Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset kesämökkihöperöt

Kesämökkeily oli 1960-luvulla kansanomaistunut melkoisesti vuosisadan alun harvojen herrojen harrastamasta huvilalomailusta. Vaikka mökkeily yleistyi, olivat suomalaiset kaikkea muuta kuin valmiita tinkimään kesäasumisen pääperiaatteista, kuten omasta reviiristään.

Vuoden 1969 Mökkihöperöt-ohjelmassa pääteltiin, että kaupungistumisesta johtuva, kiihtynyt elämäntahti oli merkittävä syy sille, että suomalaiset kirmasivat kesäisin sankoin joukoin takaisin luonnon helmaan. Ohjelmassa kesäisiä kaupunkeja kuvaillaan "tukalina" ja "automaattikoneiden pakkotahdittamina" paikkoina.

Toinen selitys mökkeilyinnolle oli maalta kaupunkeihin muuttaneiden ihmisten halu palata juurilleen. Lisäksi mökkilomailu oli verraten halpaa huvia.

Mökkibuumin katsotaan Suomessa käynnistyneen 1920–40-lukujen aikana. Mökkeilijöiden kerrotaan kelpuuttaneen kesäasumisikseen jopa pahvista kyhättyjä hökkeleitä tai hylättyjä linja-autojen kuomuja. Vuonna 1969 tällaiset viritelmät olivat kuitenkin jo harvinaisia.

Keskiluokkaisen mökin kustannuksiksi arvioitiin halvimmillaan 20 000 markkaa, tontteineen kaikkineen. Ohjelmassa ei unohdeta pohtia lisääntyvän mökkeilyn vaikutuksia luontoon. Myöskään mökkitonttien kaavoituskysymykset eivät olleet yksiselitteisiä.

Mitä suomalaiset sitten mökkeilystä hakivat? Oma rauha lienee aina ollut se tärkein elementti.

Ohjelmassa tarkastellaankin mökkeilijöiden reviirinpuolustuskeinoja, esimerkiksi kieltotauluja, joita ihmiset pystyttivät tonteilleen yksityisyytensä vahvistukseksi. Lain voimaa ei tosin voitu pelkillä tauluilla saavuttaa, ohjelmassa muistutetaan. Jokamiehen oikeudet ja vakiintuneet maan tavat olivat ajoittain ristiriidassa yksityisyyttä tavoittelevien unelmien kanssa.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto