Hyppää pääsisältöön

Näin tehdään tuohihuilu

Perinteinen paimenhuilu soi yhtä heleästi kuin nokkahuilu. Kansansoittaja Teppo Repo teki tämän erityisesti Karjalassa ja Inkerinmaalla käytetyn soittimen tunnetuksi myös Suomessa.

Teppo Repo, alkujaan Feodor Nikitanpoika Aleksandrov, sävelsi ja tallensi paimensäveliä ja opetti, miten perinnesoitin valmistetaan. Kansanmusiikin tutkijat löysivät Revon 1934, jonka jälkeen Inkerin laulumaiden kasvatista tuli kansanmusiikkipiireissä kuuluisuus. Kansanmusiikki-instituutti on julkaissut Teppo Revon huiluesityksiä myös CD- ja LP-kokoelmina.

Vuonna 1962 valmistuneessa tv-ohjelmassa Teppo Repo opettaa vaihe vaiheelta tuohihuilun valmistuksen.

Rakenteeltaan paimenhuilu on kuin nokkahuilu. Huilun yläpuolella on viisi sormiaukkoa ja alapuolella peukaloaukko. Paimenhuilun sointi on heleä ja kaunis.

Paimenhuilun runkopuuna käytetään tavallisesti leppää, mutta muutkin puulajit kelpaavat. Ensin puolimetrinen runkopuu halkaistaan ja sydänpuu koverretaan kourutaltalla pois.

Putkiontelon tulppana käytetään katajatappia. Kieliaukko ja ilmakanavat vuollaan puukolla. Äänireikien paikat määritellään tähän tarkoitukseen valmistetulla mittakepillä.

Lopuksi runkopuun ympärille kierretään vedessä liotettu tuohiviileke, joka kuivuttuaan sitoo ja tiivistää huilupuun puoliskot. Parhaan tuohiviilekkeen saa koivusta kiskottua alkukesästä.

Alun perin tuohihuiluja valmistivat aikansa kuluksi paimenpojat. Inkeriläisestä paimenhuilusta onkin useita muunnoksia, joiden tekotavat poikkeavat toisistaan.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto