Hyppää pääsisältöön

Skotlanti – siirtomaa omalla saarellaan

Skotlanti ei ole Englantia, eivätkä skotit välttämättä myönnä olevansa edes brittejä. Skottien halulla itsenäisyyteen on vuosisataiset perinteet, jota vahvistaa luonnonrikkauksien hyödyn valuminen saaren eteläosiin.

Vuonna 1977 Erkki Toivasen reportaasissa tutustuttiin Skotlannin itsenäisyyshaaveisiin, talouteen ja kulttuuriin. Skotlanti tuli osaksi Yhdistyneitä kuningaskuntia vuonna 1745, jonka jälkeen skottien elämänmuotoja järjestelmällisesti tuhottiin ja englantilaistettiin. Laajojen metsien tilalle syntyi lammaslaitumia.

Reportaasin haastattelut ovat valitettavasti tekstittämättömiä.

1900-luvulla Glasgow'sta tehtiin Euroopan hienoin teollisuuskaupunki, mutta jo 1970-luvulla raskaan teollisuuden kadottua Thatcherin Britanniasta Glasgow oli slummiutunut. Työläiskorttelit, jotka olivat aikoinaan olleet unelmiakin hienompia olivat enää vain epätoivon ja hyväksikäytön symboli.

Samaan aikaan Skotlannin itärannikolle oli syntynyt uusi uljas öljykaupunki Aberdeen. Valitettavasti vain öljyrahat eivät päätyneet Skotlantiin.

"Olemme siirtomaa, koska tärkeimmät virkamiehemme tulevat Englannista valvomaan alkuasukkaita. Olemme siirtomaa, koska olemme hyvin vauraita öljyn ja kaasun suhteen, mutta viimeisenä 12 vuotena Ison-Britannian hallitus on saanut 525 miljardia markkaa Skotlannista tuomatta itse tänne mitään", kommentoi itsenäisyyttä ajavan Skotlannin itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Gordon Wilson A-studiossa vuonna 1988.

Yleisesti britit tunnetaan eurovastaisina, mutta skotit näkevät Euroopan yhteisön ja unionin avaimena kohti suurempaa itsehallintoa ja irtautumista Yhdistyneesta kuningaskunnasta, selviää Ajankohtaisesta kakkosesta vuodelta 1991.

Tietolaatikko

Vuonna 2013 Yhdistyneiden kuningaskuntien pääministeri David Cameron ilmoitti, että seuraavana vuonna skotlantilaiset pääsevät äänestämään itsenäisyydestään. Siitä, mitä tämä itsenäisyys käytännössä tarkoittaisi ei vielä tuolloin tiedetty. Kansanäänestyksessä 18.9.2014 skotlantilaiset torjuivat itsenäisyyden.

Viisimiljoonainen Skotlanti olisi Suomen veroinen äänenkäyttäjä Euroopassa.

Osittain euromyönteisyyskin on nähtävissä vastalauseena Lontoon politiikalle. Osittain siinä on kyse yhtenäisyydestä, jota skotit tuntevat pohjoismaiden ja Pohjois-Euroopan kanssa.

"Jaamme, erityisesti Suomen ja Norjan kanssa, yhteisen maailmankatsomuksen ja elämäntavan", miettii kansallismielisen puolueen puheenjohtaja William Wolfe vuonna 1977.

Tätä yhtenäisyyttä ei brittien erikoislaatuisuutta ja ykseyttä korostavassa Englannissa skottien mielestä ymmärretä.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto