Alkuvuodesta elektroniikka-alan suuret toimijat totesivat yhteen ääneen, että tänä vuonna vähän kaikenlaiset tekniset vimpaimet kytkeytyvät verkkoon. Kovimmissa visioissa nettiin liitetään aivan kaikki leivänpaahtimesta lähtien ja yhdessä toimiessaan ne luovat jotain enemmän kuin mitä osasten summa on. Kyse on "esineiden internetistä" (Internet of Things).
Muun muassa verkkoteknologiastaan tutun Ciscon pääjohtaja John Chambers totesi alkuvuonna CES-elektroniikkamessujen avajaispuheessaan, että esineiden internetistä tulee suurin ns. korkean teknologian ilmiö. Hän arvioi, että se tulee muuttamaan ihmisten elämän, työtavat ja vapaa-ajan. Chambers kuvasi ydinajatusta yksinkertaisesti:
"Se tarkoittaa laitteiden kytkemistä toisiinsa sensorien avulla niin, että se hyödyttävää kuluttajaa."
Esineiden internet luo toimiessaan jotain enemmän kuin osiensa summan.
Hän innostui myös visioimaan hurjempiakin käyttötarkoituksia.
"Kuvittele, mitä television katsoja hyötyisi siitä, että vaikkapa koripallon pelaajilla olisi kengissään sensorit. Sovellukset voisivat analysoida sitä, miten pelaajat ja pallo liikkuvat kentällä", Chambers pohti.
Datakeskuksia kuin sieniä sateella
Samalla kun ihmisten elämät menevät uusiksi, liike-elämä kiittää. Laitteiden verkon taloudelliseksi potentiaaliksi on arvioitu hurjia summia. Esimerkiksi tutkimuslaitos Gartner uskoo, että esineiden internet tulee muuttamaan datakeskusten käyttöä hurjasti. Sen ennusteen mukaan kuuden vuoden päästä datakeskuksia perustetaan sellaista vauhtia, että alan liikevaihto hyppää 300 miljardiin dollariin.
Avainsana on tieto. Verkkoon liitettävät laitteet tuottavat tietoa, jota pitää analysoida reaaliajassa ja se onnistuu vain tehokkaiden pilvipalveluiden avulla. Samalla pitää varmistaa tiedontallennus ja tietoturva. Ehkä Suomikin hyötyy datakeskusten kasvusta, sillä täällä ovat halvemman sähkön, vesijäähdytyksen ja vakaan yhteiskuntarakenteen perässä jo muun muassa amerikkalainen Google ja venäläinen Yandex.
Eikä esineiden internet synny vain yhtäkkiä konsulttien ja teknoprofeettojen aikaansaaman puheensorinan takia. Kasvu on ollut hurjaa jo tähän mennessäkin, kuten Ciscon Chambers kuvasi CES:ssä.
"Kun tulin Ciscolle töihin, verkossa oli kiinni noin noin tuhat erilaista laitetta. Nyt niitä on 10 miljardia. Vuosikymmenen loppuun mennessä luku tulee olemaan 50 miljardia", hän arvioi.
Suomessakin toimivan tallennus- ja pilviratkaisuiden toimittajan EMC:n julkistaman Digital Universe -tutkimuksen mukaan maailman datamäärä kymmenkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Pääsyynä on esineiden internet. Tiedon määrä kasvaisi 4,4 biljoonasta gigatavusta hurjaan 44 biljoonaan.
Syy nopeaan kehitykseen on selvä. Kytkemällä laitteita verkkoon yhtiöt voivat myydä ihmisille mitä erilaisempia palveluja. Tämä on yksi syy esimerkiksi siihen, miksi Google kertoi ostaneensa 3 miljardilla dollarilla pienen, mutta arvostetun Nest-yhtiön, joka kehitti älykkään termostaatin ja palohälyttimen.
Kolmen tunnin avain
Tällä hetkellä nimittäin arvellaan, että erilaiset kodin ratkaisut, kuten kodinkoneet ja viihdelaitteet, ovien lukot ja valaisimet olisivat ensimmäisiä käytännön ratkaisuja. Paljon odotetaan myös ihmisen parhaille ystäville, eläimille, suunnatuista keksinnöistä unohtamatta tietenkään ihmisen oman kropan mittaamista. Myös autoteollisuus odottaa verkottumisen tuomia mahdollisuuksia.
Älykkäitä, verkkoon kiinnitettyjä lukkoja on jo markkinoilla. Yksi näistä on August, joka toimii ilman avaimia tai tunnuskoodeja. Lukkoa voi ohjata älypuhelimella tai tietokoneella. Talon omistaja voi antaa esimerkiksi siivoojalle tai sähkömiehelle "avaimen", joka toimii vain muutaman tunnin ajan.
Philipsin jo tovin markkinoilla olleita Hue-lamppuja voi ohjata mobiilisovelluksella. Lamppujen väriä voi säätää vaikka tunnelman mukaan. Samsung puolestaan julkisti huhtikuun alussa kaksi älykästä Smart Bulb -led-lamppua, joista toista ohjataan Bluetoothilla ja toista WiFi-yhteyden kautta. Jatkossa valot voi sammuttaa vaikka mökiltä käsin. Myyntiin uutuudet tulevat Suomessa syyskuussa. Lamppujen vaihdosta ei tarvitse kuulemma huolehtia seuraaviin vuosiin, sillä niiden paloajaksi luvataan 15 000 tuntia.
Entäs sitten eläimet? Lemmikeille on monenlaisia ratkaisuja tarjolla, mutta myös maatalouseläimet ovat saaneet jo omansa. Hollantilainen Sparked-yritys hyödyntää langattomia sensoreita lehmien seuraamiseen. Maatalon isäntä tai emäntä saa tiedon kännykkäänsä, jos eläin mm. sairastuu tai se on raskaana. Jokaisen lehmän kerrotaan lähettävän noin 200 megatavua tietoa vuodessa.
Eivätkä eläimet ole ainoita, joiden elintoimintoja voi seurata reaaliajassa. Corventiksen sydänseurantalaitteen avulla lääkäri voi tarkkailla potilaan hyvinvointia pidemmältäkin. Jos huhuja on uskominen omien elintoimintojen mittaaminen vaatii kohta enää älykellon ranteeseen. Applen loppuvuonna mahdollisesti tulevassa iWatchissa huhutaan olevan sensorit mm. verensokerin, sykkeen, unenlaadun ja liikkumisen analysoimiseen. Kaikki tieto tallentuu tietysti langattomasti pilveen.
Helpotusta elämään vai pelottava visio?
Näppäriä yksittäisiä ajatuksia, mutta otetaanpa esimerkki siitä, miten keskenään juttelevat laitteet saattaisivat helpottaa elämääsi. Pilvessä olevaan kalenteriisi tulee muutos ja palaveri siirtyy aamulta iltapäivälle. Kalenteri kertoo herätyskellolle, että herätystä voi nyt siirtää vaikkapa puolella tunnilla. Kello kertoo asiasta kahvinkeittimelle, jonka olit ajastanut edellisenä iltana. Lumen keskellä olevan auton Webasto aloittaa lämmittämisen myöhemmin, jotta pääset lämpimään autoon. Matkalla on autokolari, joka viivyttää matkantekoa töihin.
Auto arvioi ruuhkan perusteella, että saavut aamun ensimmäiseen palaveriin 15 minuuttia myöhässä ja lähettää tästä tiedon kollegallesi. Työpaikalle saapuessasi parkkihalli kertoo autollesi lähimmästä vapaana olevasta parkkiruudusta. Toimistojärjestelmä huomaa, että olet hississä, joten se käynnistää työpisteesi tietokoneen, jottei odotteluun kulu aikaa. Samalla se kirjaa sinut työpaikan langattomaan verkkoon ja ilmoittaa sisäiseen työhallintajärjestelmään sinun olevan tavoitettavissa.
Puhutaan kuin kone koneelle
Verkottuneet laitteet kasvattavat suosiotaan, mutta ehkä suurin syy sille, ettei esineiden internet ole vielä oikein noussut jaloilleen on se, etteivät laitteet osaa vielä keskustella kovin älykkäästi ja helposti keskenään. Markkinoilla on laitteita, jotka ovat kiinni verkossa, mutta eivät suoraan toisiinsa. Standardisodankäyntiä tyyliin VHS vs Betamax on siis varmasti tiedossa.
Ratkaisuja haetaan jo kovaa vauhtia. Laajempaa ratkaisua verkottumisen ongelmaan tarjoaa Amerikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä toimiva Prodea-yritys, joka on kehittänyt kokonaisen Residential OS -nimisen alustan. Sen avulla kodinautomaatio, turvajärjestelmät, viihdepalvelut ja pilvipalvelut keskustelevat keskenään.
Ei olisi ihme, jos Nestin ostanut Google julkaisisi joskus jo matkapuhelimille ja älykellolle muokatusta Androidista kodin automaatioon suunnatun version, jolla kaikki laitteet ja palvelut keskustelisivat keskenään.
Ovenkahvaan tarttuvan ihmisen tunnistava lukko ja mielentilan tunnistava lamppu saattavat olla hauskoja ajatuksia, mutta kaikessa piilee myös vaaransa. Jos ihminen keskittyy liikaa laitteisiin, saattavat ihmiset jäädä sivuosaan. Myös tietoturvaa on pakko miettiä. Miten helposti hakkeri avaa nettiin kytketyn lukon, ja mitä jos hän pystyy samalla johdattamaan nettikaulapantaa pitävän vahtikoiran muualle? Isoveli saattaa valvoa myös miten sydämesi voi.
