Hyppää pääsisältöön

Viihteen erikoismiehet: Timo TA, Jorma Pulkkinen, Eki-setä, Janos Valmunen ja Sepi Kumpulainen

Vuonna 1998 tehty kesäsarja Leirintäalue - Iskelmämusiikin iltanuotiolla tarkasteli suomalaista iskelmää varsin viistosta näkökulmasta. Sarjan nimen sanaleikki kertoi, mistä on kyse: camp-huumorista. Sen vuoksi haastateltaviksi seuloutui erikoismiehiä.

Timo TA Mikkosen haastattelu oli yksi urani erikoisimpia. Mikkonen oli päättänyt valmiiksi mistä ja miten hän haluaa puhua. Minun ei tarvinnut esittää kuin pari kysymystä, nekin Timo oli kirjoittanut valmiiksi. Kuvaustilanteetkin hän oli suunnitellut lokaatioita myösten valmiiksi. Hyvin nopeasti ymmärsin, että tapa oli ainoa oikea haastatella Mikkosta. Mitä enemmän hänelle antoi tilaa, sitä enemmän hän paljasti itsestään. Tuomiokirkon kokoisella itseluottamuksella ryyditetty Mikkonen ei arkaile kehuessaan itseään tai kykyjään.

Toinen tv-julkkis Jorma Pulkkinen ei ole vaatimaton mies hänkään. Pulkkisen ja hänen poikansa firma sijaitsi samassa paikassa, Helsingin Pasilan vesitornissa Ylen ja MTV:n naapurissa kuin Leirintäalue-sarjan tuottanut TopEye oy, joten meidän ei tarvinnut kantaa kamera kuin käytävän toiselle puolelle.

Nimikirjoitusmetsästäjien kuninkaan, Eki-sedän, haastattelupäivä oli yksi elämäni kummallisimpia. Ekillä oli pari ehtoa haastattelulle, hän halusi, että viemme hänet kuvausten jälkeen kauas Espooseen syömään rekkakuskien suosimaan pihviravintolaan.
Kun astuimme sisään, omistaja tuli painokkaasti kertomaan Ekille, että annoksen kanssa saa juoda korkeintaan litran piimää. Tarjosimme Ekille toisenkin piimäannoksen. Eki-setä, oikealta nimeltään Erkki Rapo, kuoli 2004.

Janos Valmusen suurin hitti Bussipysäkillä nousi aikoinaan suosioon minun liian pitkäksi menneen vitsin vuoksi. Radio Cityn toimituspäällikkönä keksin soitattaa poikkeuksellisen kummallista levyä kaikissa mahdollisissa lähetyksissä. Kappaleesta tuli yhtäkkiä valtava hitti. Levy loppui Helsingin musiikkikaupoista ja Janoksen levy-yhtiö lähetti lisää Turusta taksilla vastaamaan pääkaupungin kysyntään. Homma meni niin pitkälle, että lopulta Janos esiintyi Kaivopuiston kansanjuhlassa 25 000 ihmiselle. Viiden kappaleen keikkasetin ensimmäinen ja viimeinen kappale oli Bussipysäkillä.

Todellisuudessa Janos oli kunnianhimoinen muusikko ja tervepäinen mies, joka kyllä tiesi suurimman hittinsä camp-arvon ja osasi nauraa sille. Janos Valmunen kuoli moottoripyöräonnettomuudessa 29-vuotiaana elokuussa 1999.

Sepi Kumpulainen nousi huimaan suosioon singlellään Armotonta menoa 1991. Seitsemän vuotta myöhemmin suosio oli jo taakse jäänyttä elämää ja haastattelussa Sepi muistelee hieman haikeana. Keikkoja hänellä on kuitenkin riittänyt tasaisesti senkin jälkeen.

Haastattelun lisäksi kuvasimme Sepiä Kalevankadulla talonmiehen töissä, mikä oli itse asiassa lavastus, sillä vaikka Sepi tunnettiin "Kalevankadun laulavana talonmiehenä" hän ei itse ollut talonmies. Hänen äitinsä oli. Sepi kyllä autteli äitiään silloin kun sattui huvittamaan.

Olimme luvanneet Sepille, että tarjoamme hänelle aterian jossain ravintolassa. Sepillä oli yksi tarkka toive ruokapaikan suhteen: ravintolan piti olla sellainen, jonka ruoassa on paljon kalkkia. Sepi oli lukenut jostain naistenlehdestä, että kalkin puute aiheuttaa väsymystä ja päätellyt, että hän ei saa tarpeeksi kalkkia, koska nukkuu usein yli puolen päivän. Menimme lähellä olleeseen ravintola Salveen, jossa Sepi tilasi paistetut silakat. Kalkin saamisen hän varmisti juomalla litran maitoa.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.