Hyppää pääsisältöön

Sukellus sammakoiden maailmaan - yksi hienoimmista luontokokemuksista

Rupisammakoita ja nauhamaista kutua sammakkolammessa.
Rupikonnia kutupuuhissa. Rupisammakoita ja nauhamaista kutua sammakkolammessa. Kuva: Copyright Pekka Tuuri rupisammakot

Sammakkolammella Vantaalla vesi on huhti-toukokuun vaihteessa vielä kylmää. Ulos luontoon –sarjan toimittaja Minna Pyykkö valmistautuu elämänsä sukellusretkelle.

Veden alla kuvaaja on kuin jättiläisnaaras

Minna Pyykkö seisoo kuivapuku päällä valmiina sukeltamaan.
Minna ensimmäistä kertaa kuivapuvussa valmiina sukeltamaan. Minna Pyykkö seisoo kuivapuku päällä valmiina sukeltamaan. Kuva: Yle/Markku Sipi kuivapuku
Snorkkeli kasvoilla ja kuivapuku päällä Minna kahlaa sammakkolampeen vedenalaiskuvaaja Pekka Tuurin kanssa. Varovasti, jotta lammikon vesi pysyy kirkkaana.

Pekka on kuvannut samalla paikalla monena keväänä niin tavallisia sammakoita, rupikonnia, viitasammakoita kuin vesiliskojakin. Hän valmistaa Minnaa tulevaan koitokseen kertomalla hienoista luontoelämyksistään, kuinka sammakot ovat kiipeilleet kameran päällä ja kuinka niiden räpylöitä on viuhtonut Pekan suussakin.

Pekka kertoo, että sammakot saattavat arastella rannalla olijaa, mutta vedessä tilanne muuttuu; kelluvaa kuvaajaa sammakot eivät pelkää.

Minna ja Pekka asettuvat veteen kontalleen, valmiina huijaamaan vedessä talvehtivia koirassammakoita, jotka odottelevat maakoloistaan lampeen kutemaan saapuvia naaraita. Huomio rupisammakot, kuivapukuiset jättiläsnaaraat saapuvat!

Minna Pyykkö ja Pekka Tuuri sukeltavat sammakkolammessa.
Minna ja Pekka kelluvat lammessa. Minna Pyykkö ja Pekka Tuuri sukeltavat sammakkolammessa. Kuva: Yle/Markku Sipi sammakkolampi

Rupikonna tarttui Minnaa sormesta

Lammen vesi on kirkasta ja matalaa, maksimisyvyys on vain 50 cm, kun Minna ja Pekka kelluvat pinnalla snorklaamassa. Minna saa kameran käteensä, koipia vilisee sinne tänne, rohkeimmat sammakot kurkistavat suoraan kameran linssiin.

Rupikonnamaailmassa mulla oli selvästi vientiä.
Yksi rupikonna on niin kovasti kututuulella, että se tarttuu Minnaa etusormesta eikä irrota otettaan, vaikka kilpakosijoitakin ilmaantuu paikalle. "Rupikonnamaailmassa mulla oli selvästi vientiä", Minna kommentoi tapausta Ulos luontoon -sarjan Facebook-sivulla.
Minna Pyykkö sukeltaa sammakkolammessa. Rupikonnat ovat tarrautunut Minnan sormeen kutemaan.
Rupikonna ihastui Minnan sormeen. Minna Pyykkö sukeltaa sammakkolammessa. Rupikonnat ovat tarrautunut Minnan sormeen kutemaan. Kuva: Copyright Pekka Tuuri rupisammakot
Rupikonna tarrautui Minna Pyykön sormeen.
Sitkein rupikonna pysytteli Minnan sormessa teetauollakin. Rupikonna tarrautui Minna Pyykön sormeen. Kuva: Yle/Markku Sipi sammakot

Rupikonnien kutupuuhat ovat kuvausten aikaan parhaimmillaan. Pekka onnistuu kuvaamaan jopa viisi pariskuntaa ihan pienellä alueella. Veden alla näkyy myös paljon rupikonnien nauhamaista kutua kaatuneiden puiden oksissa.

Sammakoiden vedenalaiskuvauksesta kiinnostuneille Pekka antaa vinkin: kannattaa kuvata rupikonnia, mieluummin kuin tavallisia sammakoita, sillä rupikonnat kutevat syvemmässä vedessä kuin sammakot. Ne ovat myös pelottomampia kuin tavalliset sammakot, jopa uteliaita.

Kuivapuku ei ollut aivan nimensä veroinen

Rannalle nousee mutainen mutta onnellinen Minna. Sukellus sammakkolampeen oli ihmeellinen elämys, jota Minna ei tule unohtamaan koskaan. "Se oli varmaan yksi hienoimmista asioista mitä olen koskaan päässyt kokemaan Suomen luonnossa.", Minna toteaa.

Se oli varmaan yksi hienoimmista asioista mitä olen koskaan päässyt kokemaan Suomen luonnossa

Sukellus otti kuitenkin veronsa. Minnan kuivapuku oli aivan liian iso eikä siksi pitänyt vettä. "Se oli ainakin kokemuksen opetus, että kuivapuku täytyy kyllä käydä testaamassa itse etukäteen.", Minna kertoo ja jatkaa: "Vettä kertyi vähitellen vähän huomaamattani niin että muutuin ilmapallosta vesipalloksi."

Jossain vaiheessa Minna huomasi, että liikkuminen oli hankalaa eikä oikea jalkaterä pysynyt enää paikallaan vaan oli venynyt valtavaksi vesipussiksi, joka viipotti jossain kaukana pesässä. Kylmä ehti tulla, kuvaukset kestivät toista tuntia, eikä Minna meinannut lopulta päästä rannalle omin voimin. Rannalla puvusta tyhjennettiinkin sitten parisen litraa vettä. Kuvausten jälkeisenä yönä Minna kertoo nähneensä unta rupikonnista. (Katso video kohdasta 16min 18s.)

Aiheesta lisää:
Minna Pyykön maailma: Sammakoiden kevät
Rupikonnien elämänrytmi on kiireetön
Sammakko ja sen kehitys

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto