Hyppää pääsisältöön

Suomalainen tuotanto ponnisti vientiin 1960-luvulla

Rapalan uistimet, Airamin lamput, Finlaysonin kankaat ja muut suomalaiset tuotteet etsivät 1960-luvulla ponnekkaasti paikkaansa maailman markkinoilta. Suomessa uskottiinkin vankasti kotimaiseen muotoiluun ja tuotantoon.

Levyraadin juontajana sittemmin tutuksi tullut toimittaja Jaakko Jahnukainen esittelee vuonna 1968 valmistuneessa ohjelmassa ison joukon tunnettuja suomalaisyrityksiä. Jokainen niistä panostaa vielä tuossa vaiheessa kotimaiseen tuotantoon ja uskoo vientiin.

Rapalan uistintehdas, josta myöhemmin kasvoi yksi maailman suurimmista uistimien ja kalastustarvikkeiden valmistajista, sai alkunsa Lauri Rapalan kalareissusta. Päijänteellä kaloja narratessaan Lauri Rapala huomasi, että petokalat iskivät erityisen hanakasti kiinni uistimiin, jotka matkivat haavoittuneen kalan vaappuvaa liikettä.

Ensimmäisen uistinmallin Rapala työsti suutarinveitsellä korkkipuusta. Näin syntyneen aihion hän päällysti suklaalevystä saadulla tinapaperilla ja kas – maailman kuuluisin vaappuva uistin oli valmis!

Vuonna 1936 toimintansa aloittanut Rapala on myöhemmin kasvanut kansainväliseksi vientiyritykseksi. Nykyisin (vuonna 2014) Rapala myy vieheitä 140 maahan. Vieheiden tuotanto on 20 miljoonaa kappaletta vuodessa.

Vielä 1960-luvun lopulla, jolloin oheinen ohjelma valmistui, Suomessa oli vahva usko myös kotimaiseen tekstiiliteollisuuteen. Finlaysonin Forssan tehtailla suunniteltiin ja painettiin kauniita puuvillakankaita, joilla maailma oli tarkoitus vallata.

Sittemmin Forssan tehdas ajautui konkurssiin. Finlaysonin tuotanto on kuitenkin muuten jatkunut uudella tuotantorakenteella.

Lamppuja, valaisimia ja termostuotteita valmistava Airam aloitti toimintansa jo vuonna 1921. Yrityksen nimi oli aluksi Suomen Sähkölampputehdas Oy. Yritys jatkaa edelleenkin toimintaansa, mutta osa tuotteista valmistetaan mm. Kiinassa.

Yhtenä yrityksenä ohjelmassa esitellään kuopiolainen Tena-Teollisuus Oy, joka valmistaa autojen istuinsuojuksia, niskatukia ja suojapeitteitä.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto