Hyppää pääsisältöön

Teeman Elävä arkisto: Kaikki rauhan asialla

Ydinaseeton pohjola-kyltti ja pieni tyttö sen vieressä.
Ydinaseeton pohjola-kyltti ja pieni tyttö sen vieressä. Kuva: Yle/Pentti Palmu rauhanliikkeet

Kylmä sota saavutti uuden lakipisteensä 1980-luvulla, ja kaikki halusivat olla hyviä ihmisiä rauhan asialla. Teeman Elävä arkisto esittää kolme ohjelmaa ydinsodan pelon huippuvuosilta.

Teeman Elävä arkisto: Rauhan asialla

Lähetykset Teemalla sekä Areenassa
tiistai 3.6. klo 21.55
perjantai 6.6. klo 17.15
Areenassa vain suorana


Toisen maailmansodan jälkeen alkanut kahtiajakautuminen kulminoitui kylmään sotaan, jossa olivat vastapooleina Yhdysvaltojen hallinnoima Nato sekä Neuvostoliiton johtama Varsovan liitto. Suurvallat asettuivat vastatusten lukuisissa kriisipesäkkeissä ympäri maailman, mutta pahimman vakoilu- ja uhitteluvaiheen katsottiin päättyneen 1970-luvulla Vietnamin sodan päättymisen ja ETYK-sopimusten jälkeen.

Jotain kuitenkin meni pahasti pieleen. Suurvaltojen välit alkoivat hyytyä uudelleen. Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin jouluaattona 1979, Ison Britannian pääministeriksi valittiin vuonna 1979 Margaret Thatcher ja Yhdysvaltojen presidentiksi seuraavana vuonna Ronald Reagan; molemmat korostivat antikommunistisia päämääriä ja ottivat tietoista etäisyyttä 1970-luvun liennytykseen.
Vastauksena Afganistanin tapahtumille Reaganin hallinto aseisti Angolan, El Salvadorin, Hondurasin ja Nicaraguan oikeistomielisiä ryhmittymiä ja alkoi keskittää asevoimia Lähi-itään ja päätti sijoittaa ohjuksia Länsi-Saksaan. Keväällä 1983 Reagan nimesi Neuvostoliiton Pahan valtakunnaksi ja lanseerasi Tähtien sota -hankkeen, jolla Yhdysvallat valmistautui torjumaan ydinasehyökkäyksen maassa ja avaruudessa.

Syyskuussa 1983 Neuvostoliitto ampui alas New Yorkista Seouliin lentävän matkustajakoneen, joka loukkasi Neuvostoliiton ilmatilaa arkaluontoisella Sahalinin saarialueella. Samana syksynä Yhdysvallat järjesti NATOn suurimittaisen Able Archer 83 -ydinsotaharjoituksen Keski-Euroopassa. Neuvostoliitto piti lännen ydinasehälyytyksen simulointia aidon ydinaseiskun harjoitteluna.
Kolmannen maailmansodan uhka oli lähempänä kuin kertaakaan Kuuban ohjuskriisin jälkeen.
Rauhanaate levisi kansojen keskuudessa sodan uhkakuvien kasvaessa. Suomessa rauhanaate oli leimautunut perinteisesti vasemmistoryhmien harrastukseksi, mutta 1980-luvun alussa sodan vastustamisesta tuli koko kansan aate: rauhanmasseille osallistuivat eri puolueet, uskontokunnat ja ikäluokat sulassa sovussa. Ydinsodan uhka ja rauhanaate näkyivät myös lehdistössä, kirjallisuudessa, taiteessa ja televisiossa.

Dan Steinbockin ydinsotapamfletti Hetkinen… (1980) herättelee ihmisiä huomaamaan sodan ja tuhon kauhistuttavuutta: sodassa ei ole mitään kaunista, sodan suhteen ei voi olla puolueettomuutta. Tyyli on armoton ja syyllistävä: ”Kukapa meistä ei olisi joukkomurhaaja.” Pikku ohjelman päättävä ydinräjähdystanssi Stevie Wonderin You Haven’t Done Nothingin tahtiin on unohtumaton pala television historiaa.

Kim Weckströmin reportaasi Rauhanjuna (1982) on tallentanut kiertuetta, jolle suomalaiset viihdetaiteilijat, kirjailijat ja muusikot lähtivät huhtikuussa 1982. Ydinaseettoman Pohjolan puolesta matkannut Rauhanjuna pysähtyi Turussa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä, Vaasassa, Oulussa, Rovaniemellä, Torniossa, Kemissä, Joensuussa, Kajaanissa, Outokummussa, Lahdessa, Kuopiossa ja Helsingissä, ja junassa matkaavat artistit puhuivat ja musisoivat kouluissa, sairaaloissa, vankiloissa, turuilla ja toreilla. Laajasta esiintyjäjoukosta ohjelmassa nähdään muun muassa Sinikka Sokka, M.A. Numminen, Pedro Hietanen, Henrik Otto Donner, Pekka Milonoff, Woude, Harri Saksala, Dave Lindholm, Mikko Niskanen, Katri Helena, Matti Inkinen, Märta Tikkanen, Arja Saijonmaa, Hassisen Kone ja Marja Packalen.
Lisäksi reportaasissa tutustutaan Outokummun nuorten rauhatoimintaan.

Rauhan asia ei jättänyt ketään kylmäksi. Elokuvataiteen opiskelija Lauri Harjola, joka myöhemmin on tunnettu nimellä Renny Harlin, teki pienen reportaasin Suomen nuorison polkupyörämarssista ydinaseettoman Pohjolan hyväksi. Pohjolan ydinaseeton vyöhyke NYT (1981) kertoo armottomasti sodankäynnin muuttumisesta ja ydinaseiden tuhovoimasta, ja haastattelee nuoria, jotka osallistuivat yhteispohjoismaiseen mielenilmaukseen. Ohjelman lopussa soi Liisa Tavin Jäähyväiset aseille, johon kiteytyy paljon 1980-luvun alun rauhanenergiaa, joka kyseisen laulun tavoin lähti vastakulttuurista mutta laajeni nopeasti yleisemmälle tasolle.

  • U2, The Clash ja Sting – Ruisrockista on tullut monelle osa oman elämän soundtrackiä

    Ruisrock – 50 kesää meren rannalla -dokumentti Areenassa.

    Kesästä 1970 asti järjestetyllä Ruisrockilla on pitkä ja värikäs historia. Viiden vuosikymmenenkin jälkeen siitä on muodostunut tapahtuma, johon sekä yleisö että artistit palaavat mielellään aina uudelleen. Ruisrock - 50 kesää meren rannalla on uusi Ylen dokumentti, joka kertaa festivaalin historiaa ja antaa äänen myös viidelle artisti-kertojalle, jotka tuovat dokumenttiin omat Ruisrock-kokemuksensa.

  • Gustav Mahlerin sinfoniasarja soi Yle Teemalla läpi kesän

    RSO ja yhdeksän sinfoniaa + yksi keskeneräinen.

    Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt kaikki Gustav Mahlerin kymmenen sinfoniaa juuri päättyvällä kaudella 2018–2019. Teema lähettää kaikki Mahler x 10 -sarjan konserttitallenteet sunnuntai-iltapäivisin 9.6.–11.8.2019. Jokaisen konsertin aluksi Hannu Lintu esittelee soitettavan teoksen.

Yle Teema