Hyppää pääsisältöön

Kymmenen askelta kesämökin kuistilta

Kesämökkiläisen kannattaa katsoa ympärilleen, sillä luonnossa on vaikka mitä mielenkiintoista. Kymmenen askelta kesämökin kuistilta -sarjassa vuodelta 1991 tutustutaan Suomen luontoon perinteisessä mökkimaisemassa Risto Astikaisen johdolla. Näkökulma aiheeseen on myös ekologinen, kesällä metsään saapuvan ihmisen pitää muistaa myös sujuva yhteiselo ympäristön kanssa.

Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan järveen, joka on tärkeä osa suomalaista kesämökki-idylliä. Järvi on muutakin kuin kalastuspaikka, ja sen hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta. Jaksossa tarkastellaan lähemmin vesistöjen pieneliöitä, kurkistetaan samean järven syvyyksiin vesikiikarilla ja rakennetaan kaloille näköalatorni.

Toisessa jaksossa siirrytään vedeltä maalle, mutta pysytään pikkuruisten mökkinaapureiden parissa. Nyt tongitaan maaperää, josta löytyy lukemattomia määriä hyvin erikokoisia ötököitä. Suurinta osaa ei paljaalla silmällä edes erota, mutta ne ovat tärkeitä elämän kiertokulun kannalta.

Kolmannessa jaksossa tähyillään taivaalle. Mökkeilyn ohessa on mainiosti tilaisuuksia katsella lintujen pesintäpuuhia. Linnunpöntöstä voi tehdä huipputeknologisen virityksen, tai oman mökkinsä seinää voi ehostaa moottorisahalla linnut mielessä. Pöntöt kannattaa myös puhdistaa ennen pesintäkauden alkua, sillä linnut eivät pidä kirppujen seassa elämisestä.

Neljännessä jaksossa seurataan sukupolven vaihtumista eläinmaailmassa. Tutkailun pääkohteena ovat edelleen linnut, nyt seurataan puukiipijän ja telkän poikasten ensiaskeleita. Lintujen liikkeiden mittailuun väkerretään myös kotikutoinen etäisyysmittari.

Viides jakso on omistettu muurahaiselle, tuolle ahkeralle veijarille, joka lienee tuttu jokaiselle. Muurahaisissa on kuitenkin paljon jännää tutkittavaa. Työläisten matkanteko poluilla voi olla yllättävänkin järjestelmällistä. Entä tunnistatko Suomen eri kekomuurahaislajit toisistaan karvoituksen perusteella?

Kuudennessa jaksossa jaetaan neuvoja ekologiseen mökkeilyyn. Minne mökkisi tiskivedet päätyvät? Onko kompostisi oikeasti komposti vai tunkio? Löytyykö tontiltasi henkilökohtainen kaatopaikka? Mitä metsään heitetylle styroksinkappaleelle tapahtuu vuosien kuluessa?

Viimeisessä jaksossa katsellaan metsää satelliittien tuottamien karttojen näkökulmasta, ja jalkaudutaan tutkimaan runkoja tarkemmin. Teknologiasta huolimatta ihmisen aiheuttamat muutokset pitävät huolen siitä, että kartat eivät ole koskaan valmiita, mutta luonto ottaa lopulta omansa takaisin. Suomessa on niin paljon puita, että jokaiselle suomalaiselle riittäisi kelpo metsä, jos puut jaettaisiin tasan

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto