Hyppää pääsisältöön

Yrittäjän nälkäkuuri: käsikirjoitus

Jari Sarasvuo:
"Vuonna 2020 tää on samanlainen juhla kun Jenkeissä vastaava, siellä on maailmantähdet esiintymässä. 2020 osa meistä muistelee näitä 2014 sanoja ja tuntee sellasta pakahduttavaa ylpeyttä siitä, että tää porukka teki sen. Silloin 2020 kun siellä on oikeesti tuhansia ihmisiä siellä gaalassa, ne on jättiläismäiset yrittäjyysmessut. Se matka oli kaiken sen epäilyn, huolen, stressin arvoista, koska se palkinto on niin jättiläismäinen. Fantastista gaalailtaa, kiitos."

Suomen Franchising-yhdistys palkitsi huhtikuussa menestyksekkäimpiä franchising-ketjuja ja yrittäjiä. Suomessa on noin 300 franchiseketjua, joissa työskentelee 5000 yrittäjää. Työntekijöitä on noin 100 000. Alalla uskotaan jatkuvaan kasvuun.

Gaalailta on omistettu menestyjille. Parhaimmillaan franchiseyrittäjät pääsevät osaksi vuosia rakennettua, mahdollisesti kansainvälistäkin brändiä. Alalla on myös ketjuja, joiden konseptia ja brändiä vasta rakennetaan. Tässä ohjelmassa kerrotaan ketjusta, joka menestys tyssäsi alkuvuosiin. Harva ketjun yrittäjistä teki tulosta. Jäljelle jäivät vain velat.

Yrittäjän nälkäkuuri

Mirja Erlund, yrittäjä, Lahti:
"Tää on Xtravaganza-keskus, hyvinvointikeskus Lahdessa. Ja ydintoimintomme oli painonhallinta, pysyvä painonhallinta. Asiakkaat tuli tänne tekemään kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta. Siihen oli erilaisia ohjelmia tähän konseptiin liittyen"

Kymmenet yrittäjät Suomessa ja Ruotsissa innostuivat 2000-luvun puolivälin jälkeen ruotsalaisesta painonpudotus- ja elämänhallintakonseptista, Xtravaganzasta. Mirja Erlund aloitti yrittäjänä Lahdessa elokuussa 2009.

Mirja Erlund:
"Kasvusuunnitelmat, tämmöinen tulevaisuuden niin kuin franchise-ketjun tulevaisuus näytti tosi, tosi niinku kasvavalta ja kehittyvältä. Ei ollut mitään syytä, ettäkö, ettäkö lähtisi epäilemään mitään, kun ajattelin, että tässä mä saan sitä omaa osaamistani nyt tuoda oikealla tavalla esille."

Alkajaisiksi ketjulle piti maksaa 10 000 euron franchisemaksu, tiloihin piti hankkia 80 000 euron kuntosalilaitteet sekä 40 000 euron kalusteet. Erlund liisasi laitteet.

Mirja Erlund:
"Budjettihan oli excel-pohjainen, kopioitu Ruotsista. Osittain vielä ihan ruotsinkielisiä sanontojakin siellä oli."

Erlundilla on pitkä kokemus yrittäjänä ja hänen miehensä on taloushallinnon asiantuntija.

Mirja Erlund:
"Me kyllä osattiin realistisesti laskea kulut, mutta koska se kasvuodotushan oli sieltä, sieltä ylhäältä, päämieheltä, että näin ja näin menee eteenpäin ja me ollaan itse jokainen siinä mukana sit siinä kehityksessä ja kasvussa."

Franchisingilla tarkoitetaan kahden itsenäisen yrityksen yhteistyötä. Franchise-antaja eli emoyritys luovuttaa liiketoimintamallin franchise-ottajalle sopimuksella määräajaksi. Yrittäjä saa maksua vastaan käyttöönsä testatun konseptin, parhaimmillaan jopa valmiin brändin.

Xtravaganza on ruotsalainen ketju, joka aloitti 2000-luvun alussa. Liselotte Harrie oli ensimmäisiä ruotsalaisia Xtravaganza-keskusyrittäjiä. Hän aloitti Göteborgin eteläpuolella, Kungsbackassa menestyksekkäästi vuonna 2007. Hän perusti pian kaksi uutta keskusta Göteborgiin.

Liselotte Harrie, yrittäjä, Kungsbacka:
"Tämä on Gårdan kaupunginosa. Tuossa missä nyt lukee Bring, koko tuo pohjakerros oli meidän upeita tilojamme. Avasimme kolme keskusta samaan aikaan. Ajattelimme, että markkinointibudjettikin kolminkertaistuu, koska markkinoinnilta vaadittiin paljon. Me franchise-ottajat hoidimme myös markkinoinnin. Markkinointibudjetti oli siis puoli miljoonaa kruunua keskusta kohti. Se oli aika paljon, kun Göteborgissa nyt oli kaikkiaan kuusi keskusta. Eihän se kannata, jos rahat eivät tuota tulosta. Pieni yritys ei selviä niin isosta markkinoinnista. Minun näkökulmastani se oli katastrofi. Minulla oli yksi toimiva keskus, jonka olin perustanut kaksi vuotta aiemmin ja joka oli tuottoisa. Sain tämän toimimaan muutaman kuukauden, mutta sitten piti heittää pyyhe kehään, koska Xtravaganza ei suostunut auttamaan eikä muuttamaan ehtoja."

Göteborgissa järjestettiin yrittäjätapaaminen vuonna 2009, jossa yrittäjät pyysivät emoyhtiöltä apua.

Liselotte Harrie:
"Hälften av oss fick inte det här att gå runt. Och då fick vi svaret att vi ska satsa mer på marknadsföring och vi ska hjälpa er individuellt med marknadsbidrag under förutsättning att ni går med på vissa villkor. Och när jag fick de villkoren i handen, vad det innebar, så då bestämde jag mig för att jag... det här vill jag inte vara med om."
"Puolet meistä ei saanut hommaa pyörimään. Meille vastattiin, että meidän piti panostaa markkinointiin enemmän ja että meille annettaisiin yksilöllistä markkinointitukea, jos suostuisimme tiettyihin ehtoihin. Kun näin mitä ehdot sisälsivät, päätin, etten halua olla enää mukana."

Osa ruotsalaisista Xtravaganza-yrittäjäjistä oli vaikeuksissa vuonna 2009. Samaan aikaan, kun Mirja Erlund aloitti Lahdessa.

Mirja Erlund:
"Mä muistan yhden tai itse asiassa ensimmäisen seminaarin, missä oli tämä Ruotsin, Ruotsin johtava taho kertomassa meille. Se oli ääretöntä suitsutusta ja sellaista suurta amerikkalaistyylistä show'ta se koko, koko tapahtuma. Me ollaan jossain ainutlaatuisessa jutussa mukana ja että siellä näytettiin, näytettiin nelikenttäanalyysejä, että miten Xtravaganza menee täällä. Se menee aina täällä. Aina oli jotain suurta odotettavissa ja siellä oli, aina Ruotsista oli jotain uutta tulossa."

Mirja Erlundin kuntokeskus teki ensimmäisenä vuonna tappiota ja toisena vuonna meni hiukan paremmin. Sen jälkeen bisnes pysähtyi kuin seinään.

Mirja Erlund:
"Eli siihen ei ollutkaan pateja sitten enää niin kuin päämiehellä, että olisi lähdetty valtakunnallista brändiä rakentaan. Me jäätiin niinku kaikki keskukset sitten omille alueillemme ns. nyhräämään. Meidän olisi pitänyt vaan aina itte ja itte panostaa siihen markkinointiin ja tiedottamiseen ja näkyvillä olemiseen. Jos rahat kun oli loppu, niin tota me alettiin kyselemään, että mihis me maksetaan sinne sitä, kun me maksetaan markkinointirahaa päämiehelle joka asiakkaasta, niin mihin ne käytetään."

