Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Esineiden internetissä laitteet juttelevat keskenään

Nest termostaatti
Nest termostaatti Kuva: Nest esineiden internet

Alkuvuodesta elektroniikka-alan suuret toimijat totesivat yhteen ääneen, että tänä vuonna vähän kaikenlaiset tekniset vimpaimet kytkeytyvät verkkoon. Kovimmissa visioissa nettiin liitetään aivan kaikki leivänpaahtimesta lähtien ja yhdessä toimiessaan ne luovat jotain enemmän kuin mitä osasten summa on. Kyse on "esineiden internetistä" (Internet of Things).

Muun muassa verkkoteknologiastaan tutun Ciscon pääjohtaja John Chambers totesi alkuvuonna CES-elektroniikkamessujen avajaispuheessaan, että esineiden internetistä tulee suurin ns. korkean teknologian ilmiö. Hän arvioi, että se tulee muuttamaan ihmisten elämän, työtavat ja vapaa-ajan. Chambers kuvasi ydinajatusta yksinkertaisesti:

"Se tarkoittaa laitteiden kytkemistä toisiinsa sensorien avulla niin, että se hyödyttävää kuluttajaa."

Esineiden internet luo toimiessaan jotain enemmän kuin osiensa summan.

Hän innostui myös visioimaan hurjempiakin käyttötarkoituksia.

"Kuvittele, mitä television katsoja hyötyisi siitä, että vaikkapa koripallon pelaajilla olisi kengissään sensorit. Sovellukset voisivat analysoida sitä, miten pelaajat ja pallo liikkuvat kentällä", Chambers pohti.

Datakeskuksia kuin sieniä sateella

Samalla kun ihmisten elämät menevät uusiksi, liike-elämä kiittää. Laitteiden verkon taloudelliseksi potentiaaliksi on arvioitu hurjia summia. Esimerkiksi tutkimuslaitos Gartner uskoo, että esineiden internet tulee muuttamaan datakeskusten käyttöä hurjasti. Sen ennusteen mukaan kuuden vuoden päästä datakeskuksia perustetaan sellaista vauhtia, että alan liikevaihto hyppää 300 miljardiin dollariin.

Avainsana on tieto. Verkkoon liitettävät laitteet tuottavat tietoa, jota pitää analysoida reaaliajassa ja se onnistuu vain tehokkaiden pilvipalveluiden avulla. Samalla pitää varmistaa tiedontallennus ja tietoturva. Ehkä Suomikin hyötyy datakeskusten kasvusta, sillä täällä ovat halvemman sähkön, vesijäähdytyksen ja vakaan yhteiskuntarakenteen perässä jo muun muassa amerikkalainen Google ja venäläinen Yandex.

Eikä esineiden internet synny vain yhtäkkiä konsulttien ja teknoprofeettojen aikaansaaman puheensorinan takia. Kasvu on ollut hurjaa jo tähän mennessäkin, kuten Ciscon Chambers kuvasi CES:ssä.

Nest Protect
Nestin palohälytin on aina verkossa kiinni ja varoittaa ongelmista puhumalla Nest Protect Kuva: Nest palohälytin

"Kun tulin Ciscolle töihin, verkossa oli kiinni noin noin tuhat erilaista laitetta. Nyt niitä on 10 miljardia. Vuosikymmenen loppuun mennessä luku tulee olemaan 50 miljardia", hän arvioi.

Suomessakin toimivan tallennus- ja pilviratkaisuiden toimittajan EMC:n julkistaman Digital Universe -tutkimuksen mukaan maailman datamäärä kymmenkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Pääsyynä on esineiden internet. Tiedon määrä kasvaisi 4,4 biljoonasta gigatavusta hurjaan 44 biljoonaan.

Syy nopeaan kehitykseen on selvä. Kytkemällä laitteita verkkoon yhtiöt voivat myydä ihmisille mitä erilaisempia palveluja. Tämä on yksi syy esimerkiksi siihen, miksi Google kertoi ostaneensa 3 miljardilla dollarilla pienen, mutta arvostetun Nest-yhtiön, joka kehitti älykkään termostaatin ja palohälyttimen.

Kolmen tunnin avain

Tällä hetkellä nimittäin arvellaan, että erilaiset kodin ratkaisut, kuten kodinkoneet ja viihdelaitteet, ovien lukot ja valaisimet olisivat ensimmäisiä käytännön ratkaisuja. Paljon odotetaan myös ihmisen parhaille ystäville, eläimille, suunnatuista keksinnöistä unohtamatta tietenkään ihmisen oman kropan mittaamista. Myös autoteollisuus odottaa verkottumisen tuomia mahdollisuuksia.

Älykkäitä, verkkoon kiinnitettyjä lukkoja on jo markkinoilla. Yksi näistä on August, joka toimii ilman avaimia tai tunnuskoodeja. Lukkoa voi ohjata älypuhelimella tai tietokoneella. Talon omistaja voi antaa esimerkiksi siivoojalle tai sähkömiehelle "avaimen", joka toimii vain muutaman tunnin ajan.

