Hyppää pääsisältöön

Työ korupajassa on herkkua arkiviikon päälle

Koruliike Paja 31 korumuotoilijat
Koruliike Paja 31 korumuotoilijat Kuva: Yle / Anni Alatalo ville rantala

Paja 31 Helsingin Arkadiankadulla on kolmen nuoren suunnittelijan leikkikenttä – mahdollisuus toteuttaa omaa ammattiaaan. Korumuotoilijat Eva-Kaisa Suominen, Johanna Aarnisalo ja Ville Rantala tekevät arkisin muita töitä ja työskentelevät korumuotoilijoina Paja 31:ssä parissa iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä on yksi pätkätyösukupolven vaihtoehdoista työllistää itsensä ammattiin, johon on saanut koulutuksen tai jota haluaa intohimoisesti tehdä.

- Paja 31 on petausta tulevaisuutta varten. Elämme aikakautta, jossa ikäisemme ihmiset tekevät pätkätöitä, eikä mikään työ – vakituinenkaan – ole varmaa ja kestävää. Me olemme rakentaneet pätkätyöpalettiimme joustavuutta; meillä eivät hommat täysin pysähdy, jos päivätyö loppuu, Ville Rantala kertoo.

- Täysipäiväinen yrittäjyys on byrokraattista ja raskasta, eikä meistä kukaan halunnut sitä vielä.

Päivätyön ohella pyöritettävä yritys vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta antaa mahdollisuuden kehittää konseptia rauhassa. Lisäksi ei tarvitse kitkutella taloudellisesti tai yrittää puristaa yrityksestä kannattavaa liian nopeasti. Menee kuitenkin muutamia vuosia ennen kuin yritys on taloudellisesti kannattava ja asiakaskunta on vakaa.

- Korumuotoilu ei ole ala, joka starttaa niin, että rahaa puskee ovista ja ikkunoista, vaan asiakaskunnan vakiinnuttaminen vie aikaa, Johanna sanoo.

Tavoitteena kaikilla kolmella on, että he voisivat ansaita toimeentulonsa pelkällä korumuotoilulla ja tehdä sitä täysipäiväisesti ja Paja 31 on yksi vaihe matkalla sinne.

- Kun perustimme pajan, mietimme paljon yritysrakennetta. Päädyimme pysyvän ja häilyvän rajamuotoon. Me voimme tehdä toiminimillämme muitakin töitä, koska osakeyhtiö huoltaa tilaa. Tämä yritysmuoto mukautuu ameebamaisesti meidän tarpeisiin, Eva-kaisa kertoo.

Johanna, Ville ja Eva-Kaisa jakavat aloittavan yrittäjän huolet ja taloudelliset riskit. Paja 31 toimintatapaan on sisäänrakennettu tukiverkko taloudellisen pärjäämisen varalle, eikä sido tekijöitä korusepän työhön täyspäiväisesti.

- Jos tämä olisi ainoa työni, olisin taloudellisesti tästä riippuvainen, eikä minulla olisi mitään mahdollisuuksia lähteä joiden kiinnostavien projektien tähden hetkeksi muualle, Ville sanoo.

Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään
Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään Kuva: Yle / Anni Alatalo paja 31
Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään
Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään Kuva: Yle / Anni Alatalo työhuone

Pääomaa tulevaisuutta varten

Korusuunnittelun ammattia on opiskeltu pitkäjänteisesti. Työskentely ensin päivätyössä ja sen jälkeen iltaisin korupajalla on aikaa vievää. Se on silti Johannan, Villen ja Eva-Kaisan mielestä fiksuin vaihtoehto tähän hetkeen. Päivätyö tuo leivän pöytään, mutta korumuotoilu on elämäntapa ja henkireikä arjessa. Jos työhuonetta ei olisi, he tekisivät ja suunnittelisivat koruja joka tapauksessa kotonaan.

- Esittelen itseni automaattisesti kultasepäksi ja yrittäjäksi, enkä aulavartijaksi, Eva-Kaisa kertoo.

- Ajankäytöllisesti tätä voi verrata harrastukseen. Ihmiset käyttävät tunteja päivässä pyöräilyyn tai koiranhoitoon, minulla ei ole harrastuksia, vaan Paja 31 Ville sanoo.

Myös Johanna ja Eva-Kaisa painottavat, että kyse on valinnoista. Eva-Kaisa opiskelee päivätyönsä ja korumuotoilun lisäksi, mutta kertoo säästävänsä aikaa sillä, ettei omista televisiota. Johanna sanoo työn korupajalla antavan energiaa ja olevan siksi palkitsevaa muun elämän kannalta.

- Paja 31 ei tuo välittömästi taloudellista hyötyä kuin esimerkiksi muutaman päivän työskentely vuokrafirmassa. Toisaalta kehitämme tässä osaamisen pääomaa tulevaisuutta varten, Ville miettii.

Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään
Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään Kuva: Yle / Anni Alatalo korupaja

Kolme erilaista tyylisuuntaa ja tiivistä yhteistyötä

Johanna, Eva-Kaisa ja Ville kertovat tekevänsä tiivistä yhteistyötä niin asiakaspalvelussa kuin korusuunnittelussa.

- Korusuunnittelussa puhutaan tuotteesta, joka puhuttelee ihmisen makua. Meitä on tässä kolme suunnittelijaa tarjolla, mikä tarkoittaa, että myös variaatioita tyylisuunnista löytyy, Johanna kertoo.

Johanna, Ville ja Eva-Kaisa ovat energiatasoltaan samankaltaisia, mutta yrityksen perustamisen aikoihin he joutuivat opettelemaan yhteistyötaitoja. He kehittivät erilaisia metodeita vaivattomampaan ja sujuvampaan yhteistyöhön ja innovointiin. Yksi metodeista on yrittää löytää toisen ideasta aina positiivinen puoli.

- Päätimme, ettei toisen idealle saa sanoa ei, vaan aina pitää sanoa joo ja, Johanna sanoo.

- Yritämme jatkaa toisen antamasta ideasta suuntaan, joka itseä miellyttää. Näin syntyy kompromisseja ja kaikki ovat tyytyväisiä, Ville kertoo.

Kaikki kolme kokevat tärkeiksi sen, että kollegat ovat samassa tilassa ja että Paja 31:stä viedään eteenpäin yhdessä.

- On tärkeää päästä keskustelemaan omasta työstä ja saada inspiraatiota myös muilta. Nojaamme toisiimme, Ville pohtii.

- Pienessä työtilassa on oppinut tuntemaan toisten tavan ajatella ja puhua. Yhteistyö vaatii toisen ymmärtämistä, Johanna sanoo.

Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään
Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään Kuva: Yle / Anni Alatalo korun teko
Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään
Koruliike Paja 31 korumuotoilijat työssään Kuva: Yle / Anni Alatalo korun teko
  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.