Liselotte Harrie esittelee MOT:lle entisen kuntosalinsa Kungsbackassa. Kuntosali on muutettu toimistotiloiksi ja täällä toimii toinen yrittäjä.

Liselotte Harrie:
"Keskuksellani työskenteli myös terveyskonsultti. Hän motivoi ja kannusti asiakkaita, laittoi portaisiin kannustuslauseita:"Jaksa, jaksa" ja "Olet melkein ylhäällä!" Ensi alkuun asiakkaat tuskailivat, mutta lopulta juoksivat raput ylös."

MOT:
"Miltä tuntuu olla täällä?"

Liselotte Harrie:
"Itse asiassa aika raskaalta. Rakastan tätä paikkaa ja kaipaan asiakkaitani, todella paljon."

Ruotsalaiset Xtravaganzakeskusyrittäjät reklamoivat sopimusehdoista emoyhtiölle.

Liselotte Harrie:
"Alla de 34 center som var franchisetagare till Xtravaganza viktcenter AB. Och då var alla bakom det brevet och där sade vi att vi har... otillbörliga avtalsvillkor, vi måste komma tillrätta med detta, annars vill vi ur våra avtal. Och vi hintade också om att det var tal om bedrägeri."
"Kaikki 34 Xtravaganza-keskuksen franchise-yrittäjät olivat sen kirjeen takana. Totesimme, että sopimusehdot olivat epäasialliset, ja asia piti korjata tai purkaisimme sopimuksemme. Vihjasimme myös, että kyse on petoksesta. Koska niinhän se on."
"Tämäkin on jäänyt. Samanlainen on kai kaikissa keskuksissa."

Liselotte Harrie:
"År 2010, som vi valde att kliva av, att de samtidigt skär guld med täljkniv, och har en tillväxttakt som är såhär [visar brant linje med armen]. Det kan inte vara helt orimligt att förstå att om alla, en hel kedja, går så här [visar nedåtsluttande kurva med armen], 80% har röda siffror."
Samaan aikaan, vuonna 2010, jolloin me päätimme lähteä, emoyritys vuoli kultaa ja kasvukäyrät olivat taivaissa. Mikäs yllätys se oli, kun 80 prosentilla koko ketjusta käyrät olivat syöksylaskussa.

Xtravaganza oli vuonna 2010 ruotsalaisen talouslehden listauksissa Västmanlandin läänin nopeimmin kasvava yritys.

"Hur tänker ni framåt? Hur stort tror ni att bolaget är om tre år?
"Om tre år tror vi att vi har fördubblat
antalet franchisetagare i Norden, från
200 till 400", säger Frank Angelini, den
andra hälftenägaren." Dagens Industri 6.12. 2010
"Mitä ajattelette tulevaisuudesta? Kuinka suuri yritys on kolmen vuoden kuluttua?
"Kolmessa vuodessa olemme kaksinkertaistaneet franchiseyrittäjien määrän Pohjoismaissa 200.stä 400:n", sanoo Frank Angelini, Xtravaganzan osaomistaja Dagens Industri -lehdessä 6.12. 2010

Liselotte Harrie halusi myydä yrityksensä.

Liselotte Harrie:
"Mitt bolag när jag hoppade var värderat av Öhrlings till 2 000 000 kronor. Jag fick ett erbjudande om 300 000 kronor - det tackade jag nej till."
"Kun päätin lopettaa, yritykseni oli arvioitu 2 miljoonaan kruunuun. Minulle tarjottiin siitä 300 000 kruunua. Sanoin ei kiitos."

Harrie joutui sairauslomalle. Kesti noin vuoden ennen kuin hän sai yrityksenä myydyksi. Hän sai 700 000 kruunua, noin kolmasosan arvioidusta hinnasta.

Suomessa vuonna 2011 kolme yrittäjää sai tarpeekseen ja irtautui ketjusta sopimusrikkomukseen vedoten. He olivat Mirja Erlundin tavoin keskusyrittäjiä, joiden konseptiin kuuluivat mittavat alkuinvestoinnit. Lisäksi ketjussa oli klubiyrittäjiä, joiden sopimus oli erilainen. He maksoivat vain siitä, että saivat myydä Xtravagaza-ohjelmaa. Emoyhtiö muutti Ruotsista tulleen ohjeen mukaan kaikkein sopimuksia yhdenmukaisemmiksi. Tämän jälkeen Erlund kohtasi uuden, yllättävän iskun. Xtravaganzan konsepti perustui osin erittäin niukkaenergisten ateriakorvikkeiden myyntiin. Laihdutuksen alussa sai syödä vain niitä. Vuonna 2012 emoyhtiö perusti nettikaupan, jossa myytiin ateriakorvikkeita halvemmalla kaikille niitä haluaville.

Mirja Erlund:
"Niitä ei saanu myydä muuta kuin keskusten asiakkaille tai klubilaisten asiakkaille ja ykskaks hän sitten myykin niitä kenelle tahansa, kuka niitä sieltä netistä ostaa. Siihen, siihen päättyi asiakaspuhelut. Hän alkoi kilpailemaan meidän kanssa."

Puhelin soi kesken haastattelun. Erlund vastaa.

Mirja Erlund:
"Ysin kohdalle. Teidän pitäisi ajaa auto sit sisäpihalle."

MOT: Mitä nyt tapahtuu, ketkä tulevat ja miksi?

Mirja Erlund:
"Tulee hakemaan. Nyt lähtee, sanotaanko kovastikin käytetyt kauniit laitteet. Rahoitusyhtiön edustajat taikka tuota ilmeisesti kuljetusliike, niin tulee hakemaan, tyhjentämään salin laitteiden osalta."

Mirja Erlund irtisanoi oman sopimuksensa sopimusrikkomukseen vedoten keväällä 2013. Hänen yrityksensä teki konkurssin tämän vuoden alussa.

Mirja Erlund:
"Kustannusrakenne oli niin, sanoisko iso ja tuota raskas kantaa, että sitten me todettiin, että ei, tämmöisille niin kuin raunioille ei voi saada kestävää, kestävää uutta. Rahalliset menetykset noin parisataatuhatta euroa plus sitten ne mun kahden vuoden palkat."

Ruotsissa franchise-toimintaa säädellään lailla. Lisäksi franchiseottajilla on oma etujärjestönsä.

Robert Dimmlich toimitusjohtaja, Ruotsin Franchiseyrittäjät:
"Varje vecka får vi in nya ärenden där franchisetagare upplever att de antingen har blivit vilseledda, att de blivit utsatta för kontraktsbrott, att de är på obestånd[?] och har en dålig lönsamhet eller där de vill kliva ur. Så vi märker det här och uppmärksammar och får bekräftelse på det här varje dag, tyvärr, att det är ett stort behov kring det här."
"Joka viikko puoleemme kääntyy franchise-yrittäjiä, jotka puhuvat harhaanjohtamisesta, sopimusrikkomuksesta, yrityksen huonosta kannattavuudesta tai siitä, että haluavat lopettaa. Työssämme huomaa joka päivä, että edunvalvonta on todella tarpeen."

Ruotsissa osa yrittäjistä halusi saada Xtravaganzan vastuuseen katteettomista lupauksista. He ovat tehneet poliisille toistakymmentä tutkintapyyntöä. Ne eivät johtaneet käsittelyyn. Osa yrittäjistä nosti Xtravaganzaa vastaan siviilikanteen sopimusehtojen rikkomisesta keväällä 2011.

Robert Dimmlich:
"Ja totalt sett så är det ju ungefär drygt tio stycken som har också gett sig tillkänna. Ett problem med franchiserelationen generellt, och också som återspelar sig i Xtravaganza, är att det är väldigt få franchisetagare som vill ge sig tillkänna och hissa flaggan och säga att någonting är fel. Och skälet till det är att de sitter i sådana avtalskonstruktioner att de inte vågar. De sitter så uppbundna med borgen och personliga viten och... investeringar att de vågar inte göra sig ovän med franchisegivaren."
"Noin kymmenen yrittäjää on kertonut asiasta julkisesti.Yksi franchise-suhteiden ongelma, joka tässäkin tapauksessa näkyy, on se, että harva franchise-ottaja tuo ongelman julkisuuteen. Se johtuu siitä, että sopimukset ovat sellaisia, etteivät he uskalla. He ovat niin sidottuja takauksiin, uhkasakkoihin ja investointeihin, etteivät he uskalla riitautua emoyhtiön kanssa."

Suomen Xtravaganzakeskus -yrittäjistä kymmenkunta eli kaksi kolmesta teki syksyllä 2011 poliisille tukintapyynnön suomalaisen emoyhtiön toimitusjohtajasta ja talousjohtajasta. Tutkintapyynnössä pyydettiin mm. selvittämään, onko franchiseantaja antanut yrittäjille virheellistä tietoa liiketoiminnasta. Tutkintapyynnössä oli mukana myös Viveca Vuotela. Hän aloitti Turussa Xtravaganza-yrittäjänä vuonna 2008.

Viveca Vuontela, yrittäjä, Turku:
"Mä sain 2008 muistaakseni alussa sähköpostin missä hän sanoo ihan, että näin kannattaa budjetoida nää asiakasmäärät, Siellä oletettiin, että yksi asiakas ostaa näin paljon vuodessa näitä tuotteita mitä myytiin. Yksi asiakas tekee tätä ja yksi asiakas tekee tätä. Ne oli leivottu sinne sisälle, joka taas.. oletin että se tulee niistä kokemuksista Ruotsista."

Xtravaganzan masterfranchise-oikeudet omistaa Suomessa Johan Åminnen johtama In Shape Vip Oy. Åminne perusti ensimmäisen oman Xtravagansa-keskuksen Pietarsaareen vuonna 2006. Åmmineä on vaikea saada haastatteluun. Tavoitamme hänet Turusta.

Johan Åminne, toimitusjohtaja, In Shape Vip Oy:
"Esimerkkibudjetti on esimerkkibudjetti ja sit se yrittäjä laati ne omat tavoitteensa, omat myyntitavoitteensa."

MOT:
"Yrittäjät sanovat, että tavallaan teiltä tuli niitä lukemia. He luottivat, että teillä on näkemys esimerkiksi Ruotsin kokemuksen ja täältä esimerkiksi Pietarsaaren liikkeen perusteella, että minkälaiset ovat mahdollisia asiakasmääriä ja he luottivat niihin teidän arvioihin. Tekivätkö he väärin?"

Johan Åminne:
"Niin kuin mä tossa totesin aikaisemmin, että se oli esimerkkilaskelma, esimerkkibudjettiohjelma, mitä annettiin yrittäjille käyttöön ja he laativat sitten omat budjettinsa."

Viveca Vuontela:
"Totta kai mä oletin, että jos mä olin tehnyt ihan älyttömät budjetin, että päämies silloin sanoo, että ei tuo ole toteutuskelpoinen. Hänellähän on se asiantuntemus. sen takia mä lähdin turvallisesti yrittämään."

MOT:
"Mistä se sitten johtui, että nämä keskukset eivät lähteneet menestymään? "

Johan Åminne:
"Taloudellinen tilanne on mitä se on, kilpailutilanne on kiristynyt valtavasti näitten viimeisien vuosien aikana. Se on monen, monen asian soppa, mikä tekee sen. Sitten tietenkin se on aina yritysliiketoiminnassa, onko sinulla franchisingliiketoimintakonsepti tai avaatko sen ravintolan tai kuntokeskuksen Turkuun tai Helsinkiin tai ihan minne vaan, kyllähän se on se yrittäjän oma liiketoiminta ja oma tekeminen, mikä on siinä loppukädessä se, mikä ratkaisee."

MOT:
"Minkälainen vastuu sinulla on franchising-antajana, että franchising-ottajien bisnes pyörii?"

Johan Åminne:
"Totta kai on, on vastuuta siitä, että se pyörii ja toimii. Sitäkin on kaikin puolin yrittänyt auttaa heitä, et he menestyvät. Tehny omaa, ottanut omaa tappiota siitäkin, että on ollu hyvä maksumies ja auttanut heitä maksuissa, mitä en oo ikinä, ikinä sitten saanu takaisin."

MOT:
"Miten Åminne tuki teitä yrittäjiä?"

Viveca Vuontela:
"Hän oli hengessä mukana, voi sanoa näin. Se konkretia jäi puuttumaan."

Yrittäjien tekemä tutkintapyyntö ei johtanut toiminepiteisiin. Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen tammikuussa 2014.

Johan Åminne:
"Mun mielestä se pistää, se laittaa sen pisteen sen lauseen päälle. Tutkinta on, on tehty, sitä on tutkittu ja syyttäjä on sitä mieltä, että tässä ei ole mitään rikosta tapahtunut."

Mirja Erlund:
"Ei me jätetä tätä asiaa tähän. Siitä on nyt sitten menossa eteenpäin kantelu valtakunnansyyttäjälle. Tutkintaa ei ole tehty riittävällä tarkkuudella ja jätetty osa myöskin tutkimatta."

Ruotsissa oikeus päätyi toisenlaiseen ratkaisuun. Käräjäoikeus tuomitsi Liselotte Harrielle ja toiselle yrittäjälle yhteensä 13 miljoonan kruunun korvatukset. Kolmannen yrittäjän oikeuskäsittely on kesken. Oikeustaistelua on vaikeuttanut se, että vastapuoli eli Xtravaganza-konsernin tytäryhtiö Xtravaganza Sverige Ab on hakenut itsensä konkurssiin. Tuomio on yksipuolinen, sillä Xtravaganza-emoyhtiön edustajat ovat kieltäytyneet tulemasta oikeuteen. Yksipuolinen tuomio ei perustu asian tutkimiselle, vaan tuomio annetaan vastapuolen vaatimusten perusteella. Korvaus sisältää mm. kuntosalilaitteista maksetun väitetyn ylihinnan.

Liselotte Harrie:
"Vi har vittnen på att de har gjort ett påslag på ungefär 40-50%. Alltså mellan 400 och 500 tusen kronor på varje viktcenteretablering. På utrustningen. De fyrahundratusen som är där emellan - i bästa fall - de har gått som en kickback till Xtravaganza. Man får lov att ta små kickbacks, rimliga kickbacks, av leverantörer för att man får leverera till en hel kedja. Men det är inga rimliga kickbacks och dessutom så bygger det på en lögn."
"Todistajiemme mukaan emoyhtiö on korottanut 40 - 50 prosentilla eli 400 000 - 500 000 kruunulla jokaisen perustettavan keskuksen laitteiden hintaa. Erotus, parhaassakin tapauksessa 400 000 kruunua, on mennyt välirahana Xtravaganzalle. Pieniä, kohtuullisia välirahoja voi ottaa toimittajilta, jotka toimittavat laitteita koko ketjulle. Nämä välirahat vain eivät ole kohtuullisia, ja kaikki perustuu valheeseen."

Harris saa korvausta myös sopimusrikkomuksesta ja ravintolisätuotteiden ylisuurten katteiden vuoksi.

Liselotte Harrie
"Min information är att en sådan påse med soppa, någonstans kring 3-4 kronor kostade de i inköp per påse. För oss kostar det... 17 kronor ungefär. 17 kronor. 3-4 kronor till 17 kronor. Man får inte lov att ha vilka påslag som helst. Och man får inte göra det dolt heller. Det är inte heller okej. Alltså man måste vara öppen med sådana saker."
"Tietojeni mukaan pieni keittopussi maksaa sisäänostohetkellä 3 - 4 kruunua. Meille yrittäjille se maksoi noin 17 kruunua. Kate on monta sataa prosenttia. Tuollaisia hinnankorotuksia ei saa tehdä, ei ainakaan salaa. Näissä asioissa pitää olla avoin."

Xtravaganzan pääkonttori on Vesteråsissä. MOT yritti tavoittaa sieltä toimitusjohtaja Mikael Blomquistia. Tuloksetta. Pääkonttorin ovet olivat lukossa eikä puhelimeen vastattu. Sähköpostissa Blomquist kieltäytyy haastattelusta.

"Xtravaganza AB (mother company) have never been involved in any legal disputes, nor has there been any court hearings or demands of any type.
... The court have taken a decision to post a “Tredskodom” which is a standard procedure and they never try the case, as there is only one part left.
Xtravaganza AB do not have any claims or pending issues to handle.
Xtravaganza AB decline to participate in this interview."

- Mikael Blomquist, CEO Xtravaganza AB

Robert Dimmlich:
"Och det är ju de här två komponenterna som jag tycker sammantagen är väldigt, väldigt bekymmersamma. Den första delen med avtalsbrottet, som tyvärr finns i många franchiserelationer i Sverige idag, så där är de inte unika. Utan det som är unikt är sättet dom har parerat sig ur hela den här vägen genom att tömma bolaget, genom att lyfta över lönsamma avtal till ett nytt bolag genom att se till att lämna ett helt uttömt bolag till domstolens... kunnande. Och det tycker jag ju inte bara är oetiskt, jag tycker att det borde vara olagligt."
"Erityisen huolestuttavia osa-alueita on kaksi. Ensinnäkin sopimusrikkomukset, joita Ruotsin franchise-suhteissa näkee paljon. Ne eivät ole ainoita laatuaan. Erikoista on Xtravaganzan tapa luovia: se tyhjentää tytäryhtiön, siirtää kannattavat sopimukset muualle ja jättää tyhjennetyn yrityksen tuomioistuimelle. Minusta se ei ole vain epäeettistä vaan sen pitäisi olla laitonta."

Mirja Erlund:
"Mä en tuomitse puhtaasti franchise-yrittäjyyttä, mutta jotain, jotain tähän tarvitaan lisää, että tämä toimii ja että siellä kaikki voisi hyvin siinä yrittäjyyden muodossa."

MOT:
"Osaatko sinä sanoa, että mitä se jokin on?"

Mirja Erlund:
"Edunvalvontaa. Kyllä se puhdasta yrittäjyyden edunvalvontaa on. Yksi instanssi, jonne mä tämmöisen pallon haluan heittää, niin on Suomen Yrittäjät."

Suomen yrittäjät ottavat huonosti koppia aloitteesta.

Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät:
"Meille ei niitä sinänsä niin usein tule niitä kysymyksiä, mutta totta kai silloin, kun sitä keskustelua herää, me halutaan olla siinä mukana. Ne kysymykset, jotka liittyy sinne sopimuksiin, tai franchising-antajan, franchising-ottajan välisiin sopimuksiin, siellä on jotain epäselvyyksiä tai yrittäjät kokee ne ongelmallisiksi, niin niin sillon toki tuo meidän neuvontapalvelu on varmasti se paikka, minne minne toivosin, että he on ensimmäisenä yhteydessä."

Franchise-antajilla on oma edunvalvontajärjestönsä, Suomen Franchising-Yhdistys.

MOT:
"Onko sellaisia kiistatilanteita usein esimerkiksi teidän järjestössä esillä?"

Juha Vastamäki, toiminnanjohtaja, Suomen Franchising-Yhdistys:
"No kyl, kyllä me keskitytään positiivisiin asioihin. Kyl ne meidän, meidän asiat on sellaisia, että viedään, viedään niin kuin asioita eteenpäin, järjestetään koulutustilaisuuksia ja seminaareja, palkitaan yrittäjiä, jotka on menestynyt."

MOT:
"Mikä käsitys sinulla on, että onko alalla ongelmia?"

Juha Vastamäki:
"Jos ajatellaan siihen 5 000 franchising-yrittäjän määrään, mitä Suomessa nytkin on ja se 100 000 henkeä, mitä tää kaiken kaikkiaan työllistää, kun otetaan tota tää kokonaistyöllistävävaikutus huomioon, niin kyllä se siihen nähden on tosiaan promillen luokkaa."

Ruotsissa Franchiseottajien etujärjestössä riittää töitä.

Robert Dimmlich:
"Vi har ju en tjänst vi erbjuder alla som inte är franchisetagare. Innan de skriver på avtalet, att komma hit med sitt avtal och få en genomgång. Och då läser vi igenom avtalet och ställer ett antal relevanta och viktiga frågor. Och så blir de utrustade med ett mycket, mycket bättre beslutsunderlag för att sedan bestämma om de går in eller inte. Så mitt utgångsläge är att franchise kan vara en alldeles utmärkt väg att bedriva näring på. Men det måste ske balanserat under schyssta villkor."
"Tarjoamme palveluja franchise-yrittäjyyttä suunnitteleville. Ennen sopimuksen allekirjoittamista voimme käydä sen yhdessä läpi. Luemme sopimuksen ja esitämme liudan tärkeitä kysymyksiä. Yrittäjyyttä suunnitteleva saa näin paremman perustan päätökselleen. Franchise-yrittäjyys voi olla mainio tapa hankkia elanto, mutta ehtojen pitää olla reilut."

Suomen Franchising-Yhdistyksessä ei nähdä tarvetta Ruotsin mallin mukaisille erillisille edunvalvontajärjestöille.
Yhdistyksessä pohditaan mahdollisuutta avata jäsenyys myös franchise-ottajille. Ruotsissa franchiseottajien etujärjestö ajaa uutta lainsäädäntöä alalle.

Robert Dimmlich:
"I dag har vi ju en informationspliktslag i Sverige, den är tyvärr väldigt väldigt uddlös - den går inte att använda och vi kan inte använda den i vårt dagliga arbete heller, tyvärr."
"Ruotsissa on tiedottamisvelvollisuudesta laki, joka on ikävä kyllä käyttökelvoton. Mekään emme voi käyttää sitä työssämme."

Juha Vastamäki:
"Meillä on sopimuslaki ja laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja aika paljon tätä lainsäädäntöä, joka koskettaa yritysten välisiä sopimuksia ja tällä on hyvin pärjätty tähän asti."

Liselotte Harrie ei tiedä, tuleeko hän koskaan saamaan oikeuden tuomitsemia korvauksia konkurssipesältä.

Liselotte Harrie
"Jag och min man, vi är... vi... med största sannolikhet så innebär det en tragedi i både form av skilsmässa och sålt hus. För vi... vi har belånat vårt hus upp till skorstenen för att klara av vårt liv. "
"Voi käydä niin, että minä ja mieheni päädymme avioeroon ja talo joudutaan myymään.Kotitalomme on jouduttu panttaamaan savupiippua myöten, jotta olemme pärjänneet."

Mirja Erlund:
"Tää yrittäjyyden muoto on ihan tuuliajoilla. Ei voi olla, että minä vaan olen käsittänyt asiat väärin. Meitä on yhdeksän muuta. Toisilta on mennyt koti, toisilta on mennyt oikeasti kokonaan työ, eli aika surkeata. Surkeata, että tällaista pääsee, siis pääsee yrittämisessä tapahtumaan."