Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Saako ruipelostakin taottua leuanvetäjän? - Urheilutiedettä, osa 1

Leuanvetohaaste, Rytkönen & Vahtila
Lisäpainoleuanvedon vuoden 2014 Suomen mestari (<90kg) Tuomas Rytkönen vs. toimittaja leuanvetohaasteessa. Leuanvetohaaste, Rytkönen & Vahtila Kuva: Markku Vahtila leuanvetohaaste

En ole eläissäni tehnyt ainuttakaan leuanvetoa. Kuulostaako tutulta?

Olin jo kauan sitten tyytynytkin ajatukseen, etten minä – laiha ruipelo – sellaista koskaan vetäisikään. Hyvinhän olen pärjännyt ilman sitä taitoa.

Elämä ei kuitenkaan ole kohtaloonsa tyytymistä, vaan itsensä haastamista. Muistin tämän, kun olin muutama viikko sitten haastattelemassa superatleettista fitness-urheilijaa, Essi Sarjaa, Yle Urheilun artikkelia varten.

Elämä on ihmiskoe

Essi totesi, että ”elämä on ihmiskoe, jonka koehenkilö hän itse on”. Essin terve ja innostunut asenne urheilua kohtaan sai minutkin pohtimaan, missä piilevät oman kroppani rajat – ja millaisiin suorituksiin omaa kehoani voisi kehittää oikeanlaisella harjoittelulla.

Lihasvoima ei ole vain koosta kiinni

Tapaamistamme seuraavana päivänä olin tekemässä Yle Urheilulle juttua lisäpainoleuanvedon SM-kilpailuista, jotka kisattiin 5.4. Jyväskylässä. Tapitin suu ammolla, kun leuanvetourheilijoiksi itseään nimittävät miehet ja naiset vetivät leukaa jopa useiden kymmenien kilojen lisäpainot lanteiltaan roikkuen.

Yhdellä miehellä oli lisäpainoa peräti 93 kiloa oman 86 painokilonsa lisäksi.

Tämä suoritus ei kuitenkaan häkellyttänyt minua eniten. Itse hämmästelin ennen kaikkea sittä, että moni leuanvetäjä ei ulkoisesti ollut mikään erityinen lihaskimppu tai muistuttanut minun mielikuvaani puntilla itsensä järeään kuntoon pumpanneesta ”voimamiehestä”. Monet kovimpia suorituksia vetäneet kilpailijat näyttivät silmissäni suorastaan naurettavan pieniltä.

Lihaskoko selittää yläraajojen voimaa vain noin 20 %

Silti heiltä löytyi paljon suhteellista voimaa. Alle 70-kiloisten miesten sarjassa vedettiin omaan kehonpainoon nähden kovimpia suorituksia (tulokset).

Kilpailuissa mukana olleet naisetkaan eivät olleet liialla harteikkuudella tai järeällä ylävartalolla pilattuja. Joukosta löytyi nuoria naisia, jotka eivät ruumiinrakenteeltaan olleet sen kummoisempia kuin minäkään.

Urheilijan yläraajojen koko ei korreloikaan suoraan lihasvoiman kanssa. Tutkimuksissa (Humbal ym. 2005) on todettu, että käsilihasten maksimivoiman ja lihasten koon välinen korrelaatio on vain 0,23. Toisin sanoen lihaskoko selittää yläraajojen voimaa vain noin 20 %.

Pelkkä ulkoinen olemus ei siis riitä syyksi, etteikö minustakin voisi löytyä voimaa leukojen vetämiseen.

Toimittaja ihmiskokeessa

Käännyn yhden Suomen kovimman leuanvetäjän, Tuomas Rytkösen, puoleen. Hän on juuri se urheilija, joka veti SM:eissä leuan 93 lisäpainokilolla.

Tämä testosteronimöykky osoittautuu varsinaiseksi lihasten ja voimantuoton tiedemieheksi. Hän kirjoittaa omaa blogia: Elämän filosofiaa ja urheilua, jossa perehtyy muun muassa voimaharjoittelun saloihin, ja lisäksi tämä voima-asiantuntija valmistelee gradua aiheesta.

Hän ei emmi, kun kysyn, pystyisikö hän valmentamaan minusta leuanvetäjän. Pian olen uhrannut itseni ihmiskokeeseen, jossa testataan, montako leukaa kaltaiseni pikkutyttömäinen nuori nainen oppii vetämään vajaan kolmen kuukauden treenijakson tuloksena, ilman lisäpainoja toki.

Asetamme tähtäimeksi ensi kesän toistoleuanvedon SM-kilpailut, jotka käydään 26.7. Tampereella. Rytkönen ja hänen valmentajakollegansa Mika Vuoriainen ja Olli Koskinen räätälöivät minulle yksilöllisen treeniohjelman, joka perustuu Athletica-fysiikkavalmennusohjelmaan.

Tähtäimessä ovat ensi kesän SM-kisat

Homma alkaa alkutesteillä Jyväskylässä. Siellä todetaan, millainen on lihasvoimani taso nyt. Treenijakson päätteeksi tehdään samat testit uudestaan ja katsotaan, onko tapahtunut muutoksia.

Urheilutiedettä-juttusarja

Saa nähdä, tuomitaanko minut jo alkutesteissä toivottomaksi tapaukseksi. Jos Rytkönen ja Vuoriainen yhä suostuvat niiden jälkeen pitämään haasteesta kiinni, niin tervetuloa seuraamaan tätä kolmen kuukauden mittaista ihmiskoetta Yle Tieteen kautta.

Matkan varrella perehdyn jutuissani yleisemminkin urheiluun tieteen näkökulmasta. Lähden hakemaan vastauksia esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin: ”mitä lihaksissa tapahtuu treenaamisen aikana”, ”miten lihasmassa kasvaa”, ”mitä lihakset tarvitsevat rakennusaineikseen”, ”miten voimanostajan lihakset eroavat maratoonarin lihaksista”, ”mitä kehossani tapahtuu, jos alkaisin käyttää dopingaineita”, ”missä ovat ihmisen voimien rajat”, ja niin edelleen. Matkan varrella perehdytään aiheisiin liittyviin julkaisuihin ja jututetaan asiantuntijoita.

Myös sinä voit halutessasi haastaa itsesi tässä matkan varrella ja ryhtyä itsekin treenaamaan leuanvetoa. Tai sitten voit tyytyä penkkiurheiluun sekä uhkapeliin ja lähteä arvuuttelemaan, miten tämän toimittaja-koekaniinin käy.

Milloin nousee ensimmäinen leuka?

Kysymykset kuuluvat:
1. Kauanko kestää, että minä, siis 24-vuotias, olemukseltaan heiveröinen nainen oppii vetämään ensimmäisen leukansa, kun lähtötaso on nolla leuanvetoa?
2. Kuinka monta leukaa veikkaat, että samainen henkilö pystyy vetämään vajaan kolmen kuukauden, ammattilaisten tekemän treeniohjelman päätteeksi?

Taustaksi mainittakoon, että koehenkilöllä (eli minulla) on liikunnallinen tausta, johon kuuluu taitoluistelu-ura 15-vuotiaaksi asti ja monipuolista liikuntaa ja peruskuntoilua senkin jälkeen. Voimaharjoittelua en kuitenkaan ole varsinaisesti tehnyt koskaan, ja liikunta on ollut kaikin puolin tavoitteetonta.

Kommentit
  • Kuusi syytä, miksi kiroilu on §@#&*:n hyvä tapa

    Kiroilijat voivat paremmin ja ovat luotettavampia ystäviä.

    Ruokkoamattomia puheita kannattaa sietää, sillä niiden laukoja voi tutkimusten mukaan kaikin puolin paremmin. Hän on lisäksi myös luotettavampi ystävä.

  • Houston, meillä on podcast – He valloittivat Kuun

    Apollo 11 vei ensimmäiset ihmiset Kuuhun.

    50 vuotta sitten, heinäkuussa 1969 ensimmäiset ihmiset laskeutuivat Kuun pinnalle. Podcast-sarja He valloittivat Kuun kertoo heistä, jotka tekivät mahdolliseksi tämän yhden ihmiskunnan suurista seikkailuista.

  • Haluatko olla luova? Kävele pätkittäin

    Tällainen kävely lisää luovuutta.

    Jos näet ihmisen kävelemässä hassusti pätkittäin, kysymys saattaa hyvinkin olla luovan työn tekijästä työn touhussa. Tutkijat ovat selvittäneet, millainen käveleminen ruokkii parhaiten luovuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Houston, meillä on podcast – He valloittivat Kuun

    Apollo 11 vei ensimmäiset ihmiset Kuuhun.

    50 vuotta sitten, heinäkuussa 1969 ensimmäiset ihmiset laskeutuivat Kuun pinnalle. Podcast-sarja He valloittivat Kuun kertoo heistä, jotka tekivät mahdolliseksi tämän yhden ihmiskunnan suurista seikkailuista.

  • Pakko sanoa, pakko olla hiljaa – ilmastokriisini nyt

    Jos toivoa ei enää ole, kannattaako sitä sanoa ääneen?

    Minua painaa raskas dilemma. Se on ammatillinen ja eksistentiaalinen – jopa henkilökohtainen. Se kuuluu näin: Jos arvelee, että ilmastokatastrofia ei voi enää estää, onko sitä mitään mieltä sanoa ääneen? Olen pohtinut tätä asiaa jo useamman vuoden. Juuri tämä kysymys on pitänyt minut pitkään varsin hiljaisena ilmastonmuutoksen suhteen.

Uusimmat sisällöt - Tiede