Hyppää pääsisältöön

Mikä siinä koivussa oikein aivastuttaa?

Koivun norkoista leviää siitepölyä.
Koivun norkoista leviää siitepölyä. Kuva: Yle/Risto Salovaara siitepöly

Moni suomalainen aivastelee tähän aikaan vuodesta. Koivun siitepöly on iso riesa, mutta luonnossa siitepölyllä on oma tärkeä tehtävänsä.

Siitepölyn hukkaprosentti on suuri

Siitepölyn tehtävä on pölyttää saman lajin tyttökasvi eli emikasvi. Siitepöly kehittyy heteistä ja leviää emin pinnalle hedelmöittämään emin. Näin syntyy siemeniä varmistamaan jälkikasvua ja lajin olemassaoloa. Allergian kannalta koivu on pahin ja eniten siitepölyä levittävä kasvi.

Koivu on tuulipölytteinen kasvi, jonka siitepölyn on päästävä vapaasti lentämään tuulen mukana ennen kuin lehdet haittaavat niiden leviämistä. Siksi siitepölyä on ilmassa juuri keväällä, kun koivun lehdet eivät ole vielä puhjenneet.

Tuulipölytys on sattuman kauppaa. Mahdollisuudet yhdellä yksittäisellä siitepölyllä löytää kohteensa, emin luottien pinnan, ovat todella vähäiset ja hukkaprosentti on suuri. Ei siis mikään ihme, että koivu antaa kaikkensa tuottaakseen mahdollisimman paljon siitepölyä.

On arvioitu, että yhdessä norkossa syntyy jopa 5 miljoonaa siitepölyhiukkasta. Kun isossa koivussa voi olla 10 000 norkkoa tai enemmänkin, yhdestä puusta voi tulla jopa 50 miljardia siitepölyhiukkasta.

Tämä vuosi on koivun herkkuvuosi

Siitepölyn määrään vaikuttaa meneillään oleva kasvukausi ja edeltävä vuosi. Viime syksy oli lämmin, kasvukausi jatkui lähes lokakuuhun asti eteläisessä Suomessa. Koivu pystyi keräämään valtavan määrän energiaa, jota se nyt käyttää hyödykseen lisääntyäkseen tehokkaasti. Tänä vuonna kasvukausi on päässyt varhain liikkeelle, joten koivulla on nyt hyvät olosuhteet ottaa takaisin viime vuoden tappiot.

Ilmastonmuutos ei tuo uusia aivastuttajia – ainakaan ihan heti

Koivu on pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen kasvi. Jos ilmasto lämpenee, koivun pitäisi kyetä leviämään kohti pohjoista, mikäli olosuhteet muuttuvat sopimattomiksi. Toisaalta koivussa kuten muissakin kasveissa on luontaista muuntelua, miljoonasta siemenestä aina jokin sopeutuu uuteen vallitsevaan tilanteeseen.

Allergikkojen iloksi koivun tapaisia allergian aiheuttajia ei ole ihan heti kärkkymässä Suomen eteläpuolella. Koivun tapainen kasvi ja uusi riesa voisi olla euroopanvalkopyökki, mutta kuluu aikaa ennen kuin se leviää Suomeen. Euroopanvalkopyökki kasvaa Baltian maiden eteläosissa ja Ruotsin Skånessa.

Metsäradion toimittaja Anna-Kaisa Brenner haastetteli Kasvitieteellisen keskusmuseon yli-intendenttiä Henry Värettä.

Lisää aiheesta:
Yle Uutiset: Mies kuvasi poikkeuksellisen tiheän siitepölypilven Suomessa – video
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu

Kommentit
  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?