Hyppää pääsisältöön

Latinalaiset sisarukset Italia ja Ranska - pitkä yhteinen historia

Napoleon jättää jäähyväiset Kaartilleen Fontainebleaun linnan hovissa. Maalaus: Montfort. Kuva: YLE/Kuvapalvelu

Italiaa ja Ranskaa kutsutaan usein latinalaisiksi sisaruksiksi. Perhesuhteet ovat moninaiset, on rakkautta, kyräilyä, kateutta ja riitaa.

Yhteisiä etappeja sekä valtio- että kulttuurihistoriassa on paljon. Monet niistä ovat koskettaneet koko Eurooppaa.

Lähihistoriaa leimaa EU - molemmat maat ovat nykyisen Euroopan unionimme edeltäjien, Euroopan yhteisöjen, perustajavaltioita ja jakavat pitkälti samat eurooppalaiset arvot.

Myös taiteessa ja viihteessä maat limittyvät luontevasti.

Italia ja Ranska - naapureita ja kielisukulaisia

Italian ja Ranskan yhteistä rajaa on hiukan alle 500 km. Alpit eivät ole haitanneet maiden vilkkaita suhteita. Välimeri rajaa kumpaakin maata ja leimaa maiden kulttuureja yhtenevään suuntaan. Yhteinen, historiallinen matka on ollut pitkä, foinikialaisista ja gallialaisista aina Euroopan unionin päiviin.

Italia ja Ranska olivat Euroopan yhteisöjen aktiivisia perustajavaltioita. Lainsäädäntö- ja hallintorakenteissa mailla on paljon yhteistä - kiitos Napoleonin

Nykyisessä eurokriisissä maat kuuluvat Etelä-Euroopan taloudellisesti vaikeaan kenttään. Vaikka Ranskalla menee astetta paremmin kuin Italialla, ranskalaiset eivät aina irvailultaan muista, että jo keskiajalla taitavat pankkiirit Lombardiasta aloittivat tuotteliaan toimintansa juuri Ranskan maaperällä...

Sekä ranska että italia ovat kielinä kehittyneet roomalaisten vulgäärilatinasta. Nykyään ne ovat foneettisesti kaukana toisistaan, mutta rakenne ja perussanasto ovat hyvin samankaltaiset. Kirjallisuuden ja musiikin kautta kielet ovat nivoutuneet toisiinsa ja luoneet taiteissa hienovaraisen verkoston maiden välille.

Kulttuurihistoria keskiajalta nykypäivään kertoo monien italialaisten ja ranskalaisten taiteilijoiden (Petrarca, da Vinci, Rossini, Puccini, Verdi, Stendahl, Paul Verlaine, Alain Delon, Yves Montand, Claudia Cardinale, Chiara Mastroianni, Dalida, Carla Bruni, Monica Bellucci)  rakkaudesta kumpaankin maahan.Taiteen alalla maat ovat löytäneet toisensa mitä hienoimmissa yhteistyön muodoissa. Elokuva-alalla ranskalais-italialaiset yhteistuotannot ovat antaneet maailmalle menestyneitä klassikkoja ja kestosuosikkeja.

 Kuva: Italialainen näyttelijä Monica Bellucci on pitkälti jakanut elämänsä Italian ja Ranskan välillä. Cannesin elokuvajuhlilla (v. 2008 elokuvassa "Une historie italienne") hän poseerasi näyttelijä Alessio Bonin kanssa, joka näytteli myös säveltäjä Puccinin nimiroolin RAI:n samannimisessä TV-elokuvassa v. 2009. Kuvalähde: EPA/Christophe Caraba              

Asterixin Gallia vastaan Caesar

Gallialaisten oma legendaarinen sotapäällikkö, auvergnelainen Vercingetorix (noin v. 80 eKr. - 46 jKr.) - nimi ilmeisimmin tarkoittaa "mahtava soturikuningas" -  heitti dramaattisesti aseensa Julius Caesarin jalkoihin, kun gallialaiset antautuivat v. 52 eKr. Alésiassa.

Kaikkien tuntemassa sarjakuvassa Asterixissa hurja päälliikö paiskaa aseensa ronskisti päin Caesarin naamataulua. Todellisuudessa Gallian sota Caesaria vastaan kesti seitsemän vuotta (58 - 51 eKr.). Sitkeä taistelija sai patsaan Clermont-Ferrand'in kaupunkiin - oletetusti Vergincetorixin kotiseudun  Auvergnen vanha Nemossos - jonka liepeillä kuninkaan kerrotaan syntyneen.

Rakastettu Asterix on taipunut myös elokuviksi, joissa italialais-ranskalainen yhteistyö kukoistaa. Sarjakuva tiivistää nasevaan huumoripakettiin nuo todellisuudessa traagiset ja taisteluntäyteiset ajat. Legenda gallialaisten sitkeydestä elää vahvana.

Kuva: Elokuvassa Asterix olympialaisissa (Forestier - Langman v. 2008) lukemattomissa italialaisissa produktioissa esiintynyt ranskalainen näyttelijä Alain Delon loistaa Julius Caesarin roolissa.  Kuvalähde: EPA/U.S./HANDOUT/ANSA

Kaarle Suuri - Charlemagne

Frankkikuningas Pipin Pieni oli aloittanut mittavat valloitukset Italiassa. Kuninkaan poika Kaarle Suuri (742 - 814) jatkoi isänsä työtä. Hänen aikanaan frankkien valtakunnan mahti oli huipussaan.

Joulupäivänä vuonna v. 800 paavi Leo III kruunasi Kaarle Suuren keisariksi Rooman Pietarinkirkossa. Mahtikuninkaan jälkeläisten valtakunnista hahmottuivat nykyiset Ranska ja Italia, mutta myös Saksa ja Alankomaat. Euroopan unionin  ensiluonnos oli piirretty...

Frans I - Ranskan renessassikuningas rakasti Italiaa

Kuva: Jean Clouet maalasi kuningas Frans I:n muotokuvan, jota voi ihailla Louvressa. Kuvalähde: Zenodot Verlagsgesellschaft

Ranskan kuningas Frans I (1494 - 1547) vaati itselleen aiemmin menetetyn Milanon ruhtinaskunnan. Hänestä tuli Milanon varakuningas v. 1524. Hienostuneena ja oppineena hallitsijana hän arvosti Italiassa jo varhain alkaneen renessanssin älyllisyyttä, loistoa ja ylevyyttä.

Frans kutsui hoviinsa lahjakkaita taiteilijapersoonia, joihin kuului mm. Leonardo, Rosso Fiorentino ja Benvenuto Cellini. Maalarimestarit opettivat ranskalaisia taiteilijoita Fontainebleaun taidekoulussa.

Leonardo (1452 - 1519) lähti Frans-kuninkaan leipiin v. 1516. Mestari oli tuolloin jo 64-vuotias ja lähti matkaan yli Alppien aasin selässä, mukanaan kaksi avustajaa ja kuuluisat maalauksensa Johannes Kastaja, Mona Lisa sekä Neitsyt Maria, Jeesuslapsi, lammas ja Pyhä Anna.

Fransin kunnianhimoinen suunnitelma oli siirrättää Leonardon Pyhä ehtoollinen Milanon Santa Maria delle Grazie -kirkosta Ranskaan. Hanke ei koskaan toteutunut. Sen sijaan Leonardon maalaukset Mona Lisa (La Gioconda) ja Luolamadonna (La Vergine delle Rocce) sekä Johannes Kastaja (San Giovanni Battista) -teokset ovat koko maailman ihailtavina Louvren museossa Pariisissa, mistä italialaiset ovat olleet hiukan katkeria.

Katariina de' Medici

Francois Clouet maalasi Caterina de' Medicin noin v. 1555. Kuva: Wikimedia Foundation
Kuva: Francois Clouet maalasi Caterina de' Medicin noin v. 1555. Kuvalähde: Wikimedia Foundation

Firenzessä vaikuttaneen Medicin mahtisuvun tyttäriä oli valistunut Katariina (Caterina) de' Medici (1519 - 1589), joka naitiin Ranskan hoviin. Hän oli kuningas Henri II puolisona 1547 - 1559. Sivistynyt kuningatar kohensi hovin hyviä tapoja ja toi mukanaan esim. haarukan käytön ruokapöydässä.                      

Katariinan vanhemmat olivat Lorenzo II de' Medici ja Madeleine de la Tour d'Auvergne.  Hän oli siis taustaltaan italialais-ranskalainen neito. Katariina menetti molemmat vanhempansa hyvin nuorena ja hänestä tuli koko Medicien suvun ainut perijätär.

Lapsuudessaan hän joutui kokemaan traumaattisen Firenzen piirityksen julmuudet. Paavi Klemens VII oli hänen setänsä ja piti nuoresta tytöstä huolta yhdessä muiden sukulaisten kanssa Roomassa. Siellä Caterina sai erinomaisen koulutuksen.

Paavi ja Frans I sopivat Katariinan naittamisesta Henri II:n (Henri d'Orléans) kanssa, joka oli Frans I:n esikoinen. Avioliitto solmittiin loisteliaasti v. 1533.

Katariinasta tuli Ranskan kuningatar Frans I:n kuoltua ja Henrin noustua valtaistuimelle v. 1547. Ensimmäinen lapsi oli syntynyt v. 1544. Kymmenestä lapsesta seitsemän jäi henkiin.

Kuningattarena hän vastusti voimakkaasti aikakautensa uskonsotia, koska oli suvaitsevaisuuden puolestapuhuja. Asemansa takia hän ei toki voinut välttää konflikteja, joista pahimpia oli ns. Pärttylin yö, verisimpiä protestanttien ja katolisten yhteenottoja. Katariinan rooli tapahtumassa on edelleen tulkinnanvarainen.

Napoleon Bonaparte

Kuva: Napoleon Bonaparte ylittää Alpeilla St. Bernardin solaa matkallaan kohti Italiaa. Maalaus Jacques Louis David v. 1801. Kuvalähde: Yle/Kuvapalvelu

Napoleon I (1769-1821) oli Ranskan keisari 1804-14. Tänä aikana hänen valtakuntansa oli kooltaan, väkiluvultaan ja armeijaltaan Euroopan suurin sitten Rooman valtakunnan. Kaikki mahti kaatui Waterloon taisteluun  v. 1815, jolloin Napoleon karkoitettiin Saint Helenan saarelle, jossa hän menehtyi.

Juuriltaan Napoleone Buonaparte oli italialainen, Ajacciossa, Korsikalla syntynyt ja lapsuudessaan täysin italiankielisen kasvatuksen saanut, menestyneen, alempaan aatelisluokkaan kuuluvan kodin vesa. Hän syntyi suoraan italialais-ranskalaiseen kontekstiin - Genovan tasavalta oli myynyt Korsikan Ranskalle kuitatakseen velan.

Napoleonen isä Carlo Buonaparte toimi useita vuosia asianajajana Ranskassa Ludvig XVI:n hovissa. Äiti Letizia piti kovaa kuria 13-lapsiselle katraalleen, jota hän myös kylvetti ahkerasti vastoin aikakauden käytäntöä. Katraasta kahdeksan selvitti tiensä korkeisiin virkoihin ja hoveihin ympäri Eurooppaa. Muut menehtyivät varhain.

Napoleone siirtyi isän hoiviin Ranskaan. Nimi muuttui muotoon Napoléon. Poika koulutettiin Briennen sisäoppilaitoksessa ja sittemmin sotilaskoulussa. Sieltä hän pääsi opiskelemaan suoraan Pariisiin, Ranskan sotilasakatemiaan, muutaman harvan joukossa.

Napoleonin noususuhdanteinen uran alku vei usein myös Korsikalle. Saaren poliittinen ristiriitaisuus vaikeutti hänen sotilasuraansa. Sitkeä tie vei Napoleonin lopulta Ranskan Italiassa olevan armeijan ylipäälliköksi (v. 1795). Napoleon eteni voitosta voittoon ja vain kuukaudessa hän oli miehittänyt Piemonten alueen ja pian Lombardian ja Milanon.

Itävallan joukot Napoleon löi useassa taistelussa. Yksi kuuluisimmista oli Rivolin taistelu v. 1797 tammikuussa. Huhtikuussa 1797 hän solmi aselevon Itävallan keisarin kanssa. Ranskan vastaisen liittokunnan muodostivat tuolloin juuri Itävalta, Preussi, nykyisen Saksan alueen muutamat ruhtinaskunnat, Britannia ja Venäjä.

Italiassa Napoleon miehitti vielä Venetsian välittämättä kaupungin puolueettomuudesta. Hän pakotti Itävallan allekirjoittamaan rauhansopimuksen Campo Formiossa, Koillis-Italiassa 17. lokakuuta 1797. Ranska sai Itävallan Alankomaat (nykyinen Belgia) ja Milanon. Sopimus merkitsi Ranskan vastaisen liittokunnan romahtamista ja Napoleonin Italian sotaretkien päätöstä. Sodat kuitenkin syttyivät uudestaan v. 1803 ja saivat nimen Napoleonin sodat.

Napoleon saattoi Italiassa voimaan yhteiskunnallisen ja lainsäädännöllisen järjestelmän ja hallintomallin (Code Napoléon), joka jäi Ranskaan myös Napoleonin jälkeen. Malli elää yhä myös Euroopan unionin hierarkisissa hallintorakenteissa.

Tosca-ooppera kertoo Napoleonin ajasta

Kuva: Giacomo Puccini Argentiinassa 1905. Kuvalähde: EPA/STR

Nuori Giacomo Puccini (1858 - 1924) pääsi musikaalisen sukunsa kotikaupungista Toscanan Luccasta opiskelemaan apurahan turvin suoraan Milanon konservatorioon ja mm. säveltäjä Amilcare Ponchiellin oppilaaksi. Milanon niukat opiskeluvuodet leimasivat La bohème -oopperan libreton aineksia.

Ranskalaisen kirjailijan Victorien Sardoun näytelmä La Tosca oli tunnelmaltaan uudenlainen - realistinen, totuudenmukainen. Puccini innostui esityksestä palavasti. Samanhenkinen tyylisuunta vallitsi myös Italiassa (il verismo) ja se inspiroi Puccinia erityisesti.

Mutkikkaiden vaiheiden  jälkeen Luigi Illica ja Giuseppe Giacosa työstivät näytelmän pohjalta libreton Puccinin loistavaan suurteokseen Toscaan, joka ensiesitettiin Roomassa 14.1.1900, Belle Epoquen taiteellisesti vahvana ajankohtana.

Poliittinen ilmasto oli tulenarka ja ensi-iltayleisöä varoitettiin mahdollisista attentaateista. Olihan valtiona nuori Italia yhdistynyt vasta vuonna 1870, jolloin myös Rooma oli vihdoin saatu irti Kirkkovaltiosta ja koko maan pääkaupungiksi. Esitys sujui rauhallisesti ja musiikin mestariteos löysi ensimmäisen yleisönsä...    

Toscan tapahtumat sijoittuvat Roomaan, vuoteen 1800, jolloin kaupunki oli Napolin kuningaskunnan alainen ja sitä uhkasivat Napoleonin valloitusretket Italiaan. Napoleonin armeija oli jo kerran valloittanut Rooman v. 1798 ja hallinnut sitä seitsemän konsulin voimin. Ranskalaiset joukot kuitenkin vetäytyivät kaupungista 1799, jolloin Napolin kuningaskunnan joukot vuorostaan valloittivat sen.

Toukokuussa v. 1800 Napoleon toi joukkonsa jälleen Alppien yli Italiaan. Hän kohtasi itävaltalaisjoukot Marengon taistelussa 14.6.1800, minkä jälkeen valtaa pitävät Napolin kuningaskunnan joukot jättivät Rooman, joka jäi taas 14 kuukaudeksin ranskalaisten haltuun, kunnes se palautui Kirkkovaltiolle.

Oopperan myrskyisä, historiallinen konteksti kuvaa hyvin Ranskan ja Italian sekasortoisia vaiheita Napoleonin hallinnon aikana. Oopperan realistisuus väkivaltaisine kohtauksineen ja kidutuksineen antaa mieleenpainuvan kuvan julmuuksista, joita aikakauden henki ei halunnut enää peitellä.

La Belle Epoque - Ranska avasi kultakauden

Italian yhdistymisen (1870) ja Ranskan ja Preussin sodan (1871) jälkeen koitti harvinaisen pitkä rauhan aika Euroopan historiassa. Uuden vuosisadan - 1900 - kummallekin puolelle rakentui kulta-aika, tekniikan ja taiteiden kukoistuskausi, joka sai nimekseen Belle Epoque - hieno, upea aikakausi.

Talous ja tekniikka edistyivät huimasti. Eniten kehitys kosketti Ranskaa, Britanniaa, Italiaa, Saksaa sekä Itävalta-Unkaria. Työvoima järjestäytyi ammattiliitoiksi ja poliittisiksi puolueiksi. Ensimmäiset työväenpuolueet syntyivät.

Tekniset keksinnöt mullistivat ihmisten arjen. Valokuvaus vei kohti elokuvaa, velocipedi muuttui polkupyöräksi. Kevyempi moottori mahdollisti moottoripyörät, autot ja lentokoneet. Lääketiede, kemia, sähkötekniikka ja terästeollisuus nousivat. Aikakauden ihmiset näkivät kehityksessä suuren tulevaisuuden. Teknologia oli mahdollistanut kaiken....

Ranska oli Belle Epoquen taiteiden keskus. Vuonna 1895 nähtiin Pariisissa ensimmäinen onnistunut elokuvaesitys, joka ennakoi koko alan vahvaa tulevaisuutta. Teknologia ja taide kohtasivat. Maalarit, säveltäjät, viihdetaiteilijat ja kirjailijat elivät hulluja vuosia ja houkuttelivat Pariisiin hengenheimolaisia kaikkialta maailmasta, myös Suomesta.

(Kuva: Eiffel-torni on Belle Epoquen kauneimpia muistomerkkejä. Se rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten v. 1889. Tornin suunnittelija Gustave Eiffel kaavaili tornista Pariisin ja koko Euroopan suurinta nähtävyyttä. Kuva: EPA/Horacio Villalobos)

Italiassa Belle Epoque sai oman versionsa Milanossa, mutta Italialaisille taiteilijoille Pariisi oli syvän ihailun kohde, jonne he myös matkustivat työskentelemään - ja huvittelemaan. Hulvattomia pariisilaiskohtauksia kuultiin ja nähtiin myös säveltäjien töissä.

Ensimmäinen maailmansota 1914 - 1918

1900-luvun alussa Euroopassa poliittista tilannetta hallitsi kaksi suurvaltaryhmittymää. Vuonna 1882 oli perustettu Saksan, Italian ja Itävalta-Unkarin välinen kolmiliitto ja vuonna 1892 Ranskan ja Venäjän välinen ystävyysliitto. Yhdistynyt kuningaskunta liittyi myöhemmin kahdenkeskisillä sopimuksilla Ranskan ja Venäjän kanssa.

Sota käytiin Euroopassa keskusvaltojen eli Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa liitossa olleiden maiden ja ympärysvaltojen (Iso-Britannia, Ranska, Venäjä) välillä.

Kolmiliitto oli suunnattu Italian ja Saksan kannalta Ranskaa vastaan. Italia-Ranska-suhteiden kannalta asetelma oli mutkikas. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Italia ei kuitenkaan ollut velvoitettu liittymään sotaan, sillä auttamisvelvollisuus olisi voimassa vain, mikäli Saksa olisi joutunut jonkin ulkovallan sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Italia katsoikin Saksan itse aloittaneen sodan Ranskaa vastaan ja julistautui puolueettomaksi. Kun Iso-Britannia ja Ranska lupasivat Italialle Itävallan puoleiset italiankieliset alueet, se liittyi sotaan ja samalla ympärysvaltoihin - samalle puolelle kuin Ranska - v. 1915.

