Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kosmetiikan säilöntäaineissa iso allergiariski

Kosmetiikan säilöntäaineet lisäävät allergiariskiä.
Kosmetiikan säilöntäaineet lisäävät allergiariskiä. Kuva: Bhakpong Shutterstock ihottuma

Kosmetiikan säilöntäaineena käytetty metyyli-isotiatsolinoni on aiheuttanut Euroopassa allergiaepidemian, jonka seurauksena EU:n kosmetiikkalainsäädäntöön odotetaan muutoksia.

Jopa superallergeenina pidetyn metyyli-isotiatsolinonin ja metyylikloori-isotiatsolinonin seos on mm. hiuskosmetiikassa, deodoranteissa, ihovoiteissa ja puhdistusaineissa yleisesti käytetty säilöntäaine. Kosmetiikkapakkauksissa aineet kulkevat nimillä methylisothiazolinone ja methylchloroisothiazolinone.

Aineen aiheuttamat kosketusihottumat ovat lisääntyneet voimakkaasti myös Suomessa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa keväällä 2013 testatuista potilaista 12,6 % oli aineelle herkistyneitä. Vuonna 2011 aineille herkistyneitä oli 4,6 % testatuista. Tutkimus julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä 45/13 ja siitä kertoi myös Potilaan lääkärilehti. Vastaavia tuloksia on raportoitu muista EU-maista.

Teollisuus luopuu aineista vapaaehtoisesti

Euroopan kosmetiikkateollisuuden yhteenliittymä Cosmetics Europe on suosittanut metyyli-isotiatsolinonin käytön lopettamista iholle jätettävässä kosmetiikassa jo ennen lakimuutosta. Teknokemian yhdistyksen toimitusjohtaja Sari Karjomaa ei osaa arvioida, kuinka nopeasti korvaavia säilöntäaineita löydetään.

- Se ei ole koskaan sellainen asia että tänään päätän muuttaa säilöntäaineen ja huomenna kaikki on valmista. Säilöntäainesysteemin muuttaminen vaatii aina tuotteen koostumuksen säätämistä, Karjomaa toteaa.

Poishuuhdeltavassa kosmetiikassa käyttöä voidaan jatkaa

EU:n kosmetiikkalainsäädäntöön on tekeillä muutos, joka kieltäisi metyyli-isotiatsolinonin ja metyylikloori-isotiatsolinonin seoksen käytön iholle jätettävässä kosmetiikassa, kuten ihovoiteissa. Nämä rajoitukset tulisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2015.

Poishuuhdeltavassa kosmetiikassa, kuten shampoissa aineiden käyttö on EU:n kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean mukaan turvallista. Näissä tuotteissa metyyli-isotiatsolinonin ja metyylikloori-isotiatsolinonin käyttöä voidaan jatkaa.

Kuinka vaikeaa olisi luopua allergisoiviksi tiedettyjen aineiden käytöstä kokonaan?

- Kosmetiikan säilöntäaineina saa käyttää vain sellaisia aineita, jotka EU Komission tiedekomitea on erikseen arvioinut turvallisiksi. Kosmetiikassa sallittujen säilöntäaineiden valikoima ei ole kovin suuri, joten aina kun joku säilöntäaine on hyvä ja tehokas ja takaa tuotteen säilyvyyden, niitä halutaan käyttää, kuvailee Sari Karjomaa.

Veikö parabeenien välttely kuluttajan ojasta allikkoon?

Moni kuluttaja on oppinut välttelemään hormonihäritsijöiksi epäiltyjä parabeeneja, jotka myös ovat kosmetiikan säilöntäaineita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tämänhetkisellä altistumistasolla parabeenien käyttö ei aiheuta terveysriskiä, mutta tilannetta seurataan.

Karjomaa pitää mahdollisena, että parabeenien ympärillä käyty keskustelu on lisännyt metyyli-isotiatsolinonin käyttöä kosmetiikassa.

- Totta kai jos käydään julkista keskustelua tiettyä ainesosaa vastaan, vaikka se olisikin kosmetiikalainsäädännössä sallittua, on mahdollista että joku haluaa vaihtaa koostumusta ja hakee muita vaihtoehtoja.

Tutustu myös:

Markettishampoon ja kampaamotuotteen hintaero ei selity raaka-aineilla
Järkeä shampoo-ostoksille - 7 kuplaa joista ei kannata maksaa

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.