Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen maailmansota syttyy

Venäläisen ja saksalaisen maavoimien sotilaan asut
Venäläisen ja saksalaisen maavoimien sotilaan asu 1914. Kuva: Enni Pesu, Yle. Venäläisen ja saksalaisen maavoimien sotilaan asut Kuva: Enni Pesu, Yle. sotilaat,vaatteet,Venäjä,Saksa

Sarajevon laukaukset kesäkuussa 1914 käynnistivät tapahtumaketjun, joka johti ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan uskottiin aluksi kestävän vain muutamia kuukausia.

Tietolaatikko

  • Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914 - 1918.
  • Sodan osapuolet jakautuivat keskusvalloiksi ja ympärysvalloiksi.
  • Suurimmat taistelut käytiin Euroopassa, mutta sota laajeni Lähi-itään, Afrikkaan, Atlantille ja Tyynellemerelle. Yhdysvallat liittyi sotaan tukemaan ympärysvaltoja huhtikuussa 1917.

Sodan taustalla on monia tekijöitä mm. valtioiden kilpailu valta-asemasta Euroopassa, samoin kilpailu siirtomaista ja kilpavarustelu.  Lisäksi valtiot olivat  liittoutuneet keskenään ja myös nämä liittoutumat johtivat sotaan.

Ensimmäinen nykyaikainen sota

Ensimmäinen maailmansota oli monessa suhteessa ensimmäinen nykyaikainen sota. Sodan aikana otettiin käyttöön useita uusia aseita ja aselajeja. Asekauppiaat häärivät innokkaina eri Euroopan maissa.

Sukellusveneet ja lentokoneet laajensivat ensimmäistä kertaa sodan kauaksi varsinaisista rintamalinjoista. Rintamataisteluissa maavoimia uhkasivat uudet vaarat:  panssarivaunut, liekinheittimet ja taistelukaasut. Tykistö, kranaatinheittimet ja konekiväärit olivat entistä tehokkaampia ja aiheuttivat suuria miehistötappioita.

Venäjä mukaan sotaan

Röyhkeille slaaveille oli annettava opetus. Itävalta-Unkarin keisari julisti sodan Serbialle 28.7. Saksa tuki ja itse asiassa oli vahvasti vaikuttanutkin asiaan.

Pietarissa keisari, ministerit ja kenraalit päättivät, että Serbiaa ei jätetä yksin. Yhteinen slaavilainen kansanheimo, uskonto, perinteet ja valtiolliset edut olivat vaarassa. Venäjä julisti sodan puolestaan Itävalta-Unkarille.

Kun Venäjä lähti mukaan sotaan, myös Suomi julistettiin sotatilaan 31.7.1914. Vaikkei maailmansota niin suoraan vaikuttanutkaan maahamme kuin emämaa Venäjään, sotasensuuri, rajoitukset ja kiellot tulivat täälläkin voimaan.

Tieto alkaneesta sodasta kiiri nopeasti Suomeenkin sekä virallisesti kenraalikuvernöörin kautta että lehdistön kautta. Kuuntele sodan alun tunnelmista Helsingissä:

Kenraalikuvernööri Seyn yhteiskuvassa kenraalikuvernöörin kanslian henkilökunnan kanssa. Seyn oli kenraalikuvernöörinä vuosina 1909-1917.Kuva: Museovirasto.

Kenraalikuvernööri Seyn yhteiskuvassa kenraalikuvernöörin kanslian henkilökunnan kanssa. Seyn oli kenraalikuvernöörinä vuosina 1909-1917. Kuva: Museovirasto.Kenraalikuvernööri Seyn yhteiskuvassa kenraalikuvernöörin kanslian henkilökunnan kanssa. Seyn oli kenraalikuvernöörinä vuosina 1909-1917.Kuva: Museovirasto.
Sotasensuuri toiminnassa sodan alussa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.

Sotasensuuri toiminnassa sodan alussa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.Sotasensuuri toiminnassa sodan alussa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.
Ilmalaiva/kaasupallo ja sotilaita Santahaminassa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.

Ilmalaiva/kaasupallo ja sotilaita Santahaminassa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.Ilmalaiva/kaasupallo ja sotilaita Santahaminassa vuonna 1914. Kuva: Museovirasto.

Koonnut: Mirja Holste

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Yhdeksän kysymystä ja vastausta työtodistuksista.

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?