Saksan ja Ranskan välillä sota oli pitkään asemasotaa. Nopean etenemisen jälkeen sota kääntyi  näännytyssodaksi, jossa käytiin suuret miestappiot vaatineita taisteluja mm. Verdunissa ja Sommessa - tuloksetta.

Sodan päättymisen jälkeen Italian kannalta merkittävää oli, että Itävalta-Unkari hajosi, Etelä-Tiroli ja Istria liitettiin Italiaan. Ranskan kannalta merkittävää oli, että Elsass-Lothringen palautettiin Ranskalle.

Rauhanehdoista sovittiin Versailles'n sopimuksessa. Neljä suurinta voittajavaltiota sopivat asioista keskenään: Yhdysvallat, Iso-Britannia, ranska ja Italia.

Toinen maailmansota ja selkäänpuukotus

Benito Mussolini (1883 - 1945) Kuva: EPA/ANSA
Kuva: Benito Mussolini. Kuvalähde: EPA/ANSA

Kun Benito Mussolini (1883 - 1945)päätti viedä Italian mukaan sotaan Saksan rinnalle kesäkuussa 1940, ranskalaisten ja myös monien itaialaisten reaktiot olivat katkerat ja kriittiset, koska latinalaisen sisarusparin toinen osapuoli oli pettänyt toisen - verisesti. Italia oli nyt asettunut Ranskaa vastaan.

Selkäänpuukotus, vanha propagandakonsti, oli otettu poliittiseksi aseeksi. Italia taisteli Saksan rinnalla Mussolinin kukistumiseen 8.9.1943 saakka, jolloin se solmi rauhan liittoutuneiden kanssa. Sota kuitenkin jatkui julmana natsimiehityksenä 4.4.1944 saakka, jolloin liittoutuneet vapauttivat Rooman.

Mussolinin leirinvaihto elää yhtenä kirpaisevimmista haavoista maiden yhteisessä historiassa. Nykyhistorioitsijat uskaltavat jo käsitellä aihetta nostamalla esiin kysymyksiä siitä, mitä vaihtoehtoja Mussolinilla olisi ollut.  Rauhallinen analyysi antaa sijaa sille, että päätös syntyi, kun Mussolini - llisänimeltään il Duce, johtaja - oli vahvimmassa voimansa tunnossa ja valtansa sokaisema, joten päätökset eivät olleet aina historiallisesti viisaita.

Myös Mussolini oli nuoruudessaan hakenut vaikutteita Ranskasta, jossa hän tapaili sosialisteja ja kommunisteja, koska oli vakavasti kiinnostunut ammattiyhdistystoiminnasta ja sosialismista. Ranskan kielen taidon hän sai jo opiskellessaan Sveitsissä Lausannen yliopistossa. Ranskan kauden jälkeen hän opiskeli Italiassa journalismia ja aloitti taidokkaan poliittisen nousunsa kohti diktatuuria.

Rauhan myötä kohti Euroopan unionia

Sodan kokeneiden maiden yhteinen tahto oli, että Euroopassa ei syntyisi enää koskaan traagisia vastakkain asetteluita. Rauha oli taattava. Maanosassa ei enää riideltäisi energiasta, raaka-aineista eikä kaupasta.

Euroopan neuvosto perustettiin vuonna 1949 Britannian sodanaikaisen pääministerin Winston Churchillin ideoimana. Rauhaa tavoittelevan yhdentymispyrkimyksen voimahahmoja olivat Churchillin lisäksi Italian pääministeri Alcide de Gasperi, Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ja Länsi-Saksan liittokansleri Konrad Adenauer.

Euroopan hiiliyhteisöä (1945) seurasi suurempi ajatus Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä (ECSC). Ranskan ulkoministeriön virkamies Jean Monnet oli aktiivinen esittäessään ajatuksia Ranskan ja Saksan hiili- ja teräsvarantojen asettamisesta ylikansalliseen hallintoon. Yhteisön luomisesta teki virallisen esityksen Ranskan ulkoministeri Robert Schuman 9. toukokuuta 1950, josta on jäänyt yhteinen, eurooppalainen juhlapäivä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin perustettiin vuonna 1952.

ECSC-maiden ulkoministerit pitivät järjestön puheenjohtajan, Jean Monnet'n ehdotuksesta kokouksen Italian Messinassa 1955. Siellä tehtiin periaatepäätös Euroopan talousyhteisön muodostamisesta.

Britannian vetäytymisestä huolimatta muut jäsenvaltiot allekirjoittivat sopimuksen 25. maaliskuuta 1957 Roomassa Euroopan talousyhteisön (EEC:n) sekä Euroopan atomienergiayhteisön (Euratomin) perustamisesta. Nämä kuuluisat Rooman sopimukset toimivat Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksena.

Euroopan unionin uusi perussopimus

Suuret eurooppalaisen yhteistyön toimielimet - Euroopan yhteisöt ja  yhteisöjen tuomioistuin - syntyivät tiiviinä prosessina 1940- luvun loppupuolella ja 1950-luvulla ja johtivat lopulta Euroopan unioniin (Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin v. 1992). Ranskan ja Italian innostunut rooli tässä kehityksessä oli ratkaiseva. Euroopan unionin uusi perussopimus allekirjoitettiin Roomassa, Campidoglion hallintopalatsissa Horatii et Curiatii -salissa, joka on EY-sopimusten historiallinen allekirjoitussali. v. 2004. 

(Kuva: Campidoglion hallintopalatsi Julius Caesar -sali, jossa juhlistetaan uutta Euroopan unionin perussopimusta v. 2004. Kuvalähde: Epa/Giuseppe Giglia)

Euroopan yhteisöjen perustajavaltiot olivat: Ranska, Italia, Länsi-Saksa, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg. Nuo vahvat eurooppalaiset ovat voimakkaita - ja äänekkäitä - EU-vaikuttajia edelleen.  Vahva historiallinen pohja ja tukevat arvot tuovat perustajavaltioille arvovaltaa, jota yhä kunnioitetaan ja kuunnellaan Euroopassa. Taloudellinen tasapaino toki horjuttaa karttaa, mutta historia ja kulttuuri pitävät pintansa.

Suomi liittyi Euroopan unioniin yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa v.1995. Euroopan unionissa on nyt 28 jäsenvaltiota, uusimpana tulokkaana Kroatia, joka liittyi v. 2013.

Suurlähettiläs Pauli Mäkelä ja toimittaja Sini Sovijärvi/Yle vaihtavat ajatuksia Italian ja Ranskan historiallisista vaiheista. Kuva: Yle

Suurlähettiläs Pauli Mäkelä ja toimittaja Sini Sovijärvi/Yle vaihtavat ajatuksia Italian ja Ranskan historiallisista vaiheista. Kuva: YleSuurlähettiläs Pauli Mäkelä ja toimittaja Sini Sovijärvi/Yle vaihtavat ajatuksia Italian ja Ranskan historiallisista vaiheista. Kuva: Yle
Ranskan lippu - le tricolore - otettiin käyttöön vallankumouksen (1789 - 1799) aikana v. 1794. Aiemmassa lippuversiossa (v. 1790) värit olivat päinvastaisessa järjestyksessä. Kuva: Yle/Kuvapalvelu

Ranskan lippu - le tricolore - otettiin käyttöön vallankumouksen (1789 - 1799) aikana v. 1794. Aiemmassa lippuversiossa (v. 1790) värit olivat päinvastaisessa järjestyksessä. Kuva: Yle/KuvapalveluRanskan lippu - le tricolore - otettiin käyttöön vallankumouksen (1789 - 1799) aikana v. 1794. Aiemmassa lippuversiossa (v. 1790) värit olivat päinvastaisessa järjestyksessä. Kuva: Yle/Kuvapalvelu
Italia yhdistyi yhtenäiseksi valtioksi  vuonna 1970. Kuva: Yle/Kuvapalvelu

Italia yhdistyi yhtenäiseksi valtioksi vuonna 1970. Kuva: Yle/KuvapalveluItalia yhdistyi yhtenäiseksi valtioksi vuonna 1970. Kuva: Yle/Kuvapalvelu
Napoleonin hautasarkofagi lepää Pariisin Les Invalides -kirkossa. Hallitsija oli yksi Ranskan ja Italian yhteisen historian vahvimpia vaikuttajia ja symboleja. Kuva: EPA/Horacio Villalobos

Napoleonin hautasarkofagi lepää Pariisin Les Invalides -kirkossa. Hallitsija oli yksi Ranskan ja Italian yhteisen historian vahvimpia vaikuttajia ja symboleja. Kuva: EPA/Horacio VillalobosNapoleonin hautasarkofagi lepää Pariisin Les Invalides -kirkossa. Hallitsija oli yksi Ranskan ja Italian yhteisen historian vahvimpia vaikuttajia ja symboleja. Kuva: EPA/Horacio Villalobos
Eiffel-torni on Belle Epoquen kauneimpia muistomerkkejä. Se rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten v. 1889. Tornin suunnittelija Gustave Eiffel kaavaili tornista Pariisin ja koko Euroopan suurinta nähtävyyttä. Kuva: EPA/Horacio Villalobos

Eiffel-torni on Belle Epoquen kauneimpia muistomerkkejä. Se rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten v. 1889. Tornin suunnittelija Gustave Eiffel kaavaili tornista Pariisin ja koko Euroopan suurinta nähtävyyttä. Kuva: EPA/Horacio VillalobosEiffel-torni on Belle Epoquen kauneimpia muistomerkkejä. Se rakennettiin Pariisin maailmannäyttelyä varten v. 1889. Tornin suunnittelija Gustave Eiffel kaavaili tornista Pariisin ja koko Euroopan suurinta nähtävyyttä. Kuva: EPA/Horacio Villalobos
Ranskan suuri vallankumous (1789 - 1799) jätti historiaan Ranskan susuri kuningatar Marie Antoinette (1755 - 1793) päätyi giljotiinille. Kiehtovasta kuningattaresta tehtiin v. 2008 uudenlainen musikaalielokuva (Kunza, Levay). Pääosassa italialainen näyttelijä Roberta Valentini. Kuva: EPA/Ingo Wagner

Ranskan suuri vallankumous (1789 - 1799) jätti historiaan Ranskan susuri kuningatar Marie Antoinette (1755 - 1793) päätyi giljotiinille. Kiehtovasta kuningattaresta tehtiin v. 2008 uudenlainen musikaalielokuva (Kunza, Levay). Pääosassa italialainen näyttelijä Roberta Valentini. Kuva: EPA/Ingo WagnerRanskan suuri vallankumous (1789 - 1799) jätti historiaan Ranskan susuri kuningatar Marie Antoinette (1755 - 1793) päätyi giljotiinille. Kiehtovasta kuningattaresta tehtiin v. 2008 uudenlainen musikaalielokuva (Kunza, Levay). Pääosassa italialainen näyttelijä Roberta Valentini. Kuva: EPA/Ingo Wagner

Artikkeli perustuu kaksiosaiseen radio-ohjelmaan Latinalaiset sisarukset, joka kertoo Italian ja Ranskan yhteisestä historiasta. Toimittaja Sini Sovijärven haastateltavana on suurlähettiläs Pauli Mäkelä, joka on toiminut mm. Ranskassa ja Italiassa. Hän on pohtinut "latinalaisten sisarusten" suhteita sekä työssään että rakkaissa harrastuksissaan musiikin, taiteen, kirjallisuuden ja elokuvan parissa. Syyskuussa 2014 Pauli Mäkelä siirtyy Suomen suurlähettilääksi Ateenaan. Teksti: Sini Sovijärvi

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?