Hyppää pääsisältöön

Evoluutio on läsnä luurankojen kerhossa

Kun luiden ympäriltä poistetaan kaikki muu, jäljelle jäävä luuranko kertoo paljon eläinlajin kehityksestä. Ohjelmassa vuodelta 1967 tutustutaan Helsingin yliopiston eläintieteellisen museon luurankokokoelmaan. Mukana on Suomesta tuttujen eläinten lisäksi myös eksoottisia ja jopa sukupuuttoon kuolleita lajeja.

Ensimmäisessä osassa keskitytään nisäkkäisiin. Oppaana toimii eläintieteen professori Ernst Palmén. Luurankoja esitellään loogisissa ryhmissä, jolloin eri sukulaislajien samankaltaisuus tulee hyvin esiin. Esimerkiksi kissalla ja karhulla on yllättävänkin paljon yhteistä. Hevosen, hirven ja kirahvin asettaminen rinnakkain puolestaan kertoo kolmen toisiaan muistuttavan lajin erilaisista kehityssuunnista.

Norsun luurangolta puuttuu syöksyhampaat, sillä niistä saatava norsunluu on liian kallisarvoista museolle. Palmén mainitsee norsunluuta käytettävän yleisesti koriste-esineisiin, mikä kertoo myös ohjelman ajankohdasta. Norsunluun myynti kiellettiin vasta vuonna 1989, metsästyksen vaarannettua norsujen olemassaolon.

Museon arvokkain luuranko kuuluu kuitenkin stellerinmerilehmälle. Ihminen metsästi suurta hyljettä muistuttavan lajin sukupuuttoon todennäköisesti jo 1700-luvulla. Museolta löytyy myös sukupuuttoon kuolleen luolakarhun kallo.

Simpanssin kohdalla professori Palmén ottaa kantaa tieteen puolesta.

”On olemassa ihmisiä, jotka pitävät meille jollain tavalla alentavana sitä, että olemme apinoiden sukulaisia, mutta sitä me olemme, siitä emme mihinkään pääse. Olisi kuitenkin väärin sanoa, että joku simpanssi tai gorilla olisi meidän esi-isämme, niin asia ei ole, sillä nämä ovat meidän aikalaisiamme. Meillä on yhteiset esi-isät jossakin hyvin kaukana.”

Toisessa osassa vuorossa ovat matelijat, kalat ja linnut. Esiteltävissä luurangoissa nähdään hyvinkin erikoisia rakenteita. Lintujen puolella evoluution eri suunnat näkyvät jälleen mielenkiintoisella tavalla. Pohjimmiltaan samanlaiset luuston osat ovat kehittyneet täysin eri suuntiin lintulajien sopeuduttua erilaiseen elämäntapaan.

Näytille löytyy myös dinosaurus, tosin vain tyrannosauruksen kallon jäljennöksen muodossa.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto