Hyppää pääsisältöön

Lepakon alku ja loppu

Helsingin legendaarinen Lepakko purettiin 27.11.1999. Sitä ennen se oli nähnyt paljon. Rakennus valmistui maalivarastoksi jatkosodan aikaan 1940. Vuonna 1967 siitä tuli alkoholistien yömaja, Liekkihotelli. Elokuussa 1979 se vallattiin ja siitä tuli elävän musiikin ydistys Elmun päämaja.

Martti Lankelalle Lepakko oli lapsuuden koti. Hänen isänsä oli Suomen väri- ja vernissatehtaan talonmies. Ruoholahti varastoineen ja joutomaineen oli mainio kasvupaikka pienelle pojalle.

Nuorena miehenä töissä varastossa kävi Kauko Hoppu, joka haastattelussaan muistelee sodanjälkeistä aikaa työpaikassaan. Martti Lankela muistaa hyvin myös vieressä, Länsiväylän kupeessa olleen kodittomien hökkelikylän.

Myöhempi nimi "Lepakko" tuli muuten seinissä säilyneestä Suomen väri- ja vernissatehtaan logosta. Siinä oli perhonen, mutta nuoremmille sukupolville se muistutti lepakkoa.

Kun maalivarasto tyhjeni, siitä tuli lyhyen tauon jälkeen asunnottomien alkoholistien suojapaikka ja yömaja, Liekkihotelli. Siellä meno oli hurjaa, suorastaan helvetillistä. Näitä vuosia muistelevat itse Liekkihotelliin ensi asiakkaaksi tullut, myöhemmin siellä työskennellyt Pekka Pietari ja siellä lääkärinä ollut, nuori Marraskuun liikkeen aktiivi Ilkka Taipale.

Näiden Lepakon alkuhistorian muisteluiden lisäksi julkaisemme yli kolme tuntia videomateriaalia Lepakon viimeisiltä päiviltä. Mukana on Remu studiossa, kitaranrakentaja Veijo Wienkoop ja ensimmäistä seinää purkamaan aloittava radioääni Njassa. Lepakossa riitti aktiviista toimintaa viimeisiin hetkiin asti. Videokoosteestamme suurimman osan vie kuitenkin rakennuksen purku. Katto revitään auki ja puskutraktorit ruhjovat talon kumoon.

Kaikki nyt nähtävät haastattelut ja muu materiaali on kuvattu vuonna 1999 seuraavana vuonna ensi-iltansa saaneeseen pitkään dokumenttielokuvaani Lepakko - kahden kerroksen väkeä. Materiaalia on vielä runsaasti, haastattelujakin kymmeniä. Joten palaamme näissä julkaisuissa vielä useasti Lepakkoon.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto