Hyppää pääsisältöön

Kesäkeittiö: Onkimalla nopeita kalaruokia

Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo onkivat kilpaa järven rannalla sekä valmistavat saaliistaan yksinkertaisia ruokia. Ruokakaloina tällä kertaa kiiski, ahven, lahna, muikku sekä särki, joka on turhaan roskakalan maineessa.

Kiiski on pieni mutta maukas ruokakala ja sen makua on verrattu kuhaan. Pienen kokonsa vuoksi kiiski soveltuu erityisen hyvin kalakeittoihin. Soppaan kokit viskaavat sattumiksi mukaan myös juuri onkimansa lahnat ja ahvenet. Keitosta tukevoittaa kukkakaali sekä sipuli.

Keiton kiehuessa valmistetaan iltapäiväpalaksi pikasuolattuja muikkuja. Varsin yksinkertainen resepti ei vaadi liikoja, muikkujen lisäksi vain merisuolaa — ja paljon. Muikut vain huuhdellaan pikaisesti, jonka jälkeen ne upotetaan suolaan. Kalat saavat muhia kiulussa pari tuntia. Lisämausteena voi halutessaan käyttää tilliä.

Myös paistohalsterin väliin puristettavat särjet on hyvä suolata pari tuntia ennen halstrausta. Kokit lisäävät särkiin vielä hieman pippuria sekä täyttävät ne tillillä. Halsteri on syytä öljytä huolellisesti ennen paistamista, jotteivät kalat pala kiinni ritilään.

"Tämä on oikeastaan hieno kala tämä särki. Tämä Suomen kansa on vain tarpeettoman ronkeleita, kun ne tykkää, että särki ei ole kala eikä mikään", Vanamo puhisee. Kovin ruotoisista kaloista saadaan kuitenkin irrotettua mitä oivinta lihaa, kunhan jaksaa nähdä hieman vaivaa asian eteen.

Kokkien versio perunasalaatista tehdään tietenkin uusista perunoista. Kastikkeena käytetään kermaviiliä, johon lisätään reilusti sinappia. Keitettyjen mukuloiden lisäksi soosiin sotketaan tuoreita kurkkupaloja ja rutkasti ruohosipulia. Salaatti koristellaan vielä lopuksi tomaattilohkoilla.

Teksti: Ville Matilainen

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto