Hyppää pääsisältöön

Brasiliassa toivottiin parempaa huomista 1980-luvulla

Brasilian pitkäaikainen sotilasdiktatuuri oli väistymässä vuonna 1984, kun Ajankohtainen kakkonen vieraili maassa. Köyhyyden ja ihmisoikeusongelmien vaivaamassa maassa kaivattiin muutosta. Vaalien keskellä oltiin varovaisen toiveikkaita.

”Kahvia, virvokkeita ja marihuanaa. Tämä on sitä Brasiliaa jonka kaikki tuntevat. Turistien Brasilia alkaa täältä Copacabanalta, Rio de Janeiron maailmankuululta hiekkarannalta. Turistien Brasilia on kymmeniä kilometrejä pitkä. Siihen kuuluu uimarantoja, sambaa, ilonpitoa ja karnevaaleja. Silti se on vain parisataa metriä leveä. Se toinen Brasilia, ja kolmas ja seitsemäs alkaa vain kivenheiton päästä.”

Nämä muut Brasiliat muodostavat valtavan kokoisen alueen, jossa erot elintasossa ovat suuret. Ohjelman alussa nähdyn matkaesitteiden Brasilian läheltä löytyy myös kukkulalle rakennettu favela, slummi.

Maan hallinto on yleensä halunnut purkaa arvokkaita tontteja vallanneet favelat, mutta Rio de Janeirossa faveloita ryhdyttiin kehittämään paremmiksi paikoiksi asua. Asunnot viemäröidään, jätehuoltoa järjestetään ja katuja päällystetään. Tämä on Brasiliassa poikkeuksellista, ja kyseessä onkin osavaltion uuden kuvernöörin toimenpide, muualta ei ole tullut tukea.

Kohti kansanvaltaa

Vuonna 1984 sotilashallinnon nimittämä presidentti oli väistymässä demokraattisesti valitun tieltä. Vaalikampanjat olivat käynnissä.

”Brasilian sotilaat pelkäävät joutuvansa tilille teoistaan. Sen takia he mieluummin antavat hallituksen siviileille, siitä he saavat vain kiitosta kansalta”, sanoo vasemmistolaisen työväenpuolueen edustaja Sonia da Silva Martins.

Ajankohtainen kakkonen tapaa vaalien suosikin Tancredo Nevesin, jota kuvaillaan mieheksi, joka ei ole koskaan vastustanut mitään, vaikka edustaa oppositiota vaaleissa. Nyt on hän muutoksen mies.

”Haluamme muuttaa maassamme vallitsevat epäinhimilliset yhteiskunnalliset olot. Tarvitsemme uuden perustuslain ja ennen muuta sosiaalista oikeudenmukaisuutta”, Neves sanoo.

Valittiin vaaleissa kuka tahansa, kaikki eivät usko suuriin muutoksiin esimerkiksi työläisten oikeuksissa. Ohjelmassa vieraillaan sokeriruokoplantaaseilla, joilla monet työntekijät ovat suuryhtiöiden orjien asemassa. Toisaalla Cubataon kaupungissa teollisuuden saasteet vaarantavat asukkaiden hengen.

Kirkko oppositiossa

Sotilasvallan aikana suurin vastavoima on ollut vahvassa asemassa oleva katolinen kirkko.

”Emme me ole tahtoneet oppositioon, mutta 20 vuotta kestäneen sotilashallinnon aikana kirkosta tuli ainoa oppositio, sillä se oli ainoa järjestelmä, joka saattoi puhua vapaasti ja puhui”, kertoo Sao Paulon arkkipiispa Paulo Evaristo Arns.

Arkkipiispan mukaan kirkko haluaa olla rakentamassa uutta yhteiskuntaa kansan kanssa.

”Latinalaisen Amerikan muutos alkaa juuresta, ei latvasta.”

Muutosta tapahtuikin. Tancredo Neves voitti odotetusti vaalit, mutta sairastui vakavasti ennen virkaan astumistaan. Hänet korvasi varapresidentti José Sarney, jonka johdolla Brasilia sai uuden demokraattisemman perustuslain vuonna 1988.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.