August-lukko
August-älylukko ei vaadi perinteistä avainta August-lukko Kuva: August lukko

Philipsin jo tovin markkinoilla olleita Hue-lamppuja voi ohjata mobiilisovelluksella. Lamppujen väriä voi säätää vaikka tunnelman mukaan. Samsung puolestaan julkisti huhtikuun alussa kaksi älykästä Smart Bulb -led-lamppua, joista toista ohjataan Bluetoothilla ja toista WiFi-yhteyden kautta. Jatkossa valot voi sammuttaa vaikka mökiltä käsin. Myyntiin uutuudet tulevat Suomessa syyskuussa. Lamppujen vaihdosta ei tarvitse kuulemma huolehtia seuraaviin vuosiin, sillä niiden paloajaksi luvataan 15 000 tuntia.

Entäs sitten eläimet? Lemmikeille on monenlaisia ratkaisuja tarjolla, mutta myös maatalouseläimet ovat saaneet jo omansa. Hollantilainen Sparked-yritys hyödyntää langattomia sensoreita lehmien seuraamiseen. Maatalon isäntä tai emäntä saa tiedon kännykkäänsä, jos eläin mm. sairastuu tai se on raskaana. Jokaisen lehmän kerrotaan lähettävän noin 200 megatavua tietoa vuodessa.

Eivätkä eläimet ole ainoita, joiden elintoimintoja voi seurata reaaliajassa. Corventiksen sydänseurantalaitteen avulla lääkäri voi tarkkailla potilaan hyvinvointia pidemmältäkin. Jos huhuja on uskominen omien elintoimintojen mittaaminen vaatii kohta enää älykellon ranteeseen. Applen loppuvuonna mahdollisesti tulevassa iWatchissa huhutaan olevan sensorit mm. verensokerin, sykkeen, unenlaadun ja liikkumisen analysoimiseen. Kaikki tieto tallentuu tietysti langattomasti pilveen.

Helpotusta elämään vai pelottava visio?

Näppäriä yksittäisiä ajatuksia, mutta otetaanpa esimerkki siitä, miten keskenään juttelevat laitteet saattaisivat helpottaa elämääsi. Pilvessä olevaan kalenteriisi tulee muutos ja palaveri siirtyy aamulta iltapäivälle. Kalenteri kertoo herätyskellolle, että herätystä voi nyt siirtää vaikkapa puolella tunnilla. Kello kertoo asiasta kahvinkeittimelle, jonka olit ajastanut edellisenä iltana. Lumen keskellä olevan auton Webasto aloittaa lämmittämisen myöhemmin, jotta pääset lämpimään autoon. Matkalla on autokolari, joka viivyttää matkantekoa töihin.

Applen Carplay-järjestelmä
Tämän vuoden automalleihin on tulossa Applen uusi Carplay-järjestelmä Applen Carplay-järjestelmä Kuva: Apple navigaatio

Auto arvioi ruuhkan perusteella, että saavut aamun ensimmäiseen palaveriin 15 minuuttia myöhässä ja lähettää tästä tiedon kollegallesi. Työpaikalle saapuessasi parkkihalli kertoo autollesi lähimmästä vapaana olevasta parkkiruudusta. Toimistojärjestelmä huomaa, että olet hississä, joten se käynnistää työpisteesi tietokoneen, jottei odotteluun kulu aikaa. Samalla se kirjaa sinut työpaikan langattomaan verkkoon ja ilmoittaa sisäiseen työhallintajärjestelmään sinun olevan tavoitettavissa.

Puhutaan kuin kone koneelle

Verkottuneet laitteet kasvattavat suosiotaan, mutta ehkä suurin syy sille, ettei esineiden internet ole vielä oikein noussut jaloilleen on se, etteivät laitteet osaa vielä keskustella kovin älykkäästi ja helposti keskenään. Markkinoilla on laitteita, jotka ovat kiinni verkossa, mutta eivät suoraan toisiinsa. Standardisodankäyntiä tyyliin VHS vs Betamax on siis varmasti tiedossa.

Ratkaisuja haetaan jo kovaa vauhtia. Laajempaa ratkaisua verkottumisen ongelmaan tarjoaa Amerikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä toimiva Prodea-yritys, joka on kehittänyt kokonaisen Residential OS -nimisen alustan. Sen avulla kodinautomaatio, turvajärjestelmät, viihdepalvelut ja pilvipalvelut keskustelevat keskenään.

Ei olisi ihme, jos Nestin ostanut Google julkaisisi joskus jo matkapuhelimille ja älykellolle muokatusta Androidista kodin automaatioon suunnatun version, jolla kaikki laitteet ja palvelut keskustelisivat keskenään.

Ovenkahvaan tarttuvan ihmisen tunnistava lukko ja mielentilan tunnistava lamppu saattavat olla hauskoja ajatuksia, mutta kaikessa piilee myös vaaransa. Jos ihminen keskittyy liikaa laitteisiin, saattavat ihmiset jäädä sivuosaan. Myös tietoturvaa on pakko miettiä. Miten helposti hakkeri avaa nettiin kytketyn lukon, ja mitä jos hän pystyy samalla johdattamaan nettikaulapantaa pitävän vahtikoiran muualle? Isoveli saattaa valvoa myös miten sydämesi voi.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.