Hyppää pääsisältöön

Suomalainen tuotanto ponnisti vientiin 1960-luvulla

Rapalan uistimet, Airamin lamput, Finlaysonin kankaat ja muut suomalaiset tuotteet etsivät 1960-luvulla ponnekkaasti paikkaansa maailman markkinoilta. Suomessa uskottiinkin vankasti kotimaiseen muotoiluun ja tuotantoon.

Levyraadin juontajana sittemmin tutuksi tullut toimittaja Jaakko Jahnukainen esittelee vuonna 1968 valmistuneessa ohjelmassa ison joukon tunnettuja suomalaisyrityksiä. Jokainen niistä panostaa vielä tuossa vaiheessa kotimaiseen tuotantoon ja uskoo vientiin.

Rapalan uistintehdas, josta myöhemmin kasvoi yksi maailman suurimmista uistimien ja kalastustarvikkeiden valmistajista, sai alkunsa Lauri Rapalan kalareissusta. Päijänteellä kaloja narratessaan Lauri Rapala huomasi, että petokalat iskivät erityisen hanakasti kiinni uistimiin, jotka matkivat haavoittuneen kalan vaappuvaa liikettä.

Ensimmäisen uistinmallin Rapala työsti suutarinveitsellä korkkipuusta. Näin syntyneen aihion hän päällysti suklaalevystä saadulla tinapaperilla ja kas – maailman kuuluisin vaappuva uistin oli valmis!

Vuonna 1936 toimintansa aloittanut Rapala on myöhemmin kasvanut kansainväliseksi vientiyritykseksi. Nykyisin (vuonna 2014) Rapala myy vieheitä 140 maahan. Vieheiden tuotanto on 20 miljoonaa kappaletta vuodessa.

Vielä 1960-luvun lopulla, jolloin oheinen ohjelma valmistui, Suomessa oli vahva usko myös kotimaiseen tekstiiliteollisuuteen. Finlaysonin Forssan tehtailla suunniteltiin ja painettiin kauniita puuvillakankaita, joilla maailma oli tarkoitus vallata.

Sittemmin Forssan tehdas ajautui konkurssiin. Finlaysonin tuotanto on kuitenkin muuten jatkunut uudella tuotantorakenteella.

Lamppuja, valaisimia ja termostuotteita valmistava Airam aloitti toimintansa jo vuonna 1921. Yrityksen nimi oli aluksi Suomen Sähkölampputehdas Oy. Yritys jatkaa edelleenkin toimintaansa, mutta osa tuotteista valmistetaan mm. Kiinassa.

Yhtenä yrityksenä ohjelmassa esitellään kuopiolainen Tena-Teollisuus Oy, joka valmistaa autojen istuinsuojuksia, niskatukia ja suojapeitteitä.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto