Hyppää pääsisältöön

EU:n ja Goldman Sachsin liitto

Goldman Sachsin rakennus New Yorkissa
Goldman Sachsin rakennus New Yorkissa Goldman Sachsin rakennus New Yorkissa Kuva: EPA goldman sachs

EU:lla on häkellyttävän läheiset suhteet yritysmaailmaan. Etenkin kansainväliset pankit ovat niitanneet itsensä niin lähelle unionia kuin ne ovat pystyneet.

Euroopan unionilla on niin paljon valtaa, että suuri joukko ulkopuolisia organisaatioita yrittää vaikuttaa unionin päätöksentekoon. Transparency Internationalin mukaan arviolta kolmella tuhannella lobbausyksiköllä on toimisto Brysselissä.

Yritykset vaikuttavat unionin päätöksentekoon myös niin, että monilla tärkeillä EU-vaikuttajilla on läheiset suhteet suuriin kansainvälisiin yrityksiin, muun muassa pankkeihin.

Yritysten valtaa EU:ssa selvittänyt tietokirjailija-toimittaja David Cronin sanoi MOT:lle, että vaikutusvaltaisin yritys Brysselissä on 
yhdysvaltalainen investointipankki Goldman Sachs.

Goldman Sachsilla ja Yhdysvaltain hallituksella on perinteisesti ollut hyvin läheinen suhde. Pankin johtajat ovat ryhtyneet muun muassa valtiovarainministereiksi ja toisin päin. Vähintään yhtä lähellä virallista päätöksentekoa pankki on EU:ssa.

Mario Draghi
Mario Draghi Mario Draghi Kuva: EPA mario draghi
Vaikutusvaltaisin "goldmanilainen" EU:ssa on tällä hetkellä euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi. Hän toimi pankin tytäryhtiön Goldman Sachs Internationalin toimitusjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana 2002–2005. Goldmanilta Draghi siirtyi Italian keskuspankin johtoon ja sieltä 2011 EKP:n ykköseksi.

Juuri ennen Draghin tuloa Goldmanille pankki auttoi Kreikkaa piilottamaan valtionvelkojaan virallisista tilastoista johdannaissopimusten avulla. Kun piilottelu tuli julki, Draghi kiisti tienneensä asiasta.

Lucas Papademos
Lucas Papademos Lucas Papademos Kuva: EPA lucas papademos
Kreikan pääministeri Lucas Papademos johti maan keskuspankkia, kun Kreikan valtionvelkoja piilotettiin. Papademos ja Draghi ovat opiskelutovereita yhdysvaltalaisesta Massachusetts Institute of Technologysta, josta he valmistuivat taloustieteen tohtoreiksi 1970-luvulla. Papademos johti Kreikan keskuspankkia 1994–2002 ja siirtyi sitten EKP:n varapääjohtajaksi vuoteen 2010 saakka.
Mario Monti
Mario Monti Mario Monti Kuva: EPA mario monti
Mario Monti toimi EU-komission jäsenenä 1995–2004. Sen jälkeen Monti siirtyi Goldman Sachsille neuvonantajaksi, kunnes hänet 2011 nimitettiin Italian pääministeriksi sen jälkeen, kun Silvio Berlusconi erosi varsinkin EKP:n kovan painostuksen seurauksena. Monti toimi pääministerinä vuoteen 2013.

Peter Sutherland
Peter Sutherland Peter Sutherland Kuva: EPA peter sutherland
Goldman Sachs Internationalin hallituksen puheenjohtaja Peter Sutherland työskenteli EU-komissaarina 1985–1989 ja avasi kilpailulle mm. eurooppalaiset tietoliikenne- ja energiamarkkinat. EU:n jälkeen Sutherland johti Maailman kauppajärjestöä WTO:ta. Yhdysvaltain kauppaministerin Mickey Kantorin kerrotaan kehuneen Sutherlandia "globalisaation isäksi".

Karel van Miert toimi EU-komission jäsenenä 1989–1993 ja varapuheenjohtajana 1993–1999. Hän työskenteli Goldman Sachsin kansainvälisten neuvonantajien hallituksessa ainakin vuoteen 2009. Van Miert työskenteli aiemmin myös mm. komission puheenjohtajan Sicco Mansholtin ja varapuheenjohtajan Henri Simonetin avustajana.

Otmar Issing siirtyi Saksan keskuspankin johtokunnasta EKP:n pääekonomistiksi 1998 ja jätti pankin 2006. Hän on työskennellyt Goldman Sachsin kansainvälisten neuvonantajien hallituksessa vuodesta 2006.

"Yritysjohtajat
toimivat luokkana"

David Croninin mukaan yksittäisten yritysten vaikutusvallan selvittelyäkin tärkeämpää on ymmärtää, että "suuryritysten johto toimii luokkana".

"Suuressa määrin he toimivat hallitsevana eliittinä, ja he ovat kietoneet poliitiikantekijät pikkusormensa ympärille", hän sanoi MOT:lle.

Croninin mukaan yrityksiä edustavat lobbaajat ovat laatineet Euroopan unionin tärkeimmät talouspoliittiset tavoitteet.

Hän antaa esimerkiksi kilpailukyvyn, jonka tavoittelu on asetettu Lissabonin sopimuksessa unionin perustavoitteiden joukkoon. Vaikka Yhdysvaltoja pidetään raa'an kapitalistisena maana, edes siellä tällaista, tietynlaisesta talousideologiasta lähtevää tavoitetta ei ole kirjoitettu perustuslakiin.

Kilpailukyky on mukana Lissabonin sopimuksessa, koska "suuryritykset yksinkertaisesti määräsivät EU-maiden hallitukset ja EU-elinten isot pojat tekemään niin", Cronin sanoi.

MOT: EU:n kummisetä
Maanantaina 5.5. klo 20, Yle TV1

Lisää aiheesta

Lähteet