Hyppää pääsisältöön

Suomi 1899 - Ukraina 2014

Helmikuun manifesti. Helmikuun manifestin allekirjoitustilaisuus. Konstantin Pobedonostsev, keisari Nikolai II, Aleksei Kuropatkin, Vjatseslav von Pleve (Plehwe) ja Suomen kenraalikuvernööri Nikolai BOBRIKOV. Kuvattu: 1.1.1899
Helmikuun manifestin allekirjoitustilaisuus. K.Pobedonostsev, Kuropatkin, Plehwe, Suomen kenraalikuvernööri Helmikuun manifesti. Helmikuun manifestin allekirjoitustilaisuus. Konstantin Pobedonostsev, keisari Nikolai II, Aleksei Kuropatkin, Vjatseslav von Pleve (Plehwe) ja Suomen kenraalikuvernööri Nikolai BOBRIKOV. Kuvattu: 1.1.1899 Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat; Historian kuvakokoelma päivän mietelause

Helmikuussa 1899 Venäjän Keisari Nikolai Toinen antoi Suomelle manifestin. Siinä Venäjä vaati Suomelta parempaa kuuliaisuutta Venäjälle. Sen katsottiin silloin rajoittavan Suomen autonomiaa. Siitä alkoi ensimmäinen sortokausi, jonka turvin kenraalikuvernööri Bobrikov ryhtyi toimiin sulauttaakseen Suomen armeijan Venäjän armeijaan.

Siihen kuului myös Venäjän kielen aseman parantaminen. Manifesti oli suomalaisille kuin salassa valmisteltu vallankaappaus Suomen perustuslakia vastaan. Manifestin konkreettisin vaikutus oli vuonna 1901 säädetty asevelvollisuuslaki.
Kun manifesti julkistettiin Helsinkiin oli kerääntynyt tuhansia ihmisiä Senaatintorille.

Manifestin vastineeksi Suomessa kerättiin Suuri adressi. Vajaassa kahdessa viikossa adressin oli allekirjoittanut yli 500.000 suomalaista. Lähetystö vei adressia maaliskuussa Venäjän keisarille, joka kuitenkin kieltäytyi vastaanottamasta lähetystöä. Viiden vuoden päästä kenraalikuvernööri Bobrikovin toimet olivat raivostuttaneet suomalaiset niin, että Eugen Schauman ampui hänet kesäkuussa.
Ylen Radio 1:n päivän mietelauseissa palautetaan mieliin 7.-8.5. helmikuun manifesti ja Suuri adressi.

Helmikuun manifesti
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja
annettu Pietarissa, 3/15 p:nä Helmikuuta 1899.
Jäljennös.

Tsaari Nikolai II
Tsaari Nikolai II Tsaari Nikolai II Kuva: Unknown tsaari nikolai 2.

Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari. Suomen Suuriruhtinas y.m., y.m., y.m. Teemme kaikille uskollisille alamaisillemme tiettäväksi: Suomen Suuriruhtinaanmaalla, joka tämän vuosisadan alusta alkaen on osa Venäjän Keisarikuntaa, on muistossa Autuaan Keisari Aleksander Siunatun ja Hänen Korkeitten Jälkeläistensä jalomielisellä suostumuksella sisälliseen hallintoonsa ja lainsäädäntöönsä nähden erityiset laitokset, jotka ovat sovitetut maan elämänolojen mukaan.

Mutta katsomatta niihin paikallisiin lainsäätämisasioihin Suomessa, jotka johtuvat maan omituisesta yhteiskuntalaitoksesta, syntyy valtakunnan hoidossa muitakin Suomenmaata koskevia lainsäätämiskysymyksiä, joita eivät, siihen nähden että ne ovat likeisessä yhteydessä yleisten valtakunnanetujen kanssa, Suuriruhtinaskunnan laitokset yksinomaan voi käsitellä. Näitten asiain ratkaisemistavasta ei voimassa oleva lainsäädäntö sisällä mitään määrätyitä ohjeita ja niitten puute on aikaan saattanut melkoisia haittoja.

Näitten haittojen poistamiseksi olemme Me, alati pitäen huolta kaikkien uskollisten alamaistemme hyödystä ilman eroitusta, nähneet hyödylliseksi voimassa olevain asetusten täydentämiseksi ja asianomaisten Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan laitosten noudatettavaksi säätää vankan ja järkähtämättömän järjestyksen, jonka mukaan niitten tulee toimia yleisiä valtakunnanlakeja valmistaessaan ja antaessaan.

Pysyttäen voimassaan ja vaikutuksessaan noudatettavana olevat määräykset semmoisten paikallisten asetusten antamisesta, jotka yksinomaan tarkoittavat Suomenmaan tarpeita, olemme Me myöskin katsoneet tarpeelliseksi pidättää Itsellemme oikeuden tarkemmin määrätä Keisarikunnan yleisen lainsäädännön esineet.

Sitä tarkoitusta varten olemme Me Korkeimmanomakätisesti vahvistaneet yhtaikaa tämän kanssa julistetut Perussäännökset niitten lakien valmistamisesta, tarkastamisesta ja julkaisemisesta, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna.

Niinkuin Kruunatuista Esi-isistämme on Meistäkin maan mitä likeisin yhdistys Keisarikunnan kanssa Suomen vaurastumisen ehtoja. Venäjän Vallan turvissa ja voimakkaana sen suojeluksen kautta on Suomenmaa melkein kokonaisen vuosisadan kuluessa lakkaamatta edistynyt rauhallisen kehityksen tiellä ja Meille on ollut mieluista valtiosäätyjen äskettäin antamista vakuutuksista nähdä että rakkauden tunto Meitä ja Venäjää kohtaan on virkeä Suomen kansan sydämessä.

Me luotamme siihen että varsinaisen lain vakaviin määräyksiin perustuva yhdysvaikutus Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinaanmaan laitosten välillä niissä lainsäätämisasioissa, jotka koskevat niitten keskinäisiä etuja, on vielä enemmän turvaava Venäjän Valtakunnan todellista hyötyä ja etuja.

Annettu Pietarissa 3 päivänä Helmikuuta vuonna Kristuksen syntymästä tuhatkahdeksansataa ja yhdeksänkymmentäyhdeksän sekä Hallituksemme viidentenä.

Alkukirjoituksen alle on Keisarillinen Majesteetti Korkeimmanomakätisesti kirjoittanut:
"NIKOLAI."

Suuri adressi
"Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Helmikuun manifesti. Helmikuun manifestia vastustava Suomen kansan suuri adressi keisari Nikolai II:lle. Adressi sidottuna 26 niteeksi, mies nidepinon vierellä. Kuvausaika 1899
Helmikuun manifesti. Helmikuun manifestia vastustava Suomen kansan suuri adressi keisari Nikolai II:lle. Adressi sidottuna 26 niteeksi, mies nidepinon vierellä. Helmikuun manifesti. Helmikuun manifestia vastustava Suomen kansan suuri adressi keisari Nikolai II:lle. Adressi sidottuna 26 niteeksi, mies nidepinon vierellä. Kuvausaika 1899 Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat; Historian kuvakokoelma keisari nikolai ii

Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri Il ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myöskin Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla v. 1899.
Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla v. 1899. Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla v. 1899. Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:SuuriLahetysto1899.jpg sortokausi

Kaikkein armollisin Keisari!

Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluesa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet eroittamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenldn ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämmistämme karkoittaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua."

Yle Elävä arkisto: Suuri lähetystö sortovaltaa vastaan
Yle Elävä arkisto: Vihattu tsaari Nikolai II vieraili Helsingissä 1915

Yle aamu-tv: Millainen mies oli viimeinen tsaari, Nikolai II? Esitetty TV 1 7.9.2010

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri