Hyppää pääsisältöön

Ysärikeskustelu keskittyi tunnistamaan homon

Vuonna 1990 toimittaja Elina Pylkkänen kokosi Vanhalle ylioppilastalolle päätoimittaja Hannu Puttosen, opiskelija Heikki Rausmaan, lukiolainen Mikko Roihan ja Setan puheenjohtaja Jorma Hentilän puhumaan miehisestä homoudesta. Ohjelma lähti liikkeelle siitä, mistä homon voi tunnistaa.

Ulkoisesti homoa ei voi tunnistaa, ohjelmassa pääteltiin. Ohjelman vieraat esittelivät itsensä seksuaalisuutensa kautta. Päätoimittaja Puttonen huomauttikin, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hänen täytyi kertoa julkisesti olevansa hetero.

Seuraavaksi ohjelman vetäjä Pylkkänen pohti, missä homot ovat.

Hän oli kuullut, että ravintola-alalla on paljon homoja töissä ja kysyi tätä opintojensa ohella ravintolassa työskentelevältä Rausmaalta aiheesta. Ohjelmaa viekin eteenpäin aiheesta toiseen paljastusmentaliteetti.

Myöhemmin teatteriohjaajana uran luonut Mikko Roiha kertoo olleensa jo yläasteella avoimesti oma itsensä. Hän pohtii, että häntä on suojannut jonkinsortin kylähullun leima, joka on antanut hänelle tilaa ehkä muutoin kapeakatseisessa koulumaailmassa.

"Se oli vain sellainen yksi hieno lisä tähän Mikko Roihan taiteellisuuteen", hän kertoo.

Jo tuolloin puhuttiin tasavertaisesta avioliittolainsäädännöstä ja termi rekisteröity parisuhdekin keskustelussa vilahtaa. Setan puheenjohtaja Hentilän mielestä avioliittolainsäädännön uudistaminen on 1990-luvun suuri tavoite.

Ihan tuo tavoite ei onnistunut, sillä laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan vuonna 2002.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto