Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Elämäni ensimmäinen leuanveto – ei vaan kaksi! - Urheilutiedettä, osa 3

Toimittajan leuanvetohaaste, Urheilutiedettä, osa 3
Toimittajan ensimmäiset leuanvedot onnistuivat arvioutua aikaisemmin! Toimittajan leuanvetohaaste, Urheilutiedettä, osa 3 Kuva: Markku Vahtila urheilu

Nyt on aika paljastaa, kauanko minulla, 24-vuotiaalla toimittajanaisella, joka en ollut koskaan ennen kyennyt yhteenkään leuanvetoon, kesti, ennen kuin vedin ensimmäisen leukani.

Valmentajani Tuomas Rytkösen arvio oli, että siihen menisi jopa 6-9 viikkoa. Ensimmäistä artikkeliani kommentoineiden arviot vaihtelivat yhden päivän ja 1,5 kuukauden välillä.

Vastaus on, että tein ensimmäisen leuanvetoni ennen kuin Athletican http://www.parkourakatemia.fi/harjoitusohjelmat/ valmentajani edes ehtivät laatia minulle harjoitusohjelmaa – ja vedin saman tien kokonaista kaksi leukaa peräkkäin!

Tässä on todistusaineisto:

Miten tämä on mahdollista?

Takanani oli siinä vaiheessa kaksi viikkoa omatoimista leuanvetoharjoittelua, jonka aikana olin yrittänyt vähän harjoitella Rytkösen aloittelijoille antamien ohjeiden mukaan. Pääasiassa olin joka ilta treenannut muutaman minuutin leuanvetoa kotonamme olevalla ovenkarmirekillä.

Toimittajan leuanvetohaaste, Urheilutiedettä, osa 3, testit
Tunnelmia Jyväskylän alkutesteistä - toimittaja valmentajien, Tuomas Rytkösen ja Mika Vuoriaisen, silmätikkuna Toimittajan leuanvetohaaste, Urheilutiedettä, osa 3, testit Kuva: Markku Vahtila urheilu

Kuulutuaan tästä Athletican valmentajat muokkasivat hieman harjoitusohjelmaani, sillä tämä muuttunut ”lähtötasoni” oli toki otettava huomioon.

Koska Rytkönen veikkasi alunperin, että 3-5 leuanvetoa olisi ihan hyvä lopputavoite koko 13 viikon treenijaksolle, tuntuu uskomattomalta, että opin kaksi leukaa jo tässä vaiheessa.

Myös jututtamani urheiluun erikoistunut fysioterapeutti Thomas Hellstén veikkasi, että 3 leukaa olisi realistinen lopputavoite koko leuanvetohaasteelleni.

Olin siis aika ällikällä lyöty ja epäuskoinen, kun ensimmäinen leuka tuli jo nyt. Saavutukseni toki ruokki itsetuntoani ja motivaatiotani, mutta mistään yliluonnollisesta tässä ei kuitenkaan ole kysymys.

Herätys, hermo-lihasjärjestelmäni!

Fysioterapeutti Hellstén toteaa, että ensimmäisten leukojeni oppimisessa oli kyse ennen kaikkea hermoston herkistymisestä ja uuden motorisen taidon oppimisesta, eikä lihasvoiman kasvamisesta.

Hermostoni oppi aktivoimaan lihaksiani uusilla tavoilla

”Leuanveto on motorinen taito, joka on oppimisprosessin tulos siinä missä kaikki muutkin taidot”, Hellstén selittää.

Kun täysin kokematon harjoittelija ryhtyy treenaamaan lihaksiaan, niin alussa harjoittelun vaikutukset kohdistuvat nimenomaan hermo-lihasjärjestelmän hermostollisiin ohjausmekanismeihin.

Aivot alkavat siis treenaamisen myötä rekrytoida sellaisia lihasten motorisia yksiköitä käyttöön, joita harjoittelija ei ole aikaisemmin osannut käyttää.

Toisin sanoen lihasvoimani ja -massani eivät tietenkään olleet vielä ehtineet kasvaa tuona parin viikon omatoimisena harjoittelujaksonani, vaan olin vain onnistunut ”löytämään” itsessäni jo ennestään olevia lihaksia ja oppinut aktivoimaan niitä paremmin.

Näin opin ensimmäiset leukani aika vaivattomasti. Seuraavien oppiminen voikin olla jo haasteellisempaa, sillä sitä varten minun pitäisi saada lihaksiini lisää voimaa.

Lihasvoiman kasvu vie aikaa

Leuanveto vaatii ylävartalon lihasten hyvää voimantuottokykyä ja hermotusta. Myös lihasmassalla on merkitystä, vaikkei lihasten koko yksin korreloikaan voiman kanssa, kuten ensimmäisessä Urheilutiede-jutussani todettiin.

Lihasten sisältämien proteiinien, lähinnä aktiinin ja myosiinin, määrän kasvu kuitenkin lisää lihasten voimantuottokykyä. Liikuntafysiologian professori Antti Mero ja liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi Jyväskylän yliopistosta kirjoittavat, että voimaharjoittelun avulla näitä proteiineja sisältävät rakenteet suurenevat, ja saavuttaessaan tietyn koon ne puoliintuvat. Tällöin solujen sisäinen proteiinimäärä kasvaa, ja siten solu kasvaa kokoa eli hypertrofioituu.

Geenit vaikuttavat siihen, miten hyvin voima ja massa tarttuvat lihaksiin

Itse lihassolujen määrä ei kuitenkaan kasva voimaharjoittelun myötä. Lihassolujen määrä on pitkälti perinnöllistä, ja myös se, miten herkästi lihasvoima ja -massa tarttuvat harjoittelijaan, on yksilöllistä.

Teoriassa lihasvoima ja -massa lähtevät kasvamaan jo ensimmäisestä oikein tehdystä voimaharjoituksesta. Käytännössä kehittymiseen vaikuttaa kuitenkin myös esimerkiksi sukupuoli ja oikeanlainen ravinto.

Naiset ovat miehiä heikompia

Terveellä keskivertonaisella kehon painosta on lihasmassaa noin 35 %, kun miehillä vastaava luku on 45%, ja naisiin lihasmassa myös tarttuu miehiä hitaammin.

”Lihastohtori” Juha Hulmi kirjoittaa blogissaan, että parhaimmillaan miesharjoittelijan lihasmassa voi kasvaa harjoittelun alkuvaiheessa 2-4 kertaa viikossa harjoiteltaessa keskimäärin noin 150 grammaa viikossa ja puolisen kiloa kuukaudessa. Naisilla vastaava kasvu on harvinaista, ja ”lihastohtorin” mukaan 3 kilon lihasmassakasvu vuodessa on naiselle jo todella hyvä saavutus.

Jo lihasmassan määrästä voi päätellä, että naiset ovat miehiä heikompia, ja tämä pitää paikkansa tutkimustenkin mukaan. Toisaalta naisten kehon rasvaprosentti on suurempi kuin miesten. Jos voima suhteutetaankin rasvattomaan kehonpainoon, naiset ja miehet ovat yhtä vahvoja alavartalon suhteen, väittää personal trainer Timo Haikarainen blogissaan. Hän kirjoittaa, että ylävartalon suhteen naiset ovat kuitenkin 30-40% miehiä heikompia, jopa rasvattomaan kehonpainoon suhteutettuna.

Haikaraisen tekstistä ilmenee myös, että naisten ja miesten lihasmassan kasvuerojen suurimmaksi syyksi arvioidaan usein miesten korkeammat testosteronipitoisuudet. Toisaalta vaikka naisilla on kehossaan jopa 10 kertaa miehiä vähemmän testosteronia, niin tätä hormonia löytyy myös naisilta, ja sen vaikutukset saattavat olla suhteellisesti suuremmat kuin miehillä.

Hormonit vaikuttavat lihaskasvuun

Toisaalta Haikarainen tuo esille, että myös esimerkiksi treenin aikana vaihtelevat hormonivasteet, estrogeeni-testosteroni -suhteen vaihtelu, geneettiset erot sekä psyykkiset tekijät, kuten aggressiivisuus ja harjoitusmotivaatio, saattavat vaikuttaa naisten ja miesten välisiin lihaskasvun eroihin.

Lisäksi harjoittelun alkuvaiheessa lihasmassa saattaa kasvaa naisilla yhtä nopeasti kuin miehilläkin, jos harjoittelu on riittävän intensiivistä. Tämä voi johtua Haikaraisen löytämien lähteiden mukaan siitä, että kasvualttiimmat II-tyypin nopeat lihassolut ovat harjoittelemattomilla naisilla pienempiä kuin harjoittelemattomilla miehillä, jolloin niistä löytyy enemmän kasvuvaraa.

Toisaalta kun harjoittelussa edetään pidemmälle, naisilla tulevat lihaskasvun rajat nopeammin vastaan kuin miehillä. Myös ”lihastohtori” mainitsee, että lihasten kasvu on usein suurinta muutamana ensimmäisenä harjoittelukuukautena, jonka jälkeen se tasoittuu.

Suotuisat geenit ja motivaatiota

Minun harjoittelujaksoni on tasan kolme kuukautta, joten pitäisi teoriassa pystyä harjoittelemaan melko nousujohteisesti koko tuon ajan.

Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti hermotusta, lihasmassaa ja energia-aineenvaihduntaa

Leuanvetohaasteeni tarkoituksena ei kuitenkaan ole lihasmassan maksimaalinen kasvatus, vaan kuten valmentajani asian ilmaisevat, niin ”hermotuksen, lihasmassan kuin energia-aineenvaihdunnan harjoittaminen".

Fysioterapeutti Thomas Hellstén totesi, että naiselle jo kolme leuanvetoa on hyvä suoritus. Koska jo nyt pystyn vetämään kaksi leukaa, niin uskaltaisin väittää, että heinäkuun loppuun mennessä rikon valmentajieni ennustaman 3-5 leuan tavoitteen kevyesti – jos vain geenini ovat minulle suotuisat ja lihaksiini tarttuu helposti voimaa ja kenties vähän massaakin kaupan päälle.

Motivaatiosta ei ainakaan tällä hetkellä ole puutetta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • GMO karkasi laboratoriosta - oranssien petunioiden joukkotuho alkoi Suomesta

    Muuntogeenisiä kasveja kasvoi Helsingin ytimessä vuosia.

    Monet kokevat geenimuunnellut (GM) kasvit pelottavina. Pahimmissa painajaisissa laboratoriosta karkaa GMO, joka aiheuttaa jotain hallitsematonta ja ennalta-arvaamatonta! Mitä jos kertoisin, että laboratorioista on oikeasti karannut GM-kasveja? Mitä jos kertoisin, että niitä kasvoi Helsingin ytimessä vuosien ajan?