Hyppää pääsisältöön

Mikä siinä koivussa oikein aivastuttaa?

Koivun norkoista leviää siitepölyä.
Koivun norkoista leviää siitepölyä. Kuva: Yle/Risto Salovaara siitepöly

Moni suomalainen aivastelee tähän aikaan vuodesta. Koivun siitepöly on iso riesa, mutta luonnossa siitepölyllä on oma tärkeä tehtävänsä.

Siitepölyn hukkaprosentti on suuri

Siitepölyn tehtävä on pölyttää saman lajin tyttökasvi eli emikasvi. Siitepöly kehittyy heteistä ja leviää emin pinnalle hedelmöittämään emin. Näin syntyy siemeniä varmistamaan jälkikasvua ja lajin olemassaoloa. Allergian kannalta koivu on pahin ja eniten siitepölyä levittävä kasvi.

Koivu on tuulipölytteinen kasvi, jonka siitepölyn on päästävä vapaasti lentämään tuulen mukana ennen kuin lehdet haittaavat niiden leviämistä. Siksi siitepölyä on ilmassa juuri keväällä, kun koivun lehdet eivät ole vielä puhjenneet.

Tuulipölytys on sattuman kauppaa. Mahdollisuudet yhdellä yksittäisellä siitepölyllä löytää kohteensa, emin luottien pinnan, ovat todella vähäiset ja hukkaprosentti on suuri. Ei siis mikään ihme, että koivu antaa kaikkensa tuottaakseen mahdollisimman paljon siitepölyä.

On arvioitu, että yhdessä norkossa syntyy jopa 5 miljoonaa siitepölyhiukkasta. Kun isossa koivussa voi olla 10 000 norkkoa tai enemmänkin, yhdestä puusta voi tulla jopa 50 miljardia siitepölyhiukkasta.

Tämä vuosi on koivun herkkuvuosi

Siitepölyn määrään vaikuttaa meneillään oleva kasvukausi ja edeltävä vuosi. Viime syksy oli lämmin, kasvukausi jatkui lähes lokakuuhun asti eteläisessä Suomessa. Koivu pystyi keräämään valtavan määrän energiaa, jota se nyt käyttää hyödykseen lisääntyäkseen tehokkaasti. Tänä vuonna kasvukausi on päässyt varhain liikkeelle, joten koivulla on nyt hyvät olosuhteet ottaa takaisin viime vuoden tappiot.

Ilmastonmuutos ei tuo uusia aivastuttajia – ainakaan ihan heti

Koivu on pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen kasvi. Jos ilmasto lämpenee, koivun pitäisi kyetä leviämään kohti pohjoista, mikäli olosuhteet muuttuvat sopimattomiksi. Toisaalta koivussa kuten muissakin kasveissa on luontaista muuntelua, miljoonasta siemenestä aina jokin sopeutuu uuteen vallitsevaan tilanteeseen.

Allergikkojen iloksi koivun tapaisia allergian aiheuttajia ei ole ihan heti kärkkymässä Suomen eteläpuolella. Koivun tapainen kasvi ja uusi riesa voisi olla euroopanvalkopyökki, mutta kuluu aikaa ennen kuin se leviää Suomeen. Euroopanvalkopyökki kasvaa Baltian maiden eteläosissa ja Ruotsin Skånessa.

Metsäradion toimittaja Anna-Kaisa Brenner haastetteli Kasvitieteellisen keskusmuseon yli-intendenttiä Henry Värettä.

Lisää aiheesta:
Yle Uutiset: Mies kuvasi poikkeuksellisen tiheän siitepölypilven Suomessa – video
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto