Hyppää pääsisältöön

Matti Sarapaltio antoi Suomen rockille soundin

Äänentoistoekspertti Matti Sarapaltio oli yksi keskeisimmistä hahmoista, joiden ansiosta bändien soitto alkoi Suomessakin kuulua jämäkämmin. "Saara" varusti 1970-luvun muusikot elektroniikalla, pystytti musajuhlille ämyrit ja opetti sivutöinään käytöstapoja koti- ja ulkomaisille rock-kukoille.

Matti Sarapaltio (1940–2014) aloitti musiikkiuransa tanssimuusikkona 1950-luvulla. Elektroniikan pariin hänet ajoivat käytännön tarpeet: tuon ajan laitteet olivat pienitehoisia ja valmistettu lähinnä laulajia silmälläpitäen.

Ensimmäiset vahvistimensa Sarapaltio rakensi jo viisikymmenluvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä hän perusti Audiotron-yrityksen, joka nikkaroi monikanavaisia miksereitä ja rockiin ja jazziin soveltuvia vahvistinkaappeja. MS-Audiotronista tuli 1970-luvulla bändien hovihankkija ja soittajien hengauspaikka.

Ammatillista pohjaa tarjosi muusikkouran lisäksi äänittäjän työ Yleisradiossa ja Akkuteollisuuden levystudiossa. Myös siitä Sarapaltio puhuu Jee jee jee -sarjaan tehdyssä haastattelussa vuonna 1995.

Hänen tunnetuin oma kokoonpanonsa oli 1960- ja 1970-lukujen taitteessa vaikuttanut Smokings, jossa kokemusta hankki mm. nuori Pave Maijanen. Sen ohjelmistossa kuuluivat vaikutteet mm. jazz- ja soulmausteisilta Blood, Sweat & Tears- ja Chicago-bändeiltä.

"Whatta mixer!"

Yleisötilaisuuksien äänentoistoa Sarapaltio alkoi hoitaa Helsingin puistokonserteissa 1960-luvun lopulla. Suurena innoittajana oli saarnaaja Billy Grahamin PA-systeemi, hän paljasti Radiomafian haastattelussa vuonna 2000.

Pori Jazzissa Sarapaltio oli mukana miltei alusta asti ja Ruisrockissa heti kättelyssä. Alkuun soundcheck oli vain ulkomaisten artistivieraiden herkkua. Festivaaleilla hänen omatekoiset viritelmänsä herättivät näissä usein hämmästystä mutta myös kunnioitusta.

Ensimmäisessä Ruisrockissa Rod Argentilla "meni monttu auki" hänen kuultuaan urkujensa rääkäisevän suomalaisen tekemien, "paloauton tuu-taa-drivereillä" varustettujen Leslie-kaappijäljitelmien läpi.

Keimolan rockfestivaalissa 1973 brittibändi Fairport Convention ihmetteli alkeellisen miksauskojun vähäistä varustusta: kasettinauhuria ja itse väsättyä, "helvetin pientä" 12-kanavaista miksauspöytää. "Whatta mixer", päivitteli heidän äänimiehensä, mutta onnistui silti loihtimaan laitoksesta kelvolliset soundit.

Yksi läheisistä kotimaisista yhteistyökumppaneista oli Tasavallan Presidentti -yhtye. Kitaravirtuoosi Jukka Tolosen soittoteknistä mainetta siivitti myös Sarapaltion luova kaikulaitteen käsittely. Kun hän heitti sillä vastauksia Tolosen nopeisiin lurauksiin, yleisö oli äimänä: "Miten se voi soittaa noin nopeesti!?"

Vehkeitä ei rikota

1970-luvun festivaalibuumi synnytti monia kyseenalaisiakin hankkeita. Em. Keimolan juhlat olivat esimerkki tapauksista, joissa tietymättömiin katosivat Sarapaltion mukaan niin järjestäjät kuin rahat. MS-Audiotron siirtyikin ositettuun laskutukseen, jossa jo miksauspöydän pääsäätöjen avaaminen edellytti alkuerän maksamista.

Joillakin rockjuhlilla organisaatio saattoi pelata muuten huonosti, ja äänentoistohenkilöstön piti vastata myös vaikkapa bändien tulosta lavalle. Kuusrockissa 1977 Sarapaltio joutui uhkaamaan yleisön kapinalla, kun Ian Gillanin brittimanageri ei sallinut suojattiensa laitteistoa siirrettävän Eppujen, Juicen ja Pelle Miljoonan esiintymisten ajaksi.

Punkarockissa 1979 "Saara" ryhmitti isokokoiset järjestysmiehet varmistamaan, ettei Motörhead saanut settinsä lopuksi lavakamoja kaadetuksi. Kun brittirokkarit ennen festivaalipaikalta poistumistaan hajottivat taukotuvakseen järjestetyn asuntovaunun, Sarapaltio otti toimekseen järjestää niin, että heidät pidätettiin lentoasemalla ja heitettiin Tikkurilan putkaan.

Punk-aikaan Sarapaltio toimi myös nuorien suomalaiskykyjen lapsenlikkana. Monelle rockelämään totuttelevalle piti isoin kirjaimin opettaa, ettei takahuoneissa "räitä, kusta eikä paskota".

Suorapuheisuudestaan tunnettu äänimies joutui nuhtelemaan mm. Kontran Moog Konttista, jonka lavashow'hun kuului mikrofonin työntäminen housuihin: "Älä tunge sinne muniin, mikki haisee aina mielettömästi!" Eppu Normaalin Martti Syrjää hän ojensi mikrofoninjalan vääntelemisestä. "Näyttäkää vaikka kuinka persettä, mut älkää rikkoko vehkeitä!"

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.