Hyppää pääsisältöön

Rajamiestä vastaan voi tulla karhu tai loikkari

Rajavartiolaitos vartioi herkeämättä Suomen rajoja maalla, merellä ja ilmassa. Pitkällä itärajalla hiihtelevä rajamies voi kohdata partiomatkallaan karhun. Yhtä hyvin korpisoturi voi yllättää rajaloikkarin, salakuljettajan, vankikarkurin tai muun hämärämiehen.

Legendaariset selostajat Martti Silvennoinen ja Niilo Ihamäki maalailevat ohjelmasarjassa ”Rajamme vartijat” mielenkiintoisen ja värikkään kuvan Suomen rajojen vartioinnista.

Vuosina 1961-63 tehty kolmen lyhytelokuvan sarja kertoo maarajojen vartioinnista, merivartioinnista, ilmavalvonnasta ja Rajavartioston tekemästä monipuolisesta pelastustyöstä.

Perustehtävät ovat säilyneet jokseenkin samoina vuodesta 1919 lähtien, jolloin Rajavartiolaitos perustettiin.

Kaikkiaan rajamiesten ja -naisten huolenpidon kohteena on Suomen rajoja lähes 4 000 kilometriä. Näistä pisin raja on Venäjän raja, jolla on pituutta noin 1 340 kilometriä. Norjan vastainen raja on 736 kilometriä, Ruotsin vastainen raja 614 kilometriä ja aluevesiraja 1 250 kilometriä.

Tarkimmin vartioitu raja on aina ollut itäraja. Syinä ovat olleet sodat, poliittisten järjestelmien erilaisuus ja nyttemmin se, että Venäjän vastainen raja on Euroopan unionin ja ns. Schengen-alueen ulkoraja.

Schengen-alueen ulkorajaa on nykyisin myös Helsinki-Vantaan lentoasema, jossa Suomella on ulkorajaa noin 200 valtion kanssa.

Rajavartioston päätehtävänä on säilyttää rajoilla rauhalliset, turvalliset ja lailliset olot. Laitos toimii sisäministeriön alaisuudessa, mutta mahdollisen kriisin aikana se voidaan liittää osittain tai kokonaan Puolustusvoimiin.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto