin alla pysytään, vaikka vaihtelua onkin.

SAR-arvo ei kuitenkaan kerro tavalliselle kuluttajalle välttämättä mitään. Matkapuhelinten SAR-arvot löytyvät puhelinvalmistajien kotisivuilta tai matkapuhelimien manuaaleista, yleensä viimeisiltä sivuilta. Periaatteessa mitä alhaisempi SAR-arvo, sitä vähemmän kännykkä säteilee.

Lasten kännykän käyttöön rajoja

Monissa maissa viranomaiset ovat varoittaneet erityisesti lasten kännykän käytöstä, sillä lasten kalloon ja aivoihin säteily imeytyy helpommin kuin aikuisilla. Ottaako SAR-mittaus lapset yhtä lailla huomioon?

- Testauksen turvamarginaalit ovat mitoitettu siten, että erityisesti lasten kalloissa ei tämä SAR-arvo saa ylittää tämän standardimittauksen antamaa arvoa, Jokela toteaa.

SAR-mittausta Säteilyturvakeskuksessa
SAR-mittausta Säteilyturvakeskuksessa. SAR-mittausta Säteilyturvakeskuksessa säteilyturvakeskus

Myös STUK suositti viisi vuotta sitten, että lasten kännykän käyttöä on hyvä rajoittaa. Jokelan mukaan suositukset pätevät yhä.

- Kyllä ne ovat voimassa, ei ole oikeastaan suuntaan tai toiseen tullut mitään muutosta.

Myös Dariusz Leszczynski rajoittaisi lasten matkapuhelimien käyttöä.

- Älypuhelimet säteilevät enemmän kuin tavalliset puhelimet, vaikka niihin ei puhuttaisikaan. Olisin sillä kannalla, että älypuhelinten käyttöä pitäisi rajoittaa lapsilla. Ei siksi, että tietäisimme, minkälaiset terveyshaitat kännykkäsäteily aiheuttaa, vaan siksi, että me emme tiedä. Voi olla, että tarvitsee odottaa seuraavat 50 vuotta ennen kuin tiedämme jotain.

Hänen mukaansa varsinkin älypuhelimien yleistymisen myötä säteily on lisääntynyt entisestään, ja se pitäisi ottaa huomioon.

Varovaisuusperiaate käyttöön vai ei?

Säteilyturvakeskuksen tiedotus kännykkäsäteilyn mahdollisista terveyshaitoista on ollut maltillista. Osassa Euroopan maista noudatetaan ns. varovaisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että mahdollisia haittavaikutuksia ehkäistään eri tavoin, vaikka tieteellinen näyttö mahdollisista haitoista olisi puutteellista.

- Varovaisuusperiaate on hyvin marginaalisesti turvallisempi, mutta jos sillä aiheutetaan hyvin suurta haittaa yhteiskunnan toiminnoille tuottamatta todennäköisesti mitään terveyshyötyä, niin silloin mennään kyllä ojasta allikkoon, Jokela toteaa.

WHO:n syöpäjärjestön luokittelu matkapuhelinsäteilyn mahdollisesta syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta ei siis ole riittävä peruste varovaisuusperiaatteelle?

Voi olla, että pitää odottaa 50 vuotta ennen kuin tiedämme.

- Selvä enemmistö, kuten minäkin, näyttäisi olevan sitä mieltä, että tämä ei ole varovaisuusperiaatteen soveltamiselle vielä riittävä peruste, Jokela jatkaa.

Darius Leszczynskin mielestä kännyköiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksista on syytä olla huolissaan:

- Vaikka meillä on turvallisuusstandardit, on silti epävarmuus, jos säteilylle altistus kestää pitkiä aikoja tai vuosia, sitten voi olla, että ei aina ne turvallisuusstandardit suojaa.

Kännykkäsäteilyn mahdollisiin terveyshaittoihin uskovat ja viranomaiset ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että säteilyllä on jotain vaikutusta. Matkapuhelimet ovat vallanneet elämämme niin nopeasti ja totaalisesti, että niiden pitkäaikaisen käytön mahdollisten haittojen tutkimus on tärkeää. Tätä tutkimusta tehdään parhaillaan Suomessakin Cosmos-tutkimuksessa, jossa seurataan tutkittavia kymmenen vuoden ajan. Ensimmäisiä tuloksia on luvassa aikaisintaan ensi vuonna.

Tähän mennessä kiistatonta näyttöä kännyköiden terveyshaitoista ei ole löytynyt, joten jokaisen on itse päätettävä, miten puhelintaan käyttää. Kukin kännykän haltija voi halutessaan itse noudattaa varovaisuusperiaatetta ja ehkäistä säteilyä.

Katso vinkit, joiden avulla voit ehkäistä altistusta kännykkäsäteilylle.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.