Hyppää pääsisältöön

Brasiliassa toivottiin parempaa huomista 1980-luvulla

Brasilian pitkäaikainen sotilasdiktatuuri oli väistymässä vuonna 1984, kun Ajankohtainen kakkonen vieraili maassa. Köyhyyden ja ihmisoikeusongelmien vaivaamassa maassa kaivattiin muutosta. Vaalien keskellä oltiin varovaisen toiveikkaita.

”Kahvia, virvokkeita ja marihuanaa. Tämä on sitä Brasiliaa jonka kaikki tuntevat. Turistien Brasilia alkaa täältä Copacabanalta, Rio de Janeiron maailmankuululta hiekkarannalta. Turistien Brasilia on kymmeniä kilometrejä pitkä. Siihen kuuluu uimarantoja, sambaa, ilonpitoa ja karnevaaleja. Silti se on vain parisataa metriä leveä. Se toinen Brasilia, ja kolmas ja seitsemäs alkaa vain kivenheiton päästä.”

Nämä muut Brasiliat muodostavat valtavan kokoisen alueen, jossa erot elintasossa ovat suuret. Ohjelman alussa nähdyn matkaesitteiden Brasilian läheltä löytyy myös kukkulalle rakennettu favela, slummi.

Maan hallinto on yleensä halunnut purkaa arvokkaita tontteja vallanneet favelat, mutta Rio de Janeirossa faveloita ryhdyttiin kehittämään paremmiksi paikoiksi asua. Asunnot viemäröidään, jätehuoltoa järjestetään ja katuja päällystetään. Tämä on Brasiliassa poikkeuksellista, ja kyseessä onkin osavaltion uuden kuvernöörin toimenpide, muualta ei ole tullut tukea.

Kohti kansanvaltaa

Vuonna 1984 sotilashallinnon nimittämä presidentti oli väistymässä demokraattisesti valitun tieltä. Vaalikampanjat olivat käynnissä.

”Brasilian sotilaat pelkäävät joutuvansa tilille teoistaan. Sen takia he mieluummin antavat hallituksen siviileille, siitä he saavat vain kiitosta kansalta”, sanoo vasemmistolaisen työväenpuolueen edustaja Sonia da Silva Martins.

Ajankohtainen kakkonen tapaa vaalien suosikin Tancredo Nevesin, jota kuvaillaan mieheksi, joka ei ole koskaan vastustanut mitään, vaikka edustaa oppositiota vaaleissa. Nyt on hän muutoksen mies.

”Haluamme muuttaa maassamme vallitsevat epäinhimilliset yhteiskunnalliset olot. Tarvitsemme uuden perustuslain ja ennen muuta sosiaalista oikeudenmukaisuutta”, Neves sanoo.

Valittiin vaaleissa kuka tahansa, kaikki eivät usko suuriin muutoksiin esimerkiksi työläisten oikeuksissa. Ohjelmassa vieraillaan sokeriruokoplantaaseilla, joilla monet työntekijät ovat suuryhtiöiden orjien asemassa. Toisaalla Cubataon kaupungissa teollisuuden saasteet vaarantavat asukkaiden hengen.

Kirkko oppositiossa

Sotilasvallan aikana suurin vastavoima on ollut vahvassa asemassa oleva katolinen kirkko.

”Emme me ole tahtoneet oppositioon, mutta 20 vuotta kestäneen sotilashallinnon aikana kirkosta tuli ainoa oppositio, sillä se oli ainoa järjestelmä, joka saattoi puhua vapaasti ja puhui”, kertoo Sao Paulon arkkipiispa Paulo Evaristo Arns.

Arkkipiispan mukaan kirkko haluaa olla rakentamassa uutta yhteiskuntaa kansan kanssa.

”Latinalaisen Amerikan muutos alkaa juuresta, ei latvasta.”

Muutosta tapahtuikin. Tancredo Neves voitti odotetusti vaalit, mutta sairastui vakavasti ennen virkaan astumistaan. Hänet korvasi varapresidentti José Sarney, jonka johdolla Brasilia sai uuden demokraattisemman perustuslain vuonna 1988.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.