Hyppää pääsisältöön

Brasiliassa toivottiin parempaa huomista 1980-luvulla

Brasilian pitkäaikainen sotilasdiktatuuri oli väistymässä vuonna 1984, kun Ajankohtainen kakkonen vieraili maassa. Köyhyyden ja ihmisoikeusongelmien vaivaamassa maassa kaivattiin muutosta. Vaalien keskellä oltiin varovaisen toiveikkaita.

”Kahvia, virvokkeita ja marihuanaa. Tämä on sitä Brasiliaa jonka kaikki tuntevat. Turistien Brasilia alkaa täältä Copacabanalta, Rio de Janeiron maailmankuululta hiekkarannalta. Turistien Brasilia on kymmeniä kilometrejä pitkä. Siihen kuuluu uimarantoja, sambaa, ilonpitoa ja karnevaaleja. Silti se on vain parisataa metriä leveä. Se toinen Brasilia, ja kolmas ja seitsemäs alkaa vain kivenheiton päästä.”

Nämä muut Brasiliat muodostavat valtavan kokoisen alueen, jossa erot elintasossa ovat suuret. Ohjelman alussa nähdyn matkaesitteiden Brasilian läheltä löytyy myös kukkulalle rakennettu favela, slummi.

Maan hallinto on yleensä halunnut purkaa arvokkaita tontteja vallanneet favelat, mutta Rio de Janeirossa faveloita ryhdyttiin kehittämään paremmiksi paikoiksi asua. Asunnot viemäröidään, jätehuoltoa järjestetään ja katuja päällystetään. Tämä on Brasiliassa poikkeuksellista, ja kyseessä onkin osavaltion uuden kuvernöörin toimenpide, muualta ei ole tullut tukea.

Kohti kansanvaltaa

Vuonna 1984 sotilashallinnon nimittämä presidentti oli väistymässä demokraattisesti valitun tieltä. Vaalikampanjat olivat käynnissä.

”Brasilian sotilaat pelkäävät joutuvansa tilille teoistaan. Sen takia he mieluummin antavat hallituksen siviileille, siitä he saavat vain kiitosta kansalta”, sanoo vasemmistolaisen työväenpuolueen edustaja Sonia da Silva Martins.

Ajankohtainen kakkonen tapaa vaalien suosikin Tancredo Nevesin, jota kuvaillaan mieheksi, joka ei ole koskaan vastustanut mitään, vaikka edustaa oppositiota vaaleissa. Nyt on hän muutoksen mies.

”Haluamme muuttaa maassamme vallitsevat epäinhimilliset yhteiskunnalliset olot. Tarvitsemme uuden perustuslain ja ennen muuta sosiaalista oikeudenmukaisuutta”, Neves sanoo.

Valittiin vaaleissa kuka tahansa, kaikki eivät usko suuriin muutoksiin esimerkiksi työläisten oikeuksissa. Ohjelmassa vieraillaan sokeriruokoplantaaseilla, joilla monet työntekijät ovat suuryhtiöiden orjien asemassa. Toisaalla Cubataon kaupungissa teollisuuden saasteet vaarantavat asukkaiden hengen.

Kirkko oppositiossa

Sotilasvallan aikana suurin vastavoima on ollut vahvassa asemassa oleva katolinen kirkko.

”Emme me ole tahtoneet oppositioon, mutta 20 vuotta kestäneen sotilashallinnon aikana kirkosta tuli ainoa oppositio, sillä se oli ainoa järjestelmä, joka saattoi puhua vapaasti ja puhui”, kertoo Sao Paulon arkkipiispa Paulo Evaristo Arns.

Arkkipiispan mukaan kirkko haluaa olla rakentamassa uutta yhteiskuntaa kansan kanssa.

”Latinalaisen Amerikan muutos alkaa juuresta, ei latvasta.”

Muutosta tapahtuikin. Tancredo Neves voitti odotetusti vaalit, mutta sairastui vakavasti ennen virkaan astumistaan. Hänet korvasi varapresidentti José Sarney, jonka johdolla Brasilia sai uuden demokraattisemman perustuslain vuonna 1988.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?